Arvostelu: Daniel Craigin ura Bondina sai arvoisensa päätöksen | 4K UHD

Cary Joji Fukunagan ohjaama No Time to Die on yhtä erinomainen lopetus Daniel Craigin viidentoista vuoden ja viiden elokuvan mittaiselle salaisen agentin uralle kuin Casino Royale oli sen aluksi.

Sisältönsä puolesta No Time to Die on ainakin Spectreä yksinkertaisempi. Bondin ja Madeleinen (Léa Seydoux) sukset ovat menneet ristiin ja Bond on jäänyt eläkkeelle, asettunut tropiikkiin tyhjän pantiksi. Kun tiedemies katoaa, Bond tempaistaan takaisin mukaan aktiivipalvelukseen – eikä siinä paljon tarvitse ylipuhua, onhan hänellä jo hinku takaisin kentälle. Mutta tällä kertaa vastustajana on entistäkin pahantahtoisempi vihollinen.

No Time to Diessa yhdistyvät Craigin Bondien pyrkimys sellaiseen realismiin kuin tällaisissa elokuvissa ylipäätään on mahdollista saavuttaa sekä aiempien Bond-elokuvien hölmöys, jonka antaa aina mielellään anteeksi. Roistot ovat sarjakuvamaisia ja keinot, joilla näiden jäljille päästään, laiskaa käsikirjoittamista, mutta jos toivoo älykästä, katsojaa haastavaa kerrontaa ja uskottavia tilanteita, niin ei ehkä kannata Bondeja katsoa. Jos taas haluaa nähdä viimeisen päälle hulppeaa, kaikkein suurisuuntaisinta elokuvaa mitä noin parillasadalla miljoonalla eurolla saa, niin näiden elokuvien voittajaa ei ole. No Time to Die on sekin kuvattu ympäri maailmaa, ja upeat lokaatiot ja loputtomat resurssit todella näkyvät scopena ja filmille kuvatussa jättiläiselokuvassa.