Tuottaja Rimbo Salomaa ja 10 suosikkia vanhoista kotimaisista

Rimbo Salomaa on ollut elokuva-alalla yli kaksikymmentä vuotta. GnuFilms-yhtiössä vuodesta 1985 asti toimitusjohtajana toiminut tuottaja ehti olla mukana useissa tv-elokuvatuotannoissa, kunnes siirtyi Claes Olssonin Kinoproduktion-tuotantoyhtiön leipiin ja oli mukana tekemässä Olssonin ohjaamaa Onnen varjoja (2005) ja Raimo O Niemen Suden arvoitusta (2006).

Jo useamman vuoden ajan Salomaa on työskennellyt tuottajana Kinotar-tuotantoyhtiössä, jolle hän on tuottanut mm. Mari Rantasilan suursuosion saavuttaneet Risto Räppääjä -elokuvat, Hanna Maylettin Erottamattomat ja Klaus Härön Postia pappi Jaakobille, josta Salomaa yhdessä tuottajakumppaninsa Lasse Saarisen kanssa palkittiin parhaan elokuvan Jussilla.

Salomaan tuorein filmi, Ville Jankerin esikoisohjaus Pussikaljaelokuva, saa ensi-iltansa 2. syyskuuta.


Rimbo Salomaan 10 suosikkia vanhoista kotimaisista elokuvista


"Nämä eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä vaan tässä on 10 kotimaista elokuvaa ennen vuotta 1990, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen. Ainakin muistaisin niin. Näistä osaa en ole nähnyt vuosikymmeniin, mutta muistissani on säilynyt vahva jälki näistä elokuvista."

TUNTEMATON SOTILAS (Edvin Laine, 1955)
– Ja nimenomaan tämä Laineen versio. Katson edelleen ainakin pätkän tästä itsenäisyyspäivänä. Sävähdyttävä kokemus ja loistavia näyttelijöitä. Ja Finlandia-hymni soi komeasti. Sen pitäisi olla kansalllislaulumme Maamme-laulun sijaan.
TULIPÄÄ (Pirjo Honkasalo & Pekka Lehto, 1980)
– Tämä herkkä taideteos oli mm. Kultainen Palmu -ehdokas Cannesissa. Loistava elokuva, joka oli mielestäni paras kotimainen elokuva, kun näin sen 18-vuotiaana 1980.
KAHDEKSAN SURMANLUOTIA (Mikko Niskanen, 1972)
– Tositapahtumiin perustuva hyytävä ja intensiivinen tarina pihtiputaalaisesta poliisien tappajasta. Parasta Niskasta.
KULKURIN VALSSI (Toivo Särkkä, 1941)
Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Listalla on pakko olla yksi kaksikon elokuva. Käsikirjoittajana toimi Mika Waltari, joka kirjoitti ruotsalaisen sävelmän "Vandrarvalsen" pohjalta käsikirjoituksen. Taiteellisesti elokuva ei ole kummoinen, mutta tähtipari tuikkii ja biisi on mahtava. Kappale on ollut myös musiikkina esikoistyttäreni Veran taitoluistelun vapaaohjelmassa.
VALEHTELIJA (Mika Kaurismäki, 1981) ja ARVOTTOMAT (Mika Kaurismäki, 1982)
– En osanut päättää kumman näistä Mikan mestariteoksista valitsen, joten valitsen molemmat. Kun oman sukupolven edustajat tekivät hienoja elokuvia, niin ajatus alalle tulosta oli taas lähempänä. Naispääosassa oli molemmissa Pirkko Hämäläinen, joka oli minusta silloin ihanista ihanin ja vanhimman siskoni parhaita kavereita.
VARJOJA PARATIISISSA (Aki Kaurismäki, 1986)
Aki on yksinkertaisesti loistava elokuvantekijä. Varjoja Paratiisissa, Mies vailla menneisyyttä, Kauas pilvet karkaavat ja uusin Le Havre ovat nykysuomalaista elokuvahistoriaa. Tunnen syvää kunnioitusta Akia kohtaan.
KOMISARIO PALMU -TRILOGIA: Komisario Palmun erehdys, Kaasua, komisario Palmu!, Tähdet kertovat, komisario Palmu (1960, 1961, 1962, Matti Kassila),

– Ja nimenomaan trilogia ilman neljättä Vodkaa, komisario Palmu -elokuvaa.
Sujuvaa suomalaista elokuvakerrontaa ja näyttelemistä 50 vuoden takaa. Comedy, crime, mystery kertoo IMDb tänään  tyylilajiksi. Onko näin sujuvaa dialogia sen koommin ollut suomalaisessa rikoskomediassa. Ei.

Kunnioituksesta ohjaaja Matti Kassilaa kohtaan Iiro Rantala sävelsi hiukan ”Komisario Palmu” -tyyppistä scoremusiikkia Risto Räppääjä ja Polkupyörävaras -elokuvaan: Kassila oli asiasta mielissään ja kunnioitti läsnäololla ensi-iltaamme.

RADIO TEKEE MURRON (Matti Kassila, 1951)

– Lisää Matti Kassilaa. Tämä elokuva on tosi-tv:n kantaisä. Elokuvan idea perustuu Usko Santavuoren radioreportaasiin jossa hän tekeytyi murtovarkaaksi ja teki valemurron radioliikkeeseen. Viranomaiset eivät olleet saaneet siitä etukäteen tietoa lukuun ottamatta Helsingin poliisikomentajaa, jonka luvan turvin Santavuori toimi.

Pikkupoikaa tama elokuva jännitti ja viihdytti. Hannes Häyrinen oli järkelemäisen hyvä pääroolissa.

APINAN VUOSI (Janne Kuusi, 1983)

Harri Sirolan elämänmakuisesta kirjasta tehty upea elokuva. Olin itse kirjan ilmestymisen aikaan abiturientti ja koin mielestäni samoja asioita. Elokuva on hyvä esimerkki siitä, miten kirjasta tehty elokuva voi olla omanlaisensa taideteos.

Myöhemmin (1994) Jannesta tuli Rosa-tyttäreni kummisetä.

HILJA – MAITOTYTTÖ (Toivo Särkkä, 1953)
– K-15-leima on edelleen dvd:n kannessa. Rohkea ja eroottinen draama, jossa Tauno Palo ja järisyttävän kaunis Anneli Sauli ovat pääosissa.
Bonuksena JANNE KUUTIO (Tero Jartti, Jari Hietanen & Timo Harakka, 1990)
– Ensimmäinen leffa, jossa olin itse mukana. Jartin, Hietasen, Harakan ym. kanssa olimme perustaneet GnuFilms-yhtiön ja tämä oli ensimmäinen elokuvamme. Elokuva perustui Elmer Diktoniuksen novelliin ja rooleissa oli mm. Anneli Sauli.

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).