thedeathofstalindvd

THE DEATH OF STALIN
Ranska, Iso-Britannia, Belgia 2017

Ohjaus: Armando Iannucci
Käsikirjoitus: Armando Iannucci, David Schneider, Ian Martin, ym.
Tuotanto: Nicolas Duval Adassovsky, Kevin Loader, ym.
Pääosissa: Steve Buscemi, Simon Russell Beale, Jeffrey Tambor

1 tunti 42 minuuttia

Skotlantilainen Armando Iannucci on brittiläisen tv-satiirin tunnetuimpia kirjoittajia, mutta kolmikymmenvuotisen uransa aikana hän on tehnyt vain kaksi elokuvaa. Esikoisohjaus In the Loop – silmukka kiristyy (2009) on satiiri kahden maan välille syntyvästä sodan uhasta. The Death of Stalin (2017) sen sijaan on aivan toista maata.

Iannucci on kumppaneineen kirjoittanut juuri sellaisen elokuvan kymmeniä miljoonia ihmisiä murhanneesta diktaattorista, minkä tämä ansaitseekin. Stalin kuvataan sosiaalisesti kömpelönä, toisten hyväksyntää kaipaavana murhanhimoisena johtajana, jonka persettä hänen kabinettinsa jäsenet joutuvat jatkuvasti nuolemaan hengissä pysyäkseen. Lopulta ja vihdoinkin Stalin saa sairauskohtauksen ja löytyy makuuhuoneestaan omasta kusestaan. Tästä alkaa kiivas poliittinen valtataistelu, jossa päin naamaa jonkinlaista toveruutta esittävät kabinetin jäsenet kilpailevat Neuvostoliiton johtajuudesta.

Stalinin kuolemaa aktiivisesti toivonut Berija (Simon Russell Beale) on murhanhimoinen raiskari ja lapsiinsekaantuja. Malenkov (Jeffrey Tambor) selvästi elämäänsä kyllästynyt Stalinin itselleen nimittämä seuraaja, joka ei muista, kenet Stalin on jo tapattanut ja kenet ei. Molotov (Michael Palin) on vaimoaan tiettyyn pisteeseen saakka rakastava vanha hölmö, joka tarvittaessa heittää vaimonsa junan alle pelastaakseen oman nahkansa. Hruštšov (Steve Buscemi) on porukan ainoa normaali ihminen – ei ehkä siksi, että Iannucci pitäisi Hruštšovista, mutta jonkun on tässä pakko toimia jonkinlaisena järjen edustajana. Buscemin taitavasti tekonenänsä takaa näyttelemä Hruštšov on keitetty niin monessa liemessä, että hän selviytyy tässä porukassa ongelmitta ja tietää aina, miten seuraavaksi hyökätään oman edun varmistamiseksi. Malenkovia lukuun ottamatta Hruštšov on myös tämän porukan vähiten murhanhimoisin tyyppi.

Iannucci antaa Stalinille ja tämän hirmuhallinnolle juuri sen arvon, mikä sille kuuluukin. Brittiläisinä nämä tekijät ovat kuitenkin eläneet melko kaukana Neuvostoliitosta, joten he voivat suhtautua siihen näiden vuosikymmenten jälkeenkin vapautuneemmin kuin lähinaapurit. Mutta ennen kaikkea brittiläisessä huumorissa satiirilla ja varsinkin poliittisella, yhteiskunnan normeja kritisoivalla satiirilla on niin pitkät perinteet, ettei korkealuokkaisia satiireja tahdo syntyä ilman brittiläistä panosta.

Koska Iannuccin ura on lähes kokonaan ollut televisiossa, on hänen elokuvansa myöskin hyvin televisiomainen. Se on kuvattu digitaalisena ilman minkäänlaista elokuvallista ehostusta ja lähikuvia ja puolilähikuvia suositaan. Tämä on toisaalta perusteltua siksikin, että kyseessä on jatkuvasti useiden eri näyttelijöiden keskinäiseen energiseen sanailuun ja nahisteluun nojaava tarina, jonka saumattoman jatkuvuuden takaaminen useista eri kuvakulmista kuvattaessa on vaativaa.

Loistavasti kirjoitetun ja näytellyn sekä taitavasti rytmitetyn The Death of Stalinin kaiken keskiössä on huumori – pirullinen, kuvia kumartelematon huumori, jossa poliittisella korrektiudella ei ole sijaa. Tämä ei ole elokuva niille, jotka eivät kykene nauramaan ja suorastaan nauttimaan siitä, kun miljoonien ihmisten murhaaja makaa kuoleman kielissä oman ulosteensa seassa. Kaikesta huolimatta The Death of Stalinissa tälle tyrannille on annettu sellainen ihmisarvo, jota hän ei uhreilleen antanut.

4tahtea

 

LISÄMATERIAALI:

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU:

Julkaisija: Future Film / Atlantic Film
Tekstitys: Suomi, ym.
Ääni: Dolby Digital 5.1
Kuva: 1,85:1
Levyjä: 1

12u

TALLENNEFORMAATIT:

dvd blu ray ultrahdlogo
kuvio kylla