Aku Louhimiehen Lapin sota -elokuva sai tuotantotuen – tukea myös Karukosken, Vilhusen, Härön, Tolan ja Temosen elokuville

Aku Louhimies Omerta 6/12:n (2023) kuvauksissa. Kuva: Heikki Leis

Suomen elokuvasäätiö myönsi 4.3. pidetyssä päätöskokouksessaan miljoonan euron tuotantotuen Aku Louhimiehen ohjaamalle Lapin sota -nimiselle elokuvalle, joka pohjautuu Antti Tuurin romaaniin Rauta-antura (2012). Louhimiehen ja Andrei Alénin Backman & Hoderoff Oy:n hankkeen tuottajia ovat myös Mikko Tenhunen ja Kiira Tiainen. Elokuvan kokonaisbudjetti on 5,2 miljoonaa euroa.

Nimensä mukaisesti Lapin sodan aikaan sijoittuvaa elokuvaa kuvaillaan selviytymistarinaksi ja tarinaksi "anteeksiannosta kansallisella ja henkilökohtaisella tasolla. Elokuva etsii vastauksia siihen, mikä ihminen on ja mikä on ihmisen tehtävä täällä".

Lapin sotaa on sodittu valkokankaalla viimeksi Antti J. Jokisen ohjaamassa, Katja Ketun romaaniin pohjautuvassa Kätilössä (2015), joka keräsi runsaat 200 000 katsojaa.

Antti Tuuri on laatinut elokuvan käsikirjoituksen yhdessä ohjaaja-tuottaja Aku Louhimiehen kanssa. Tuurin kirjoista on tehty aiemmin kuusi elokuvaa, joista AJ Annilan ohjaama Ikitie (2017) on viimeisin. Alkujaan Louhimiehen oli tarkoitus ohjata se, mutta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnin aikataulu muutti suunnitelmia. Tenhusen ja kumppaneiden tuottama kolmas Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja keräsi miljoona katsojaa, eniten kotimaisten elokuvien virallisen katsojatilastoinnin ajan elokuvista (vuodesta 1970 lähtien).

Kaksi aiempaa Tuurin tekstiin pohjautuvaa sotaelokuvaa olivat 1980- ja 1990-lukujen suurimpia kotimaisia yleisömenestyksiä: Pekka Parikan ohjaama Talvisota (1989) sai liki 630 000 ja Olli Saarelan ohjaama, jatkosodan aikaan sijoittuva Rukajärven tie (1999) puolestaan yli 425 000 katsojaa.

Häröltä hoitoalan tarina, Karukoskelta suomenkielinen elokuva

Klaus Härön jo muutama päivä sitten julkistettu, terveydenhoitoalasta kertova draamaelokuva Hetki ennen valoa sai 800 000 euron tuotantotuen. Kirsi Vikmanin ja Jimmy Karlssonin käsikirjoittaman elokuvan tuottaa Making Movies Oy, ja sen pääosia näyttelevät Alma Pöysti ja Oona Airola.

Kokeneista pitkän elokuvan ohjaajista tuotantotukea riitti myös Dome Karukoskelle, joka ohjaa Emmi-Liia Sjöholmin samannimiseen romaaniin pohjautuvan "modernin romanttisen draamaelokuvan". Karukoski ja Sjöholm ovat yhdessä tehneet käsikirjoituksen, jonka Yellow Film & TV Oy:n Marko Talli tuottaa. Elokuvasäätiö myönsi siihen 600 000 euron 50/50-tuotantotuen.

Kyseessä on Karukosken ensimmäinen suomalainen elokuva sitten Tom of Finlandin (2017), jonka jälkeen hän on ohjannut 20th Century Foxin tytäryhtiölle Tolkienin (2019), joka ei menestynyt elokuvateatterilevityksessä, sekä Britboxille brittiläisen The Beast Must Die -minisarjan (2020).

Karukosken tuorein työ on Antti Tuomaisen romaaniin pohjautuva rikoskomedia Pikku Siperia, jonka ensi-ilta on tässä kuussa, mutta vain Netflixissä. Kyseessä on ensimmäinen Netflixin tilaama suomalaiselokuva, ja sen tuotannosta vastasivat Bufo Oy yhdessä ruotsalaisen SF Studiosin kanssa.

Vilhunen kertoo Kaija Koosta, Temonen nuorisosta, Tola vanhuksista ja Ketonen luottomiehistä

Suomalaisten elämäkertaelokuvien sarja jatkuu Selma Vilhusen ohjaamalla Kaija Koon eli Kaija Kokkolan elämään pohjautuvalla Kaija Koolla, jonka tuotantoon Solar Films Oy sai 50/50-tuotantotukena 560 000 euroa. Ilona Ahdin käsikirjoittama elokuva on Vilhusen ensimmäinen sitten Tuffi Films Oy:n konkurssin ja Neljän pienen aikuisen (2023).

Solar Films sai tukea myös Tuukka Temosen ohjaamaan nuorisoelokuvaan Cancel, jonka Pietari Vihula on käsikirjoittanut. Elokuvasäätiö tukee jo kuvausvaiheessa olevaa elokuvaa 400 000 euron tuotantotuella. Päärooleja näyttelevät sosiaalisen median ja YouTuben nuorisolle tutut sisällöntuottajat. Elokuvan kohderyhmänä ovatkin nimenomaan nuoret katsojat.

Elokuvasäätiö katsoi myös kaksi jatko-osaa tuotantotuen arvoiseksi: Pamela Tola ohjaa Teräsleidit 2:n, joka on jatkoa hänen yli 200 000 katsojaa saaneelle hittikomedialleen vuodelta 2020. Helsinki-filmi Oy sai 600 000 euron tuen Tolan, Karoliina Lindgrenin ja tuottaja Aleksi Bardyn käsikirjoittaman elokuvan tuottamiseen.

Toinen Luottomies-televisiosarjan jatkoksi tehty elokuva puolestaan sai 585 000 euron 50/50-tuotantoten. Kari Ketosen ohjaama, Espanjassa kuvattava Luottomies 2: Lepoloma, on Red Carpet Film & TV Oy:n tuotantoa ja sen tuottajina toimivat Antti Luusuaniemi, Jonna Enroth ja Paavo Tervonen.

Ensimmäinen Luottomies-elokuva, Ketosen ohjaama Luottomies-elokuva: All In (2024), sai Elokuvasäätiöltä vain 150 000 euron tuotantotuen, mutta keräsi elokuvateattereissa 325 000 katsojaa.

Esikoisohjauksille tukea, teemat samoja

Tuotantotukea myönnettiin myös kahdelle esikoisohjaukselle. Laura Hyppönen ohjaa oman käsikirjoituksensa pohjalta Lex Julian, jonka tuotantoon Merja Ritolan ja Essi Haukkamaan Greenlit Productions Oy sai 675 000 euron tuotantotuen. Kyseessä on ensimmäinen pitkä elokuva myös sen tuotantoyhtiölle.

Lex Juliassa kaksi naista viettää viikonloppua saaristossa. Kun ystävän puoliso odottamatta tulee saarelle, Julia tunnistaa miehen deittiraiskaajakseen 15 vuoden takaa.

Beata Harju debytoi pitkän näytelmäelokuvan ohjaajana elokuvalla Ensam i mörkretillä, jota Elokuvasäätiö tukee vaatimattomalla 33 000 eurolla. Harjun itsensä käsikirjoittamassa elokuvassa nuoren naisen "öinen kävely kaupungin halki muuttuu painajaismaiseksi, kun hänen on välteltävä lähentelevää ovimiestä ja pelottavia tilanteita pyrkiessään ystävänsä luokse".

Ensam i mörkretin tuottaa Harjun rinnalla Hanna Hemilä Handle Productions Oy:stä. Yhtiö on parhaiten tunnettu Muumit Rivieralla -animaatioelokuvasta (2014), jonka käsikirjoitustyöhön Harju osallistui.

Cristian Mungiu kuvaa Norjassa

Tuotantotukea sai myös muutama kansainvälinen yhteistuotanto, jossa suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat vähemmistötuottajina.

Elokuvayhtiö Aamu Oy osallistuu maailmanmainetta saaneen romanialaisen Cristian Mungiun Norjassa kuvattavaan elokuvaan Fjord, ja Elokuvasäätiö tukee työtä 200 000 eurolla. Suomalaisista tekijöistä mukana ovat ainakin äänisuunnittelija Pietu Korhonen ja pukusuunnittelija Kirsi Gum.

Mungiu voitti Cannesin Kultaisen palmun elokuvastaan 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää (2007) ja on ollut sen jälkeen kolmesti ehdolla saman palkinnon saajaksi. Kaikki Mungiun viisi viimeisintä elokuvaa ovat saaneet Suomessa teatterilevityksen.