Aikuisiän kynnyksellä olevista nuoristamiehistä kertovan Kohta 18 -elokuvansa 9. maaliskuuta ensi-iltaan tuova Maarit Lalli voitti useita kansainvälisiä festivaalipalkintoja Kovat miehet -lyhytelokuvastaan 2000-luvun alussa. European Film Awardseissa parhaan lyhytelokuvan ehdokkaana olleen, Aki Kaurismäen tuottaman Kovien miesten lisäksi Lalli on ohjannut muutamia muitakin lyhytkuvia ja televisiolle mm. Sydänjää- ja Käenpesä-sarjoja. Lisäksi hän on ollut mukana käsikirjoittamassa YLE:n Kotikatu-sarjaa vuosina 1999–2001.

Raumalla syntyneelle, Taideteollisesta korkeakoulusta koulutuksensa saaneelle ja sittemmin Suomenlinnaan muuttaneelle Lallille Kohta 18 on ensimmäinen pitkän näytelmäelokuvan ohjaustyö. Hän on laatinut elokuvan käsikirjoituksen yhdessä Henrik Mäki-Tanilan kanssa, tuottanut elokuvan ja yhdessä Jenny Tervakarin kanssa sen myös leikannut.

 

Maarit Lallin kymmenen suosikkia vanhoista kotimaisista elokuvista

Edellisten vastaajien tapaan myös Maarit Lallia pyydettiin listaamaan kymmenen (tai useampi) suosikkiaan ennen vuotta 1990 valmistuneista kotimaisista elokuvista.


TILINTEKO (Veikko Aaltonen, 1987)

– Näin tämän ensimmäisenä elokuvaopiskeluvuotenani Orionissa – lännenelokuvat ovat aina olleet heikkouteni. Uskallus tuoda suomalaiseen tarinaan vieraan maan genrementaliteettia, vaikutti.

KLAANI (Mika Kaurismäki, 1984)

– Olen nähnyt tämän vain kerran, mutta tämä elokuva on mielessä vahvana, erilaisena, suomalaisena elokuvana.

TÄÄLTÄ TULLAAN, ELÄMÄ! (Tapio Suominen, 1980)

– Oman nuoruuteni satuttavan osuva elokuva, jonka amatöörinäyttelijät Esa Niemelän pääosaroolin kera näyttävät nuoruuden kauneuden ja karhean herkkyyden. Pelkästään hienot näyttelijäntyöt saavat ihmisyydessään hymyn mieleen asti. Puhumattakaan, että kurkkua alkaa kuristaa.

KAHDEKSAN SURMANLUOTIA (Mikko Niskanen, 1972)

– Muistan Tarja-Tuulikki Tarsalan näyttelemän vaimon rakkauden olemuksessaan katsoessaan miestään keittiökohtauksessa. Mikko Niskasen totaalisen antautuva näyttelijäntyö on parasta, mitä olen suomalaisessa elokuvassa nähnyt.

POJAT (Mikko Niskanen, 1962)

– Havahduin elokuvaan ensimmäistä kertaa 1992, kun se tuli televisiosta ja kaksivuotias poikani syöksyi hysteerisesti itkien jalkaani kiinni. En ollut elokuvan nimestä osannut päätellä sen rankkuutta ja olin jättänyt hänet katsomaan elokuvan yksikseen, sillä aikaa kun tiskasin ja siivosin. Nuori perheemme oli juuri eronnut, isä oli läsnä vain silloin tällöin ja poika pelästyi kait menettävänsä minutkin. Itkimme kauan sylikkäin – huono äiti ja järkyttynyt poikaseni. Elokuva on yhä molempien sydämessä. Vesa-Matti Loiri suorituksessaan unohtumaton.

NISKAVUORI (Matti Kassila, 1984)

Rauni Luoma, Niskavuoren vanha emäntä ja hienoimpia repliikkejä, mitä äiti voi pojalleen
sanoa: ”Olin minä sanoa, älä tule haurallenikaan. Mutta tule sittenkin”, näin vapaasti muistettuna. Minua on aina kiinnostanut, miten äidit eivät voi hylätä väärinkään tehnyttä poikaansa...

LOVIISA – NISKAVUOREN NUORI EMÄNTÄ (Valentin Vaala, 1946)

– Yksi Tauno Palo -elokuva on listaan saatava. Elämän yksinkertaisimpiin, mutta suurimpiin kuuluvaa tragediaa; antaa mielen ajatella myös miestä, jota satuttaa intohimoinen, saavuttamaton rakkaus –  puhumattakaan kärsimyksestä, mitä tuo jokaisen oikeus omaan rakkauteen tuo läheisille.

TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA (Edvin Laine, 1968)

Linnan monumentti on kelvon koskettava elokuvaversionakin. Elämänmakuiset roolit tekevät aikakaudesta ymmärrettävän molemmissa rivistöissä. Uskottavaa, nautittavaa joka hetki.

VALKOINEN PEURA (Erik Blomberg, 1952)

– Haluan uskoa, että näyttelijä Mirjami Kuosmanen toisena käsikirjoittajana on itse tuonut rooliinsa sen viimeisen silauksen vahvaan ja eroottiseen naiseuteen, jota ei voi saada pelkällä miehen katseella.

IHMISET SUVIYÖSSÄ (Valentin Vaala, 1948)

Martti Katajisto on vain voittamattoman karismaattinen ja kaunis tuskassaan.  Tämä oli muutamana vuonna juhannusyöni vakioelokuva.

MYRSKYLUODON MAIJA (Åke Lindman, 1975)

Tämä on TV-sarja, mutta tätä ei voi ohittaa. Kuten kaikissa ylläolevissa elokuvissa, tärkeintä on luontevuus ja herkkyys näyttelijäntyössä. Totuudenmukaisuus, vasta se pitää tunnelmassa ja tarinanuskossa. Suomalaisen mentaliteetin perinjuurin ymmärtäminen ja sen kuvaaminen on vaikea, mutta onnistuessaan katsojilleen antoisa lahja.


Maarit Lallin suosikeista DVD:llä on julkaistu muut paitsi Tilinteko, Niskavuori ja Ihmiset suviyössä.

Kohta 18 elokuvateattereissa 9. maaliskuuta 2012.

Poikki! – toteutumattomat kotimaiset elokuvat

Ensi-illat

Perjantai 5.3.

kukapelkaanoitiajuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

supercooljuliste supercooljuliste karalahtijuliste pertsajakilujuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

EFA-yleisöäänestys

Finland 220x150

European Film Awards -yleisöäänestys