Speden syntymästä 80 vuotta

Suomalaisen elokuvan hieman yli 100-vuotisen historian merkittävimpiin tuottajiin lukeutuvat mm. T.J. Särkkä, Risto Orko ja Pertti "Spede" Pasanen. Särkkä tuotti uransa aikana lähes 250 näytelmäelokuvaa, Orko noin sata ja Spede 45. Lukumäärällisesti Spede jääkin kahden suuren varjoon, mutta hänen tuotannoistaan valtaosa osoittautui suurmenestyksiksi, joista peräti viisi komeilee 20:n katsotuimman suomalaiselokuvan joukossa.

Kuopiossa 10. huhtikuuta 1930 syntynyt Pasanen täyttäisi tänään 80 vuotta. Vuonna 2001 kuollut koomikkolegenda aloitti elokuvauransa 1950-luvun puolivälissä Ville Salmisen, Aarne Tarkaksen, Veikko Itkosen, Armand Lohikosken ja Lasse Pöystin ohjaamissa komediafilmeissä, näytellen peräti kolmessa Lohikosken Pekka ja Pätkä -elokuvissa. Näyttelijälakon alettua Spede sai ensimmäisen suuren valkokangasroolinsa edellisvuonna Vesa-Matti Loirin tähdittämällä Pojat-filmillään debytoineen Mikko Niskasen seikkailujännäristä Hopeaa rajan takaa (1963), jossa toista pääosaa näytelleestä Jaakko Pakkasvirrasta ja Risto Jarvasta tulivat Speden ensimmäisen oman elokuvan, X-Paronin (1964), ohjaajia.

X-Paronin hyvän yleisömenestyksen jälkeen Pasaselle aukeni ura elokuvatähtenä, -tuottajana ja -käsikirjoittajana. Aluksi hän tuotti yhden filmin vuodessa, jotka olivat kuitenkin niin hyviä menestyksiä, että jo vuonna 1969 Filmituotanto Spede Pasanen -yhtiön "tehtaalta" ilmestyi peräti kolme uutuutta, jotka olivat kaikki Ere Kokkosen ohjauksia. 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun Spede-tuotannot olivat lähes poikkeuksetta yleisömenestyksiä, mutta ilman valtiontukea ja Elokuvasäätiön tuotantotukea filmit eivät aina tuottaneet voittoa, kuten vuoden 1971 katsotuin kotimainen, Pasasen ja Loirin ohjaama Hirttämättömät.

1960-luvun lopulla Spede-tuotantojen ohjaajaksi vakiintuneen Kokkosen ohjaamat ja Speden käsikirjoittamat sekä tuottamat Uuno Turhapuro -filmit vakiinnuttivat Speden asemaa maan johtavana elokuvatuottajana. Sarjan ensimmäinen elokuva keräsi koko 1970-luvun toiseksi suurimman kotimaisen elokuvan yleisön, jonka jälkeen uusia Turhapuroja nähtiin lähes vuosittain aina 1990-luvulle saakka, jolloin niiden tuotantotahti hidastui huomattavasti.

OMAT OHJAUSTYÖT

Yli 50 elokuvassa vaikuttaneelle, Finnkinoakin perustamassa olleelle Spedelle omia ohjaustöitä kertyi yllättävän vähän, lisäksi niistäkin X-Paroni, Millipilleri ja Hirttämättömät olivat yhteisohjauksia. Ensimmäisen oman ohjaustyönsä Pasanen teki vuonna 1971 itsensä tähdittämällä Kahdeksas veljes -filmillä, joka ei ollut aivan perinteinen Spede-komedia. Seuraavan kerran Spede huuteli käskyjä Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit -elokuvan ja sen Tup akka lakko -jatko-osan kuvauksissa vuosikymmenen lopulla, jonka jälkeen hän piti taukoa ohjaamisesta vuoteen 1984 ja Lentävät luupäät -komediaan asti. Välien mentyä poikki Kokkosen kanssa Spede ohjasi itse Uuno Turhapuro kaksoisagentin (1987) ja vielä Uuno Turhapuron pojan (1993), ennen kuin päätti elokuvauransa vuonna 1999 valmistuneeseen, erittäin huonosti menestyneeseen Naisen logiikkaan.

YLEISÖN SUOSIKKI

Spede Pasasen vaikutusta suomalaiselle elokuvalle ja ennen kaikkea suomalaiselle yleisölle ei voida väheksyä, vaikka hänen huumoristaan ja usein puolihuolimattomasti tehdyistä elokuvista ei olisi pitänytkään. Yleisön osoittama suosio toi toki markkoja Pasasen taskuihin, jotka olivatkin tarpeen, kun hänen elokuvilleen ei myönnetty Elokuvasäätiön tuotantotukea, ennen kuin niiden suosio oli jo pahasti laskenut. Samalla elokuvien suosio toi markkoja myös elokuvateattereille, erityisesti maaseudun kinoille, joille kotimaiset filmit ja erityisesti "spedet" ja "turhapurot" olivat elinehtoja.

Nykyään Speden tuotannoista voi nauttia DVD-formaatissa, sillä Finnkino on julkaissut niistä kaikki paitsi Uuno Turhapuron veljen ja Naisen logiikan. PAN Vision on puolestaan julkaissut DVD:llä Speden televisiotuotannoista Spede Show- ja Vesku Show -sketsisarjat sekä Blondi tuli taloon -suosikkisarjan.

SPEDE-TUOTANTOJEN KATSOJALUKUJA

Poimintoja Speden tuottamien elokuvien katsojatilastoista.