Suomessa tehtiin 3-ulotteinen elokuva jo vuonna 1953
Kuvassa suomalaisen äänielokuvan pioneeri, Yrjö Norta
Vuonna 1953 Alfred Hitchcock toi ensi-iltaan tuoreimman mestariteoksensa, Täydellisen murhan, jonka tähtiloistosta Grace Kelly vastasi. Siitä huolimatta, että Hitchcock oli jo asemansa vakiinnuttanut, tunnustettu tekijä, filmasi hän uusimman elokuvansa kolmiulotteisena. 3D-villitys ei kauaa kestänyt, mutta riittävän kauan kuitenkin viedäkseen myös Hitchcockin kaltaisen tekijän mukanaan.
Samana vuonna valmistui myös ensimmäinen pohjoismaalainen 3D-filmi – Suomessa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut pitkä näytelmäelokuva, vaan 12-minuuttinen lyhytfilmi, joka kantoi nimeä Kolmas ulottuvaisuus esiin. Elokuvan toteutuksesta vastasi Alvar Hamberg (1903–1969), joka oli jo 1920-luvulla mukana äänielokuvan tulossa Suomeen.
Hamberg oli yhdessä veljensä Lennartin ja ystävänsä Yrjö Nybergin (1904–1988) kanssa perustanut LAHYN-Filmi-nimisen elokuva- ja valokuvalaboratorion vuonna 1919. Siellä, Turun Rautatiehotellin yläosassa, saattoi Nyberg ryhtyä kehittämään omaa elokuvaäänitysjärjestelmäänsä, joka lopulta kulki hänen mukanaan Suomen Filmiteollisuus- ja Fenno-Filmi-yhtiöihin. YN-äänijärjestelmän logon löytääkin monien 1930- ja 1940-luvun SF-elokuvien alkuteksteistä, ennen kuin Norta sai yhtiöstä lähtöpassit ja äänijärjestelmäkin korvaattiin Aga-Balticilla.
LAHYN-Filmin aikaan Hamberg oli siis todistamassa suomalaisen äänielokuvan syntyä, tekihän kolmikko ensimmäisiä kokeiluita jo vuonna 1927. Ensimmäinen ”100-prosenttinen” äänielokuva syntyi vuonna 1931, ohjaajana Nyberg, joka myöhemmin omaksui sukunimekseen Nortan. Elokuva kantoi tietysti nimeä Sano se suomeksi. Laboratorion ja tuotantoyhtiön tiloissa tehtiin vuonna 1924 myös piirroselokuvien historiaa, kun valmistui kenties Suomen historian ensimmäinen lyhytelokuvan mitan täyttänyt piirretty.
Nortan lähdettyä elokuvaohjaajan uralle ja veljensä Lennartin löydettyä töitä elokuvaäänittäjänä Ruotsista – jossa myös Norta ja Alvar Hamberg kävivät parin vuoden ajan äänittämässä sikäläisiä kuvia – jäi Alvar Hamberg tekemään omia filmejään. Yhtäkään näytelmäelokuvaa Hamberg ei ohjannut, mutta kaikenlaisia muita filmejä valmistui aina hänen kuolemaansa, vuoteen 1969 saakka. Toisten ohjaajien pitkissä näytelmäelokuvatuotannoissa Hamberg oli kuitenkin mukana: Wilho Ilmarin Kurittoman sukupolven (1937) hän äänitti, Ville Salmisen Mikä yö! -komedian leikkasi ja Nybergin Kihlauskylpylän (1924) Hamberg taas kuvasi.
Sittemmin Suomessa on tehty kaksi pitkää 3D-filmiä, molemmat animaatioita. Maria Lindbergin ohjaama Muumi ja punainen pyrstötähti tuli teattereihin viime vuonna, Antti Haikalan Maagisen kristallin vuoro on loppuvuodesta.
Lähteet: ELONET, Esko Töyri: Me mainiot löträäjät (Suomen elokuvasäätiö, 1978) | Kuva: Finnkino