4K UHD -arvostelussa Tappava ase (1987), joka aloitti suuren menestystarinan poliisielokuvien saralla

Richard Donnerin (1930–2021) elokuvaohjaajan ura oli monipuolinen ja epätasainen. Uran kohokohtia olivat Ennustus (1976), yksi kaikkien aikojen kauhuelokuvista, Superman (1978), Ladyhawke – legenda haukasta (1985) sekä neljä Tappava ase -elokuvaa (1987–1998), joista nyt ensimmäinen on päässyt 4K UHD -levylle.

Shane Blackin käsikirjoittama Tappava ase eroaa jatko-osistaan huumorin määrässä: tässäkin sitä on, mutta vähemmän kuin jatko-osissa, eikä ykkösosan huumori ole yhtä onnistunutta.

Blackin vaikutteet ovat selvät: Don Siegelin ohjaama Likainen Harry (1971) on selvästikin painunut hänen mieleensä. Martin Riggsin (Mel Gibson) roolihahmo on eräänlainen Harry Callahanin sukulaissielu ja kaikkein selkein viittaus esikuvaan on kohtaus, jossa Riggs nousee kerrostalon katolle taivuttelemaan itsemurhaajakandidaattia alas (turvallisesti).

Muilta osin Tappava ase eroaakin sitten esikuvastaan. Donnerin elokuvan toinen päähenkilö on Roger Murtaugh (Danny Glover), jo eläkeikää lähestyvä perheenisä, joka kauhistelee esikoistyttärensä aikuistumista ja etenkin merkkejä tämän alkaneesta sukupuolielämästä, mutta siinä ohessa myös kunnostaa venettään eläkepäiviään varten.

Suunnitelmat rauhallisista viimeisistä työvuosista kariutuvat, kun Roger saa parikseen Martinin, joka on vaimonsa kuoleman jälkeen ajautunut syvään depressioon ja hautoo itsemurhaa. Se näkyy Martinin pelottomissa otteissa työssään. Roger taas on maltillisempaa sorttia ja tahtoisi päästä työpäivän jälkeen elävänä kotiin.

Roger ja Martin ajautuvat elämänsä seikkailuun, kun he alkavat selvittää Rogerin vanhan armeijakaverin tyttären murhaa. Sotkuun liittyy entisiä erikoisjoukkojen sotilaita, heroiinia ja suuria panoksia, eikä siinä touhussa yhden tai kahden poliisin tai näiden perheenjäsenten hengillä ole painoarvoa.

Hieman väärällä jalalla alkanut yhteistyö kahden murharyhmän etsivän välillä ei ole missään vaiheessa kovin kitkaista, mutta koko ajan se alkaa sujua yhä paremmin.

Visuaalisena tarinankertojana lahjakas Richard Donner ja kuvaaja Stephen Goldblatt ovat suosineet yökuvia, jotka sopivat Los Angelesissa kuvattuun rikostarinaan, vaikka eräs elokuvan näyttävimmistä kohtauksista tapahtuukin kirkkaassa päivänvalossa – eiväthän Riggs ja Murtaugh sentään ole yövuorolaisia.

Vauhdikkuudesta ja komeasta, perinteisestä elokuvallisesta toteutuksesta huolimatta Tappava ase ei olisi oikein mitään, elleivät Riggsin ja Murtaughin näyttelijät sopisi yhteen. Onneksi Gibsonin ja Gloverin yhteispeli on harvinaisen hyvää. He eivät ole ensimmäisiä eivätkä viimeisiä kyttäkaksikkoelokuvien parivaljakkoja, mutta ehdottomasti parhaimmasta päästä, ja kaksikon yhteispeli sen kuin paranee elokuvasarjan edetessä.

Tuore 4K UHD -tallenne näyttää komealta ja kuvanlaatu on tasalaatuinen, ainakin alkuperäisessä teatterilevitysversiossa. Filmiraetta on taatusti poistettu jonkin verran, mutta sitä on edelleen jäljellä ja elokuvan ilme on edelleen luonnollinen, kasvot ovat teräviä ja detaljit myös. Värimäärittelyn yleisilme näyttää sekin 1980-luvun elokuvalle ominaiselta.