Blu-ray-arvostelu: Luc Bessonin Dogman (2023) on neljän tähden viihde-elokuva

Luc Bessonin Dogmanilla (2023) ei ole nimen lisäksi muuta yhteistä Matteo Garronen viiden vuoden takaisen Dogmanin (2018) kanssa. Ihmetellä täytyy, miksei Besson keksinyt omalle elokuvalleen jotakin toista nimeä.

Bessonin itsensä kirjoittama elokuva kerrotaan takaumina. Psykiatri (Jojo T. Gibbs) jututtaa Douglasia (Caleb Landry Jones), vangittua, pyörätuolissa istuvaa ristiinpukeutujaa. Katsoja ei heti alussa tiedä, miksi Douglas pidätettiin ja mistä häntä epäillään. Omalaatuisen nuoren miehen omien kertomusten kautta rakentuu kuva ankarasta lapsuudesta ja pojasta, joka kasvaa ilman lähimmäisenrakkautta ja löytää ystävän koirista. Aikuiseksi tultuaan Douglas on niin yhtä koirien kanssa, että hän voi käyttää niitä apunaan erilaisissa rikoksissa, lopulta myös murhissa.

Dogmanilla ei ole mitään tekemistä realismin kanssa, mutta kyseessä on tietoinen tyylivalinta. Tämä on kuin aikuisille tehty satu pojasta, joka oppi kommunikoimaan koirien kanssa. Yllättäen uskonnollisuus on näkyvästi mukana elokuvan loppupuolella, joskaan ei ankealla tai ahdasmielisellä tavalla. Caleb Landry Jones tekee mieleenpainuvan hyvää työtä roolissaan. Kaikki onkin hänen varassaan, eikä muita merkittäviä roolihahmoja ole, vaan useimmat sivuhenkilöt esiintyvät vain kohtauksessa tai parissa.

Aina komeannäköisiä elokuvia tehnyt Luc Besson ei petä nytkään: Dogmanin tunnelma syntyy jo ensimmäisestä kohtauksesta ja ensimmäisistä kuvista öisellä, sateisella tiellä. Mahtavan visuaalisen tarinankertojan kuvallinen ilmaisu luo tunnelmaa loppuun saakka, ja tarina kulkee erinomaisella rytmillä. Viihde-elokuvaa parhaimmillaan.