Näyttelijälegenda Peter Fonda kuoli 79-vuotiaana
Born to Be Wild. Peter Fonda ikonisessa roolissaan Wyattina elokuvassa Easy Rider – matkalla (1969). Kuva: Columbia Pictures
Ystävänsä Dennis Hopperin kanssa suoraan elokuvahistoriaan Easy Rider – matkalla -elokuvalla ajanut Peter Fonda kuoli eilen keuhkosyöpään 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt helmikuun 23. päivänä vuonna 1940 New Yorkissa.
Fonda oli Hollywoodin kulta-ajan suursuosikki Henry Fondan (1905–1982) ainoa poika. Isosiskonsa Janen (s. 1937) tapaan myös Peter suuntasi jo nuorena näyttelijän uralle, mutta isästään ja siskostaan poiketen Peter viihtyi valtavirtaelokuvien ulkopuolella.
Broadwayn ja television kautta nuori Fonda päätyi myös valkokankaalle. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli heti miespääosa Sandra Deen vastanäyttelijänä komediassa Lääkäri rakastuu (1963). Sitä seurasivat sivuosat Carl Foremanin tähtinäyttelijöitä pursunneessa sotaelokuvassa Voittajat (1963) ja Robert Rossenin Lilithissä (1964), jonka pääparina oli Warren Beatty ja Jean Seberg.
Matkalla tähdeksi...
Huumeiden parista itsensä löytänyt Fonda kasvatti pitkät hiukset ja huomasi pian olevansa eräänlaisen alakulttuurin tähti. Roger Cormanin ohjaama ja tuottama Helvetin jengi (1966) oli Easy Riderin prototyyppi: omalla painollaan etenevä tarina moottoripyöräjengistä, joka ajelee pitkin aurinkoista Kaliforniaa, käyttää aineita ja aiheuttaa ongelmia. Pääosan näytelleen Fondan parina nähtiin toinen isänsä lapsena tunnettu nuori, Nancy Sinatra.
Tänä päivänä enemmänkin tylsyyttä kuin paheksuntaa herättävä Helvetin jengi tuotiin Suomeen vasta Easy Riderin jälkeen. Valtion elokuvatarkastamo kielsi sen ensin kokonaan, mutta antoi sitten esitysluvan, kun elokuvaa oli lyhennetty peräti kahdentoista minuutin verran.
Helvetin jengin ja Easy Riderin välissä valmistui Cormanin ohjaama Trippi, jossa Fonda näyttelee ensimmäiselle LSD-tripilleen lähtevää mainosohjaajaa. Elokuvan käsikirjoituksen laati Cormanin elokuvien vakiokasvo Jack Nicholson, jonka nopea ja huikea nousu Hollywoodin kirkkaimpaan kastiin alkoi nimenomaan Easy Riderista.
Easy Riderin traileri
Fonda ja hänen ystävänsä, näyttelijäkollega Dennis Hopper suunnittelivat Easy Riderin yhdessä. Corman ei suostunut elokuvaa tuottamaan, joten kaverukset saivat Columbia Picturesin rahoittajikseen. Syntyi vahvasti omaan aikaansa liittyvä teos, jossa pitkätukkaiset kaverukset (Fonda ja Hopper) joutuvat kahnauksiin lain ja kunnon kansalaisten kanssa. Nicholson nappasi Oscar-ehdokkuuden roolistaan lakimiehenä, jolle itselleenkään putka ei ollut vieras paikka. Fonda, Hopper ja Terry Southern saivat yhteisen Oscar-ehdokkuuden elokuvan käsikirjoituksesta.
Easy Riderin tuotantobudjetti oli hyvin pieni, noin 400 000 dollaria, mutta leikkausvaiheessa elokuvaan hankittu musiikki maksoi yli kaksi kertaa sen verran. Se kuitenkin kannatti, sillä elokuvasta tuli vuoden 1969 kolmanneksi katsotuin Yhdysvalloissa. Pikkubudjetin prätkäelokuva päihitti esimerkiksi Gene Kellyn ohjaaman ja Barbra Streisandin tähdittämän Hello, Dolly!:n, peräti 25 miljoonaa dollaria maksaneen suurmusikaalin.
Easy Rider tehtiin halvalla, mutta siihen ostettiin erittäin kallista musiikkia, jonka lisenssointimaksut olivat noin kolminkertaisia tuotantobudjettiin verrattuna. Se kuitenkin kannatti, sillä Easy Rider oli vuoden 1969 kolmanneksi katsotuin ensi-ilta Yhdysvalloissa. Alle 400 000:lla dollarilla, nykyrahassa 2,5 miljoonalla eurolla, tuotettu prätkäelokuva päihitti yleisönsuosiossa jopa Hello Dolly!:n, 25 miljoonaa dollaria eli nykyrahassa 158 miljoonaa euroa maksaneen suurmusikaalin.
...ja sen jälkeen
Jack Nicholson teki hyviä valintoja ja kohosi Easy Riderin jälkeen muutamassa vuodessa Hollywoodin kultapojaksi. Hopper ja Fonda sen sijaan pysyivät pienten elokuvien parissa, syystä tai toisesta. Fondan osalta vuosikymmenen suurimpia yleisömenestyksiä olivat sellaiset viihde-elokuvat kuin Hurja Larry, tuhma Mary (1974) ja Salainen tehtävä (1976), Michael Crichtonin Tappokoneen (1973) jatko-osa.
Fonda pääsi 1970-luvulla kokeilemaan siipiään myös ohjaajana, eivätkä tulokset olleet hullumpia. Lännenelokuva The Hired Hand – mies ja ase (1971) on jo kulttiklassikon maineessa. Oman aikansa puhutuin ja kohutuin teinitähti Brooke Shields näytteli lolitamaisen roolin Fondan vastanäyttelijänä Wanda Nevadassa (1979), tie-elokuvassa, jossa Henry Fonda teki cameo-roolin. Tulevaisuuteen sijoittuva scifi-tarina Idaho Transfer (1973) jäi täysin näiden kahden muun ohjaustyön varjoon.
Fonda jatkoi ahkerasti näyttelemistä, mutta elokuvat eivät olleet erityisen merkittäviä. Yksi harvoista poikkeuksista oli Victor Nunezin ohjaama Uleen kulta (1997), jossa Fonda nähtiin introverttinä mehiläiskasvattajana, joka yrittää panna perheensä asiat takaisin raiteilleen. Rooli toi 58-vuotiaalle Fondalle parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden. Itse gaalassa palkinnon voitti Jack Nicholson roolistaan Elämä on ihanaa -elokuvassa (1997), mutta kolmannen Oscarinsa pokannut Nicholson ei unohtanut kiittää puheessaan vanhaa "prätkäkaveriaan".
Peterin tyttärestä Bridgetistä (s. 1964) tuli 1990-luvulla suvun neljäs filmitähti.
Fonda ja Nicholson Oscar-ehdokkaina 1998