Kahden miljoonan katsojan raja ylittyi – muttei ilman säätiötuettomia tuotantoja ja vähemmistöyhteistuotantoja

Iina Kuustonen ja Laura Malmivaara elokuvassa Kenraaliharjoitus. Kuva: Yellow Film & TV

Suomen Filmikamari ry:n tiedotteen mukaan kotimaiset elokuvat keräsivät vuoden 2025 aikana elokuvateattereissa kaksi miljoonaa katsojaa, joten opetus- ja kulttuuriministeriön asettama katsojatavoite täyttyi täpärästi. Kaikkiaan elokuvalippuja myytiin koti- ja ulkomaisiin elokuviin 6 285 119 miljoonaa. Vuonna 2024 vastaava luku oli 6 780 089 ja kotimaisten elokuvien osuus 2 123 000 katsojaa. Kaikkien myytyjen lippujen määrä laski siis 7,3 prosentilla.

Vuodelta 2025 puuttui suuri kotimainen hittielokuva, sellainen kuin Myrskyluodon Maija oli vuotta aiemmin, ja niinpä vuoden katsotuimmaksi kotimaiseksi ylsi "vain" 235 000 katsojalla. Titteli meni Teemu Nikin ohjaamalle ja It's Alive Films Oy:n tuottamalle komedialle 100 litraa sahtia, joka on ohjaajansa ensimmäinen yleisömenestys ja jolle arhaillaan suunnitellaan jatko-osaa.

Nikin elokuva sai Elokuvasäätiöltä tuotantotukea vain 290 000 euroa, vaikka elokuvan koko budjetti oli sentään 1,3 miljoonaa euroa. Maailmanensi-iltansa 100 litraa sahtia sai Rooman elokuvajuhlilla jo lokakuussa 2024. 

Vuoden 2025 neljänneksi katsotuin kotimainen elokuva oli Tuukka Temosen ohjaama Cancel, jota varten Solar Films Oy ehti anoa tuotantotukea useita kertoja, ennen kuin se lopulta sai myönteisen päätöksen 430 000 eurosta. Elokuvan kokonaisbudjetti oli noin 1,3 miljoonaa euroa.

Temosen toinen viimevuotinen elokuva, hänen itsensä kirjoittama ja vaimonsa Olga Temosen kanssa tuottama Meduusalla ei ole sydäntä ei useista yrityksistä huolimatta saanut lainkaan tuotantotukea. Sen katsojaluvut jäivät reilusti alle 10 000:nnen.

Kotimaisten elokuvien kokonaiskatsojamäärää kaunisti yhdysvaltalaisen Charlie McDowellin ohjaama Kesäkirja, joka pohjautuu Tove Janssonin romaaniin ja kuvattiin Kotkan saaristossa, mutta joka on kuitenkin pääosin brittiläistä tuotantoa ja tietysti englanninkielinen. Suomalaisen tuottajan vähäisestä osuudesta kertoo myös elokuvan saaman tuotantotuen suuruus: 4,7 miljoonan euron budjetista Elokuvasäätiön tuki kattoi vain 200 000 euroa.

Kesäkirja sai lähes 120 000 katsojaa, joten ilman sitä vuoden 2025 kotimaisten elokuvien katsojaosuus olisi jäänyt kauas kahdesta miljoonasta.

Säätiötuettomat tuotannot taas tärkeässä roolissa

Julkisen tuen kannalta edullisia katsojia saatiin myös Solar Films Oy:n tuottamilla jatko-osilla Risto Räppääjä ja kaksoisolento sekä Häjyt 2, joita kumpaakin Elokuvasäätiö tuki vain 500 000 eurolla. Samuel Harjanteen esikoisenaan ohjaama kymmenes Räppääjä-elokuva oli vuoden toiseksi katsotuin kotimainen yli 185 000 katsojallaan, Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt 2 ei sen sijaan mahtunut vajaalla 140 000 katsojallaan edes viiden katsotuimman joukkoon. Neljännesvuosisata aiemmin valmistunut ensimmäinen Häjyt (1999) keräsi lähes 330 000 katsojaa.

Ilman Elokuvasäätiön tukea tuotettujen elokuvien osuus kaikista vuoden 2025 kotimaisten elokuvien katsojista oli yli 250 000. Niistä valtaosa, runsaat 142 000, olivat Lauri Nurksen ohjaaman Kyllä isä osaa Lapissa -komedian katsojia.

Toiseksi ja kolmanneksi katsotuimmat säätiötuettomat elokuvat olivat molemmat Yellow Film & TV Oy:n – liikevaihdoltaan Suomen suurimman tuotantoyhtiön – tuotantoja: Laura Joutsin esikoisohjaus Syke: Kipinöitä yössä ja Paula Korvan esikoisohjaus, Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuva Kenraaliharjoitus. Ne saivat yhteensä yli 85 000 katsojaa.

ICS Nordic Oy:n tuottamalle Kyllä isä osaa Lapissa -elokuvalle ei edes haettu Elokuvasäätiön tuotantotukea, mihin lienee ollut syynä se, ettei tukea myönnetty myöskään ensimmäiselle Kyllä isä osaa -elokuvalle (2024) monista hakemuksista huolimatta. ICS Nordic ei tosin tuottanut Panu Raipian ohjaamaa ensimmäistä elokuvaa, vaan sen päätuottaja oli Tuotantoyhtiö Hihihhii Oy, joka ajautui pian elokuvan ensi-illan jälkeen konkurssiin muiden velkojensa takia. Pekka Lepikön tv-tv-komedisarjaklassikosta ammentava elokuva keräsi lähes 225 000 katsojaa.

Syke: Kipinöitä yössä puolestaan on kolmas Yellow Film & TV:n tuottaman Syke-sairaalasarjan jatkoksi tehty elokuva. Ensimmäiselle kahdelle elokuvalle haettiin Elokuvasäätiöstä tuotantotukea, mutta sitä ei myönnetty, eikä kolmannelle elokuvalle enää haettukaan. Sen sijaan Kenraaliharjoitukselle, jonka budjetti oli 718 000 euroa, anottiin ensin 100 000 euron ja myöhemmin 175 000 tuotantotukea, mutta sitäkään ei myönnetty.

Kyllä isä osaa Lapissa-, Syke: Kipinöitä yössä- ja Kenraalimorsian-elokuvien tuetta jäämisen (tai tukien hakematta jättämisen) takana saattavat olla niiden rahoitusjärjestelyt. Nimittäin niiden teatterilevityksestä vastaa Nelonen Media, joka on tilannut kyseiset tuotannot myös suoratoistopalveluunsa ja tv-kanavalleen. Näin ainakin aiemmin tehdessään Nelonen on maksanut huokealla hinnalla tehtyjen elokuvien tuotantokustannuksista valtaosan.

Suuret tuet eivät takaa suuria katsojalukuja

Vastaavasti Elokuvasäätiöltä jättituet saaneista elokuvista vuoden katsotuimpien listan kärkipäähän ylsivät Klaus Härön ohjaama Ei koskaan yksin ja Jalmari Helanderin ohjaama Sisu 2. Molemmat saivat tasan miljoonan euron tuotantotuen, katsojia taas Härön elokuva noin 170 000 ja Sisu 2 hieman yli 140 000, peräti 40 000 vähemmän kuin edeltäjänsä vuonna 2023.

Sisu 2 kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa ja Ei koskaan yksin lähes kokonaan Virossa. Cosmic Snowball Oy:n tuottaman Sisu 2:n budjetti oli peräti 11,2 miljoonaa euroa, josta valtaosa tuli ulkomailta. Härön elokuvan kustannukset olivat yli neljä miljoonaa.

Ei koskaan yksin -elokuvan tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions Oy jätti joulukuussa konkurssianomuksen Helsingin käräjäoikeuteen.

Miljoonan euron tuotantotuen sai myös Anima Vitae Oy:n tuottama animaatioelokuva Fleak – kekseliäs ystäväni, jonka ohjasi tanskalainen Jens Møller. Niko – lentäjän poika -animaatioiden tekijöiden uusi elokuva ei mennyt yleisöön; neljä miljoonaa maksaneelle elokuvalle löytyi alle 25 000 katsojaa.

Jättituen sai myös Uhma, dokumenteistaan paremmin tunnetun Visa Koiso-Kanttilan uran toinen pitkä näytelmäelokuva, jonka vajaan 1,6 miljoonan euron budjetista Elokuvasäätiön tuotantotuki kattoi 939 900 euroa. Rabbit Films Oy:n tuottaman elokuvan kävi katsomassa vain runsaat 8 000 lipunostajaa.

Suuret tuet mutta pienet katsojaluvut kohtasivat myös naisten ohjaamia elokuvia. Pirjo Honkasalon ohjaama ja Bufo Oy:n tuottama, kokonaan Virossa kuvattu Orenda sai tuotantotukea 850 000 euroa 1,8 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin, mutta teattereista vain 22 000 katsojaa. Ulla Heikkilän toinen pitkä elokuva, Tekele Productions Oy:n tuottama Elämä on juhla, puolestaan pyöri runsaalle 25 000 katsojalle. Säätiön tuotantotukea se sai 812 100 euroa, budjeti oli 1,3 miljoonaa euroa.

Suurimman tuotantotuen suhteessa tuotantokustannuksiinsa sai Anna Erikssonin ohjaama E ja Lauri-Matti Parppein esikoisohjaus Jossain on valo joka ei sammu; molempien budjetista säätiötuki kattoi 67 prosenttia. Parhaiten omillaan pärjäsi Sisu 2, jonka jättibudjetista Elokuvasäätiön tuen osuus oli vain 9 %.

Vuoden 2025 kotimaiset näytelmäelokuvat

Kesäkirjan ja Valittujen budjeteiksi on ilmoitettu kokonaiskustannukset, ei vain suomalaisosuutta.