Päivitetty 12.3.2018.

Vuodesta 1944 lähtien lähes joka vuosi jaettu Jussi-palkinto on mennyt monille näyttelijöille, osalle kahdestikin, mutta harva on saanut kipsisen pystin useammin kuin kahdesti. 

emmavaananen
Tauno Palo ja Emma Väänänen elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946). Kuva: Suomi-Filmi / KAVI

Emma Väänänen (1907–1970)  jussi jussi jussi jussi

Emma Väänänen (1907–1970) opittiin tuntemaan varsinkin Valentin Vaalan vakionäyttelijänä, ja olihan Väänäsen aviomies Eino Heino niin ikään Vaalan vakiokuvaaja. Reilut 45 elokuvaroolia vuosina 1941–1959 tehneen Väänäsen Jussi-historia on harvinaislaatuinen: hän voitti neljä Jussia, kaikki pääosista, kaksi saman roolihahmon näyttelemisestä kahdessa eri filmissä ja kolme palkinnoista tuli saman ohjaajan elokuvista.

Ensimmäisen Jussinsa Väänänen sai Vaalan elokuvasta Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946), jonka nimiroolihahmoa hän näytteli myös Edvin Laineen Niskavuoren Hetassa (1952) ja Vaalan Niskavuoren naisissa (1958), josta irtosi Väänäsen uran neljäs ja viimeinen Jussi. Näiden kahden palkitun Loviisa-roolin välissä Väänänen ehti saada Jussit rooleistaan Vaalan Gabriel, tule takaisin -komediassa (1951) ja Matti Kassilan Elokuu-draamassa (1956).


lassepoysti
Lasse Pöysti ja Tauno Palo elokuvassa Tukkijoella (1951). Kuva: Fennada-Filmi / KAVI

Lasse Pöysti (s. 1927) jussi jussi jussi jussi

Lasse Pöystin elokuvaura alkoi Suomisen Ollina vuonna 1941. Vuonna 1946 Pöysti sai erikoispalkinnon, Nuoren näyttelijän Jussin, työstään viidessä Suomisen Olli -elokuvassa; kuudes osa valmistui pitkän tauon jälkeen vuonna 1959. Pöystin ensimmäinen varsinainen, oikea Jussi-palkinto tuli vuonna 1951 sivurooleista Roland af Hällströmin Tukkijoella-filmatisoinnissa (1951) ja Wilho Ilmarin komediassa Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950).

Toista Jussiaan Pöysti sai odottaa vuoteen 1977 saakka, jolloin hänet palkittiin parhaana miesnäyttelijänä Anssi Mänttärin Pyhästä perheestä (1976). Vuonna 1980 tuli vastaava palkinto Ralf Långbackan Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti -filmatisoinnista (1970), jonka Mänttäri tuotti. Seitsemän vuotta myöhemmin Pöysti sai uransa neljännen ja tähän asti myöskin viimeisen näyttelijä-Jussinsa Juhani Tiikkaisen televisioelokuvasta Maailman paras (1986), jossa hän näytteli vanhaa Paavo Nurmea.

Yli 60-vuotisen ja 58 elokuvaroolia kattaneen filmiuran jälkeen Pöysti sai elämäntyöstään Betoni-Jussin vuonna 2010. Näyttelemisen lisäksi Pöysti ehti 1950- ja 1960-luvulla ohjata kymmenen elokuvaa, mutta ohjaaja-Jussia hän ei saanut.

 

outimaenpaa
Outi Mäenpää elokuvassa Musta jää (2007). Kuva: Malla Hukkanen
Outi Mäenpää (s. 1962) jussi jussi jussi jussi

Outi Mäenpää on tehnyt alle kolmekymmentä elokuvaroolia, joista hän voittanut peräti neljä Jussia. Mäenpää teki ensimmäisen suuren elokuvaroolinsa Aleksi Mäkelän Lomalla-filmissä (2000), josta Mäenpää palkittiin parhaan naispääosan palkinnolla. Perttu Lepän ohjaama nuorisokomedia Helmiä ja sikoja (2003) toi Mäenpäälle Jussin parhaasta sivuosasta. Parhaan naispääosan Jussin hän on sittemmin saanut Janne Kuusen Kukkia & sidontaa -komediasta (2004) ja Petri Kotwican Musta jää -trilleristä (2007). 


elinasalo
Elina Salo ja Lasse Pöysti elokuvassa Justus järjestää kaiken (1960). Kuva: Fennada-Filmi / Yle

Elina Salo (s. 1936) jussi jussi jussi jussi

Elina Salo debytoi valkokankaalla vuonna 1956 ja nousi nopeasti Suomen suosituimpien naisnäyttelijöiden joukkoon. Reilut neljäkymmentä filmiä sittemmin tehnyt Salo on 2000-luvulla nähty vain kahdessa filmissä, nykyisen vakio-ohjaajansa Aki Kaurismäen elokuvissa Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Le Havre (2011).

Salon ensimmäinen Jussi tuli parinkymmenen vuoden filmiuran jälkeen Jaakko Pakkasvirran Runoilijan ja muusan (1978) naispääosasta. Sen jälkeen hän on saanut kolme naissivuosa-Jussia Kaurismäen elokuvista Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Le Havre (2011). Vuonna 2012 hänet palkittiin Le Havren lisäksi Betoni-Jussilla elämäntyöstään.


taunopalo
Tauno Palo elokuvassa Menneisyyden varjo (1946). Kuva: Valio-Filmi / KAVI
Tauno Palo (1908–1982)  jussi jussi jussi

Suomen suurin filmitähti, 30-vuotinen elokuvaura ja lähes 70 elokuvaa, mutta Tauno Palon (1908–1982) Jussi-saldo jäi silti "vain" kolmeen. Kahdessatoista filmissä Palon kanssa näytellyt Ansa Ikonen sai vain yhden Jussin.

Palon elokuvaura alkoi mykkäfilmin aikaan 1930-luvun alussa, kauan ennen Jussi-palkintojen syntyä. Ensimmäisen Jussinsa hän sai Ville Salmisen Menneisyyden varjon (1946) pääosasta. Vuonna 1950 tuli yksi pääosanäyttelijän palkinto kahdesta eri elokuvasta, Ilmari Unhon Härmästä poikia kymmenestä (1950) ja Hannu Lemisen Rosvo Roopesta (1949). Kolmannella kerralla palkinto irtosi Valentin Vaalan Mika Waltari -filmatisoinnista Omena putoaa (1952).

eeva-kaarinavolanen 
Eeva-Kaarina Volanen elokuvassa Ruma Elsa (1949). Kuva: SF / KAVI

Eeva-Kaarina Volanen (1921–1999) jussi jussi jussi 

Eeva-Kaarina Volanen (1921–1999) ehti vanhentua filmialalla vain vuoden verran, kun hänestä jo tuli tähti Toivo Särkän Naiskohtaloita-elokuvan (1947) myötä. Naiskohtaloita toi nuorelle näyttelijälle tämän ensimmäisen naispääosa-Jussinsa vuonna 1948. Volanen voitti samassa kategoriassa peräti kolmena vuotena peräkkäin: vuonna 1949 hänet palkittiin Edvin Laineen Rumasta Elsasta (1949) ja vuonna 1950 yhteisesti kahdesta eri epookista, Särkän Katarina kaunis leski -komediasta (1950) ja Roland af Hällströmin Hallin Jannesta (1950).

Valkokankaalla vain viidessätoista filmissä nähdy Volasen elokuvaura loppui vuonna 1957, mutta vuonna 1992 hänelle kuitenkin ojennettiin Betoni-Jussi elämäntyöstään.

katioutinen
Kati Outinen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö (1990). Kuva: Future Film

Kati Outinen (s. 1961) jussijussijussi

Kati Outinen teki valkokangasdebyyttinsä Tapio Suomisen hittielokuvan Täältä tullaan, elämä! (1980) naispääosassa ja on sittemmin näytellyt noin 40:ssä elokuvassa. Parhaiten Outinen tunnetaan yhteistyöstään Aki Kaurismäen kanssa, jonka kymmenessä elokuvassa hänet on nähty. Kaikki kolme naispääosanäyttelijän Jussiaan Outinen on voittanut juuri Kaurismäen elokuvista: Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002) toivat Outiselle ansaitut palkinnot. Lisäksi hän on ollut ehdolla Kaurismäen Juhan (1999) pääosasta.


marttisuosalo
Martti Suosalo elokuvassa Palkkasoturi (1997). Kuva: VLMedia
Martti Suosalo (s. 1962) jussi jussi jussi

Kolmisenkymmentä elokuvaroolia tehnyt Martti Suosalo voitti ensimmäisen Jussinsa sivuosaroolistaan Anssi Mänttärin Palkkasoturissa (1997). Vuoden 2000 Jussi-kilvassa Suosalo oli ehdolla sekä pääosastaan Timo Koivusalon Kulkurissa ja joutsenessa (1999) että sivuosastaan Åke Lindmanin Lapin kullan kimalluksessa (1999). Voitto tuli Kulkurista ja joutsenesta

Suosalon ja Koivusalon yhteistyö jatkui Rentun ruusulla (2001), josta Suosalo voitti pääosa-Jussin. Sen jälkeen hän on ollut ehdolla Koivusalon Kaltevan tornin (2006) ja Arto Halosen Isänmaallisen miehen (2013) pääosista.

Talvisodassa (1989) valkokangasdebyyttinsä tehnyt Suosalo on näytellyt yli kolmessakymmenessä elokuvassa. 


akukorhonen 
Esko Vettenranta ja Aku Korhonen elokuvassa Vieras mies (1957). Kuva: Suomi-Filmi / KAVI

Aku Korhonen (1892–1960) jussi jussi jussi

Nelikymppisestä lähtien vanhojen pappojen sivurooleja näytellyt Aku Korhonen teki lähes kahdeksankymmentä filmiä 33:ssa vuodessa. Vuonna 1924 alkanut elokuvaura käsitti myös useita päärooleja, mutta Jussi-raati antoi hänelle tunnustusta vain sivuosista. Ensimmäisen kerran pysti tuli vuonna 1948 jaetusti Edvin Laineen Laitakaupungin laulusta (1948) ja Roland af Hällströmin Pikajunasta pohjoiseen (1947), toisella kertaa Ilmari Unhon Sillankorvan emännästä (1953) ja kolmannella kerralla Hannu Lemisen Vieraasta miehestä (1957), joka perustui Mika Waltarin romaaneihin. Korhonen oli näytellyt saman roolin jo teosten vuoden 1938 filmatisoinnissa. Uusi elokuvasovitus jäi Korhosen uran viimeiseksi elokuvatyöksi.


ulvovamyllari 
Eija Ahvo ja Vesa-Matti Loiri elokuvassa Ulvova mylläri (1982). Kuva: Finnkino

Vesa-Matti Loiri (s. 1945) jussi jussi jussi

Vesa-Matti Loiri sai nuoren näyttelijän Jussi-kunniakirjan esikoisroolistaan Mikko Niskasen Pojissa (1962), mutta ensimmäisen varsinaisen Jussinsa vasta Esko Favénin Rakastuneesta rammasta (1975). Jaakko Pakkasvirran Pedon merkistä (1981) supertähti palkittiin sivuosa-Jussilla. Vuonna 1983 Loiri palkittiin miesnäyttelijänä "poikkeuksellisen laaja-alaisesta näyttelijäsuorituksesta vuoden elokuvissa". Jussi-palkintokauden aikana hänet oli nähty Ere Kokkosen Uuno Turhapuro menettää muistinsa -komediassa (1982), Pakkasvirran Ulvovassa myllärissä (1982) ja Jaakko Pyhälän Jonissa (1983).

Betoni-Jussinsa Loiri sai vuonna 1998. Hän oli Jussi-ehdokkaana parhaasta miespääosasta Mika Kaurismäen elokuvassa Tie pohjoiseen (2012). 

senninieminen
Senni Nieminen ja Uljas Kandolin Kummituskievarissa (1954). Kuva: KAVI

Senni Nieminen (1905–1970) jussi jussi jussi

Senni Niemisen kasvot ja ääni painuivat elokuvissakävijöiden mieliin, vaikka hänet nähtiin kaksikymmenvuotisella elokuvaurallaan vain parissakymmenessä elokuvassa. Kolmesta filmistään Nieminen sai parhaan sivuosanäyttelijättären Jussin: Vaalan Omena putoaa -komediasta (1952), Kassilan Elokuusta (1956) ja Jörn Donnerin ruotsalais-suomalaisesta yhteistuotantoelokuvasta Täällä alkaa seikkailu (1965).

rauharentola
Rauha Rentola ja Lea Joutseno Vuokrasulhasessa (1945). Kuva: Suomi-Filmi / KAVI

Rauha Rentola (1919–2005) jussi jussi jussi

Suomen elokuvahistorian ahkerimpiin näyttelijöihin lukeutunut Rauha Rentola näytteli yli 80:ssä elokuvassa, 1930-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka. Muutamista pääosarooleista huolimatta hänet tunnettiin parhaiten sivurooleistaan, joista hänet palkittiinkin kolmella Jussilla. Ensimmäinen palkinto tuli Vaalan Vuokrasulhasesta (1945), toisen pystinsä hän sai Lasse Pöystin Asessorin naishuolista (1958) ja kolmannen Toivo Särkän draamasta Me (1961). 

 

tommikorpelaputoaviaenkeleita1
Tommi Korpela ja Elena Leeve elokuvassa Putoavia enkeleitä (2008). Kuva: Blind Spot Pictures

Tommi Korpela (s. 1968)jussi jussi jussi

Elokuussa 50-vuotispäiviään juhliva Tommi Korpela on tehnyt viitisenkymmentä elokuvaa ja toisen mokoman verran televisiorooleja. Elokuvanäyttelijänä Korpelan läpimurtorooli oli pääosa Aleksi Salmenperän Miehen työssä (2007), josta Korpela palkittiin parhaan miespääosan Jussilla. Heti seuraavana vuonna Korpela voitti samassa kategoriassa Heikki Kujanpään Putoavista enkeleistä (2008). Vuonna 2016 oli vuorossa kolmas pääosanäyttelijän Jussi Salmenperän Häiriötekijästä (2015).


peterfranzen
Peter Franzén elokuvassa Koirankynnen leikkaaja (2004). Kuva: Disney

Peter Franzén (s. 1971) jussi jussi jussi

Peter Franzén voitti ensimmäisen Jussinsa Markku Pölösen Kuningasjätkän (1998) sivuosasta ja Koirankynnen leikkaajan (2004) pääosasta. Kolmannen Jussinsa Los Angelesiin muuttanut Franzén sai Aleksi Mäkelän Rööperin (2009) sivuosasta.

Kolmen voiton lisäksi Franzén on ollut ehdolla viidesti: Olli Saarelan Rukajärven tien (1999) ja Harjunpää ja pahan papin (2010) pääosista, Pölösen Emmauksen tiellä -komedian (2001) sivuosasta, Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen -elokuvan sivuosasta sekä Simo Halisen Kerron sinulle kaiken -elokuvan (2013) pääosasta. Franzén debytoi ohjaajana omaelämäkerrallisella Tumman veden päällä -draamalla (2013), josta hän sai erikois-Jussin vuoden uroteosta.

rakellaakso
Rakel Laakso elokuvassa Opri (1954). Kuva: SF / KAVI

Rakel Laakso (1904–1985) jussi jussi jussi

Kolmisenkymmentä filmiroolia tehnyt Rakel Laakso palkittiin kolmella Jussilla, joista kaksi tuli Matti Kassilan Maija löytää sävelen -draaman (1950) ja Punaisen viivan (1959) sivuosista. Ainoan naispääosa-Jussinsa Laakso sai Edvin Laineen Oprista (1954).

Pääasiassa sivurooleja tehneen Laakson elokuvaura loppui 1960-luvun alussa.


mustaavalkoisella
Jörn Donner ja Liisamaija Laaksonen elokuvassa Mustaa valkoisella (1968). Kuva: Finnkino

Liisamaija Laaksonen (s. 1938) jussi jussi jussi

Näyttelemisen ohella käsikirjoittajana kunnostautunut Liisamaija Laaksonen on näytellyt vain kymmenessä pitkässä elokuvassa, mutta voittanut kuitenkin kolme Jussia. Laaksonen teki vaikutuksen kertaheitolla, kun hänen elokuvauransa pääsi kunnolla alkuun vuonna 1968. Saman vuoden aikana hänet nähtiin Jörn Donnerin Mustaa valkoisella -draaman ja Aito Mäkisen yhdessä Virke Lehtisen kanssa ohjaaman Vain neljä kertaa -komedian pääosissa. Seuraavassa Jussi-palkintojenjaossa Laaksoselle ojennettiin parhaan naispääosanäyttelijän Jussi jaetusti näistä kahdesta roolityöstään.

Toisen pääosapalkintonsa Laaksonen sai Kassilan Ihmiselon ihanuudesta ja kurjuudesta (1988). Laaksonen voitti parhaan naissivuosan Jussin roolistaan Pekka Lehdon Kaivossa (1992).

Ilmoituksia