Virolainen elokuva 100 vuotta – lyhyt johdatus Viron elokuvamarkkinoille

Virolainen elokuva täyttää tänä vuonna 100 vuotta, ollen siis vain viisi vuotta suomalaista elokuvaa nuorempi. Ensimmäiseksi virolaiseksi elokuvaksi lasketaan Johannes Pääsuken dokumenttifilmi, jota pari vuotta myöhemmin seurasi samaisen ohjaajan ensimmäinen fiktioelokuva.

Suomalaisen ja virolaisen elokuvan tiet ovat yhdistyneet vain muutaman kerran, mutta sitäkin merkittävämmissä kohdissa; ensimmäinen virolainen äänielokuva, Auringon lapset (1932), oli virolais-suomalainen yhteistuotanto, jota ei kylläkään koskaan esitetty Suomessa. Georg Malmsténin säveltämä nimisävelmä sen sijaan on yhä tänäkin päivänä tuttu laulu Suomessa. Auringon lapsien ohjaaja Theodor Luts lähti pian filmin valmistumisen jälkeen töihin Suomeen, jossa hän teki lyhyen, mutta merkittävän uran Suomi-Filmin, Suomen Filmiteollisuuden ja Fenno-Filmin palveluksessa kuvaajana, tuotantopäällikkönä ja ohjaajana.

Siinä, missä virolaiset tulivat suomalaisten jälkijunassa elokuvien ja äänielokuvien tekoon, ehtivät he tehdä värifilmin ennen suomalaisia. Laulajatähti Georg Otsin tähdittämä Valgus Koordis valmistui Lenfilmillä vuonna 1951, kun taas ensimmäinen suomalainen värifilmi nähtiin vasta vuonna 1956.


Elokuva Virossa nyt

Virossa tehdään edelleen runsaasti kotimaisia elokuvia, mutta niiden tasossa on huomattavaa vaihtelua. Pääasiassa maassa tehdään dokumenttielokuvia, ja näytelmäelokuvien budjetit ovat usein varsin pieniä, puolen miljoonan euron luokkaa.

1,3 miljoonan asukkaan maassa, jossa elokuvien laiton levitys kukoisti vielä joitakin vuosia sitten, on kuitenkin runsaasti kaupallista elokuvalevitystä. Vuonna 2011 teatterilevitykseen tuli peräti 217 filmiä, joista virolaisten näytelmäelokuvien osuus oli seitsemän, lyhytkuvien viisi, animaatioiden peräti kuusi ja dokumenttielokuvien melko valtavat 35.

Elokuvateattereita Virossa oli viime vuoden lopulla 49 ja valkokankaita 79, multipleksi-teattereita vain kolme – digitalisoituja teattereita oli vuoden loppuun mennessä vain viisitoista.

4 euron liput houkuttelivat teattereihin 2 471 228 lipunostajaa, joista 7 prosenttia valitsi virolaisen elokuvan. Vuoden aikana valtio tuki virolaista elokuva-alaa vain 6,1 miljoonalla eurolla, lipputuloja vuoden ajalta saatiin kasaan kymmenen miljoonan euron verran.


Vuoden 2011 katsotuimmat elokuvat Virossa

Viron katsotuimpien elokuvien lista oli 3D- ja animaatioelokuvavoittoinen, paikallisista elokuvista kymmenen katsotuimman kärkeen ylsi vain Heiki Ernitsin ja Janno Poldman animaatiofilmi Lotte ja kuukivi saladus, joka oli jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle Keksijäkylän Lotalle.

ELOKUVA OHJAUS KATSOJAT LIPPU-
TULOT
ESITYS-
KOPIOT
1. Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (3D) Rob Marshall 94 611 477 826 € 9
2. Autot 2 (3D)
John Lasseter
Brad Lewis
89 827 346 771 € 13
3. Kaksin karkuteillä (3D)
Nathan Greno
Byron Howard
87 118 306 639 10
4. Rio (3D) Carlos Saldanha 64 765 275 362 € 13
5. Kung Fu Panda 2 (3D) Jennifer Yuh Nelson 64 575 262 041 € 13
6. Lotte ja kuukivi saladus (virolainen animaatio)
Heiki Ernits
Janno Poldma
63 752

199 520 €

11
7. Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (3D) David Yates 59 941 292 895 € 10
8. Kauhea kankkunen 2 Todd Phillips 58 775 243 407 € 5
9. Transformers: Kuun pimeä puoli (3D) Michael Bay 47 656 239 870 € 8
10. Twilight – Aamunkoi, osa 1
Bill Condon 45 640 195 791 € 9
YHTEENSÄ 676 660 2 840 122 €

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).