4K UHD -arvostelu: Top Gun: Maverick (2022) on pelkkää nostalgiaa

Tony Scottin ohjaama Top Gun – lentäjistä parhaat (1986) oli pelkkää pintaa, hauskanpitoa ja hyvää musiikkia. Draamaa tai sen kaarta ei ollut, hyvä kun juontakaan ja roolihahmoista puuttuivat kaikki aidon ihmisen piirteet. 36 vuotta myöhemmin valmistunut jatko-osa Top Gun: Maverick on hyvin paljon edeltäjänsä kaltainen, mutta nyt elokuvassa on sentään jonkinlainen tarina, joka pyörii syyllisyyden tematiikan ympärillä. Väkevä draama ei ole kyseessä.

Tom Cruisen näyttelemä Pete ”Maverick” on yhä ilmavoimien palveluksessa, vaikka eläkeikän ainakin lentäjän tehtävistä olisi pitänyt täyttyä jo aikaa sitten. Nyt lähtö eläkkeelle tai ainakin toimistohommiin on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Maverick saa viimeisen mahdollisuuden lentää ja osoittaa korvaamattomuutensa kouluttamalla joukon nuoria ”topguneja” ilmasotaan, jossa kuolema on todennäköisin lopputulos – tehtävän onnistuessakin.

Elokuva käyttää polttoaineenaan nostalgiaa. Käsikirjoitus on kuin suoraan ensimmäisestä osasta kopioitu: joukko nuoria lentäjiä löytää yhteisen sävelen ja suorittaa jännittävän tehtävän elokuvan spektaakkelimaisessa lopussa. Maverickilla on vaikea suhde lentäjätoveriin – jatko-osassa se on tietysti Goosen poika (Miles Teller). Sen lisäksi Maverickilla on kuvankaunis mielitietty (Jennifer Connelly), jonka kanssa olisi kiva lentää auringonlaskuun. Tarkoitukselliset viittaukset ensimmäisen osan juoneen ja sen kohtauksiin ovat silmäniskuja katsojalle: halusit nostalgiaa, nyt saat sitä, kun ei muutakaan ole tarjota. Vitsejä on paljon, mutta hauskoja vähän. Onnistunein on liian lyhyeksi jäävä kohtaus tienvarsikuppilassa.

Ensimmäisen elokuvan kaltaista visuaalista tyylittelyä on turha odottaa – Joseph Kosinskin ohjaama Top Gun: Maverick on elokuvalliselta ilmeeltään suorastaan tylsä ja mitäänsanomaton. Kaikki huomio on pantu elokuvan lentokohtauksiin, jotka ovatkin koko jutun suola: aitojen hävittäjien kyydissä erikoisvalmisteisilla, minikokoisilla IMAX-kameroilla kuvatut lentokohtaukset ovat häikäisevän upeita. Tietysti näyttelijät istuvat hävittäjässä oikean lentäjän takana, mutta mitä väliä, kun jälki on tätä luokkaa.

4K UHD -tallenteen kuvanlaatu on sitä, mitä 6K-tasoisena kuvatulta Hollywoodin jättiläistuotannolta sopii odottaakin: ensiluokkaista.