Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (1974)

Italialaisen Ettore Scolan (1931–2016) elokuvaura alkoi käsikirjoittajana jo 1950-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen puolivälistä lähtien hän myös ohjasi. Scolan ensimmäinen merkkiteos oli Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (1974), joka tosin nähtiin Suomen valkokankailla vasta vuonna 1983.

Scolan ja kahden muun kynäilin yhdessä kirjoittama filmi kertoo kolmesta miehestä, jotka toisen maailmansodan aikaan osallistuivat vastarintaliikkeen toimintaan ja sotivat natseja vastaan. Antonion (Nino Manfredi), Gianni (Vittorio Gassman) ja Nicolan (Stefano Satta Flores) yhteiset kokemukset sodan melskeistä eivät merkitse automattisesti elinikäistä ystävyyttä ja yhteydenpitoa.

Mehän rakastimme toisiamme niin paljon liikkuu kolmessa eri ajassa: nykyhetkessä, sotavuosissa ja niissä ajoissa, jolloin Gianni ja Antonio menivät rakastumaan samaan naiseen, Lucianaan (Stefania Sandrelli). Eri puolille Italiaa kotiseuduilleen palaavat miehet kohtaavat toisensa uudelleen vuosikymmenten kuluttua iän jo näkyessä harmaina hiuksina ja elämän kolhut lyhentyneessä askeleessa. Yllättävä jälleennäkeminen vuosien jälkeen todistaa heille, että maailma, jonka heidän piti muuttaa, muuttikin heidät. Antoniosta on tullut elämäänsä tyytyväinen tavallinen sairaanhoitaja, Giannista tuli onneton rahaa nainut liikemies ja sivistyneestä, poliittisesti valveutuneesta Nicolasta kunnianhimon riivaama elokuvakriitikko.

Scolan elokuva on nopea läpileikkaus 1940–1970-luvun Italiasta muutaman ihmisen välityksellä nähtynä. Se on niitä filmejä, jossa tavallaan hyvin uskottava tarina muuttuu edetessään niin uskomattomaksi, että se tuntuu entistäkin todellisemmalta ja aidommalta. Pääosassa on rakkaus: rakkaus ystäviin, maahan ja elämään. Kaikkien kohdalla rakkaus vaan ei ole molemminpuolista.

Mehän rakastimme toisiamme niin paljon on kokonaisuudessaan jälkiäänitetty, vaikka sen näyttelijät ovatkin italialaisia. Tämä jälkiäänitys on tuskin haitannut italialaisia, jotka ovat tottuneet katsomaan ulkomaiset elokuvat yhtä lailla dubattuina. Sen sijaan meidän muiden silmissä ja korvissa ero on huomattava ja toisinaan häiritseväkin. Silti näyttelijät sekä tarina ja Scolan elämäniloinen ote siihen vievät mennessään kiireettömälle matkalle italialaiseen sielunmaisemaan.

LISÄMATERIAALI:

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU: