Viisi Tuntematonta sotilasta

Tuntematon sotilas (1955). SF / Finnkino

Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin ilmestyttyä vuonna 1954 olivat Suomen suurimmista elokuvayhtiöistä ainakin Suomen Filmiteollisuus (SF) ja Fennada-Filmi kiinnostuneita sen filmatisointioikeuksista. Pidemmän korren veti lopulta SF, jonka tuottaja ja johtaja T. J. Särkkä oli antanut ohjaaja Edvin Laineelle ja käsikirjoittaja Juha Nevalaiselle luvan lähteä hieromaan oikeuksista kauppaa Linnan kanssa. Laineelle Linnan romaanin sisältö ei ollut tuttu; ennen Tampereen-junaan astumistaan hän osti teoksen kioskista ja silmäili sitä matkan aikana.

Laineen, Nevalaisen ja Linnan tavatessa tammikuun alussa 1955 romaania oli painettu jo 100 000 kappaletta, vaikka sen 4 300 kappaleen ensipainos oli otettu vain kuukautta aikaisemmin. Linna tiesi teoksensa arvon ja pyysi filmatisointioikeuksista miljoona silloista markkaa, 33 400 euroa vuoden 2013 euroissa. Summa oli enemmän kuin mihin Särkkä oli Laineelle etukäteen ilmoittanut suostuvansa, mutta Laine teki sopimuksen omin lupinensa, Särkän myöhemmäksi onneksi.

Tuntemattoman sotilaan kuvaukset aloitettiin kolme kuukautta sopimusneuvotteluiden jälkeen ja käsikirjoitus valmistui lähes viisi kuukautta tapaamisen jälkeen. Nevalainen oli käsikirjoittanut ensin talveen sijoittuvat jaksot, koska niiden kuvaukset aloitettiin ensimmäisenä. Näin ollen valmiilla käsikirjoituksella ei ollut "niin" kiire.

Tuottaja Särkälle Tuntemattoman sotilaan järjestelyt tuottivat erityistä päänvaivaa filmin suuren budjetin takia ja Puolustusvoimain kieltäydyttyä avunannosta. SF:n edellisvuotinen sotilasfarssi, Ossi Elstelän ohjaama Majuri maantieltä, nimiroolissa Masa "Pätkä" Niemi, oli suututtanut Puolustusvoimain silloisen komentajan K. A. Heiskasen. Tarvittavaa rekvisiittaa, pukuja ja kalustoa SF sai lopulta rajavartiolaitokselta, kun pääministeri Urho Kekkonen näki elokuvan jo kuvatuista jaksoista osia ja hoiti asian sisäministeriössä, jonka alainen rajavartiolaitos on.

Tuntemattoman sotilaan teko tuli maksamaan 46 667 761 vanhaa markkaa, eli nykyrahassa vain 1 558 703 euroa. Elokuva sai ensi-iltansa joulukuun 23. päivänä 1955, alle vuosi romaanin filmatisointioikeuksien ostamisen jälkeen. Arviolta 2,8 miljoonalla katsojallaan se on kaikkien aikojen katsotuin kotimainen elokuva, joka vielä 1970-luvun uusintaesityksinäkin pyöri yli 155 000 katsojalle. Vuonna 1965 konkurssiin ajetulle SF:lle Tuntematon sotilas tuotti 200 miljoonaa vanhaa markkaa, eli nykyrahassa 6 680 000 euroa. Huomattavat voitot aiheuttivatSärkälle huomattavaa päänvaivaa, kun hänen oli ankaraa verotusta välttääkseen keksittävä keinoja sijoittaa osa voitoista yhtiön toimintaan.

Jörn Donnerin versio

Vuoden 1969 Jussi-gaalassa ohjauskategoriassa palkittiin peräti kolme eri ohjaajaa: Edvin Laine voitti Linna-filmatisoinnistaan Täällä Pohjantähden alla, Jörn Donner elokuvastaan Mustaa valkoisella ja Timo Bergholm Punahilkasta. Jussi-juhlien jälkeen voittajat nähtiin television Jatkoaika-ohjelmassa, ja Donnerin aikeet Tuntemattoman sotilaan uudesta värifilmatisoinnista olivat jo yleisessä tiedossa. Tuolloin Donner kaavaili tuotantonsa ohjaajaksi Matti Kassilaa, joka oli parhaillaan työstämässä Fennada-Filmille neljättä ja viimeistä Komisario Palmu -elokuvaa. Donnerin tuottamana uutta Tuntematonta sotilasta ei kuitenkaan syntynyt.

Tuntematon sotilas (1985). Arctic-Filmi / Finnkino

Kassilan ja Mollen, lopulta vain Mollen versio

1970-luvun lopulla Linnan romaanin parissa oli jälleen Kassila, nyt ohjaajakumppaninaan Rauni Mollberg, yli 700 000 katsojaa saaneella Maa on syntinen laulu -filmillä (1973) pitkän näytelmäelokuvan ohjaajana debytoinut entinen TV-ohjaaja. Kassilan ja Mollbergin kanssa mukana filmatisointia suunnittelemassa oli Linnan romaanin kustantaja WSOY. Hanke kariutui useista eri syistä, mm. Kassilan yksityiselämään liittyvistä seikoista (hänen vaimonsa kuoli tammikuussa 1979).

Kassilan yllätykseksi Mollberg oli nyt ilman häntä projektin kimpussa yhdessä kirjailija Linnan kanssa, joka piti uuden filmatisoinnin tekemistä positiivisena asiana. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa 1982 kirjailija ja ohjaaja kertoivat TV-haastattelijalle yhteisestä projektistaan, josta oli tiedotettu jo vuoden 1981 puolella. Mollbergin mukaan sodasta oli jo niin kauan aikaa, että siitä saattoi jo tehdä uudenlaisen elokuvan, jonka saattoi suunnata varsinkin nuorille, tuleville päättäjille. Kysyttäessä, eikö Mollbergia pelota vertailu Laineen teokseen, hän totesi: – Ei minua pelota, Edvin Laine on tehnyt sellaisen elokuvan kuin on ja me teemme hieman toisenlaisen.

Niin Linna kuin Mollberg olivat sitä mieltä, että Tuntemattomasta sotilaasta "voitaisiin tehdä tulevaisuudessa vielä kolmaskin elokuva". – Noilla elokuvaohjaajilla on taipumus löytää aina omia näkemyksiään sieltä, ja ehkä [tulevaisuudessa] löytyy vielä kolmas ohjaaja, joka on kiinnostunut, Linna totesi.

Maaliskuun 1984 ja kesäkuun 1985 välillä useammassa eri jaksossa kuvattu elokuva maksoi 14 221 237 markkaa, nykyrahassa 4 613 369 euroa, mikä teki siitä kalleimman kotimaisen elokuvan siihen mennessä. Enemmän oli maksanut vain neuvostoliittolais-suomalainen Sampo (1959), jonka budjetista valtaosa oli peräisin Neuvostoliitosta. Myös Mollbergin elokuvassa oli ulkomaista rahaa noin neljä miljoonaa markkaa, 1 297 600 nykyeuroa, jotka hankittiin elokuvan ulkomaisten levittäjien takuumaksuina. Elokuvasäätiön tuen osuus budjetista oli 3 714 870 markkaa, eli 1 205 104 nykyeuroa.

Tuntemattoman sotilaan levitykseen satsattiin enemmän kuin yhteenkään toiseen kotimaiseen elokuvaan ennen sitä; 41 esityskopiota ja 29 ensi-iltapaikkakuntaa. Itsenäisyyspäivänä 1985 levitykseen lähtenyt elokuva sai kaikkiaan 589 914 katsojaa, eli tuntuvasti vähemmän kuin Laineen versio kolmekymmentä vuotta aikaisemmin. Mollbergin elokuva oli kuitenkin vuoden 1985 ensi-illoista toiseksi katsotuin, häviten vain Ere Kokkosen 607 939 katsojaa saaneelle Uuno Epsanjassa -komedialle. Kaikista 1980-luvun kotimaisista Mollbergin Tuntematonta paremmin menivät vain Kokkosen Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) ja Uuno Epsanjassa sekä Pekka Parikan Talvisota (1989).

Louhimiehen versio

Suomen elokuvasäätiö myönsi syyskuun tukipäätöskokouksessaan 30 000 euron kehittämistuen Aku Louhimiehen ohjaamalle, tuottamalle ja yhdessä Jari Rantalan käsikirjoittamalle Sotaelokuva-hankkeelle. Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on Linnan Sotaromaanin, Tuntemattoman sotilaan "sensuroimattoman version", filmatisointi, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2017.

Laineelle ja Mollbergille Tuntematon oli ensimmäinen sotaelokuvan ohjaustyö, mutta Louhimiehellä on kokemusta jo yhdestä sotafilmistä, Leena Landerin romaaniin pohjautuneesta sisällissotadraamasta Käsky (2008). Helsinki-filmin tuottama kansainvälinen yhteistyöelokuva sai Suomen elokuvateattereista vain 35 744 katsojaa.

Vuonna 2000 ohjausdebyyttinsä tehneen Louhimiehen kahdeksan elokuvaa ovat saaneet yhteensä reilut 955 000 katsojaa, mikä tekee hänestä suomalaisista nykyohjaajista neljänneksi menestyneimmän. Yli miljoona katsojaa enemmän on elokuvillaan saanut Timo Koivusalo, jonka ohjaama uusi kaksiosainen elokuvasovitus Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiasta oli katsojalukujen osalta melkeinpä katastrofi: vuonna 2009 ensi-iltaan tullut ensimmäinen osa sai 166 265 ja vuotta myöhemmin nähty toinen osa 68 489 katsojaa. Levitysyhtiön johtaja oli Helsingin Sanomien mukaan valmis lyömään kivitalosta vetoa, että ensimmäinen osa ylittäisi 200 000 katsojan rajan. Alkuperäinen tavoite oli 300 000 katsojaa.

Laineen vuonna 1968 valmistunut ensimmäinen osa Pohjantähden kaksiosaisesta filmatisoinnista sai arviolta miljoonaa katsojaa, pari vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut jatko-osa 510 542 katsojaa.

Lähteet:
ELONET.fi
Helsingin Sanomat
Suomen elokuvasäätiö
Yle Elävä arkisto