Blu-ray-arvostelu: The Secrets We Keep (2020) kulkee Polanskin ja Wellesin jalanjäljillä

Israelilaisen Yuvan Adlerin ohjaamassa The Secrets We Keep -elokuvassa ruotsalaiset Noomi Rapace ja Joel Kinnaman näyttelevät Yhdysvaltoihin muuttanutta romanialaista ja saksalaista. Kansainvälisyyttä riittää, mutta herkullisesta alkuasetelmastaan huolimatta elokuva ei ole kaksinen.

Tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin, jossa Rapacen näyttelemä romanialainen Maja asuu lääkärimiehensä (Chris Messina) ja poikansa kanssa. Eräänä päivänä Maja näkee kaupassa tutunnäköisen miehen (Kinnaman) ja alkaa seurata tätä. Hän on vakuuttunut siitä, että mies on hänet toisen maailmansodan aikaan raiskannut saksalaissotilas Carl, joka tovereittensa kanssa raiskasi ja tappoi kokonaisen joukon romaninaisia. Maja päättää kidnapata ”Carlin” ja saada tämän tunnustamaan todellisen identiteettinsä ja tekonsa vastineeksi henkensä säilymisestä.

Adler ja hänen käsikirjoittajaparinsa ovat katsoneet tarkkaan Roman Polanskin harmillisen vähäiselle huomiolle jääneen trilleriklassikon Yö ei tunne armoa (1994), joka pohjautuu Ariel Dorfmanin näytelmään. Polanskin elokuvassa Sigourney Weaverin näyttelemä nainen tapaa sattumalta miehen ja on varma siitä, että kyseessä on sama sadistinen tohtori, joka vuosia aikaisemmin kidutti ja raiskasi hänet. Adlerin elokuva noudattelee tätä asetelmaa hyvin uskollisesti, mutta Polanskin elokuvasta poiketen The Secrets We Keepin tapahtumat on ripoteltu laajalle alueelle eikä vain yhteen taloon. 

Tietysti Adlerin ja Polanskin elokuvat eroavat muiltakin osin toisistaan, sillä The Secrets We Keep on hyvin epävarmasti ohjattu ja hätäisesti kerrottu teos. Huterasti käsivaralla ja liiallisessa valaistuksessa kuvattu elokuva muistuttaa ulkoisesti enemmän tv-tuotantoa kuin valkokangaselokuvaa. Epookkina se ei ole uskottava, vaikka puitteet ovatkin kohdallaan etenkin budjetin huomioiden. Näyttelijöiden hengettömyyttäkin suurempi ongelma on jännityksen täydellinen puuttuminen. Mikään ei ole uskottavaa, aitoa eikä siten myöskään vangitsevaa.

Miljöönsä ja aihepiirinsä puolesta Adlerin elokuva tuo mieleen myös Orson Wellesin Muukalainen katosi -klassikon (1946), jossa Wellesin näyttelemä pikkukaupungin opettaja paljastuu natsisotarikolliseksi.