Ja keskellä virtaa joki (1992)

A RIVER RUNS THROUGH IT
Yhdysvallat 1992

Ohjaus: Robert Redford
Käsikirjoitus: Richard Friedenberg, Norman Maclean
Tuotanto: Patrick Markey, Amalia Mato
Pääosissa: Craig Sheffer, Brad Pitt, Tom Skerritt

1 tunti 58 minuuttia

Norman Macleanin omaelämäkerralliseen pienoisromaaniin pohjautuva Ja keskellä virtaa joki oli kohtalaisen suuri yleisömenestys kotimaassaan ja toi nuoren Brad Pittin jälleen askelta lähemmäksi filmitähteyttä. Pittillä on elokuvassa vain toinen pääosa, mutta siitä huolimatta hän on tämän elokuvan ”tähti”, valovoimaisin näyttelijä, joka jättää suuremmassa roolissa nähtävän Craig Shefferin varjoonsa.

Mcleanin veljesten, Normanin (Sheffer) ja Paulin (Pitt), nuoruudesta Montanan komeissa maisemissa kertova elokuva alkaa näiden lapsuusvuosilta. Kertoja (Redford) on vanha Norman, joka nyt muistelee aikaansa Montanassa, elämää pastorin (Tom Skerritt) poikana ja ennen kaikkea veljeään. Veljen kohtalon suhteen elokuva on heti alusta alkaen ”pahaenteinen”.  Nuorena Normanina nähdään Joseph Gordon-Levitt.

Koulun sijaan Norman ja Paul saavat oppinsa isältään, joka on erityisen mieltynyt kirjallisuuteen ja perhokalastukseen. Nämä kaksi harrastusta myös Norman ja Paul ottavat omakseen. Kun ehditään 1920-luvun loppupuolelle, ovat pojat jo aikuisia. Professoriksi itsensä lukenut Norman palaa kesäksi kotiinsa, missä hänen äitinsä (Brenda Blethyn) ja isänsä elävät elämäänsä vanhaan tyyliinsä. Paul puolestaan on kasvanut komeaksi nuoreksi mieheksi, jolla riittää vientiä naisrintamalla, töitä sanomalehtimiehenä – sekä pelivelkoja ja halua ryypiskellä, kuitenkin jossain määrin kohtuudella. Normanin kesä kuluu veljen kanssa ja tutustuessa Jessieen (Emily Lloyd).

Maisemien suuruudelle kontrastia luo pienimuotoiset lavasteet. Työstään Oscarin voittanut kuvaaja Philippe Rousselot on tehnyt komeaa jälkeä, eritoten kuvatessaan elokuvaan jo nimeäkin myöten vahvasti liittyvää ja symbolinakin toimivaa jokea, Pittiä ja Emily Lloydia, joka onkin varsin upea ilmestys 1920-luvun muodille uskollisena Jessienä.

Lähdemateriaalin rasitus näkyy tai pikemminkin kuuluu jatkuvasti äänessä olevana kertojana, joka selittää sellaisia asioita, joiden kertominen muilla keinoin – vaikkapa kuvin – olisi saattanut auttaa tekemään elokuvasta aidomman ja elävämmän. Sheffer, jonka roolihahmon kuuluukin olla melko pystyynkuollut, on passiivinen sivustakatsoja, kun taas Pittin näyttelemä Paul on juuri päinvastainen tyyppi, mutta hän jää liiankin pieneen rooliin. Sen sijaan kalastusta Redford kuvaa yllin kyllin ja upeasti.

Ja keskellä virtaa joki onnistuu tavoitteessaan; se on vanhan miehen kertomus nuorena kuolleesta ja siten ikinuoreksi jääneestä veljestään, jonka elinvoimaa isoveli ihaili ja katseli vierestä. Sopivassa määrin siirappinen, lapsuuden loppu- ja viimeinen kesä -tyyppinen tarina.

LISÄMATERIAALI

Traileri ja biografioita tekstiruutuina.

DVD-JULKAISU