Power Rangers (2017)

1990-luvun alkupuolella televisiossa pyörinyt Power Rangers -sarja toimi hyvänä alustana varsinaisella rahanteolle, mikä löytyi tuotteistamisesta ja eritoten leluista. Power Rangersit olivat tuttuja niillekin ajan lapsille, jotka eivät televisiosarjasta tienneet mitään. Tämä menestysfranchise laajeni valkokankaan puolelle jo vuonna 1995 kohtalaisen hyvällä menestyksellä.

2000- ja 2010-luvuilla Transformers-elokuvat osoittivat, että leluistakin saa menestyksekkään elokuvasarjan, kunhan elokuviin syydetään rahaa kuin viimeistä päivää. Transformers-sarjan viidennen osan valmistuessa valkokankaille saapui uusi Power Rangers -elokuva, sadalla miljoonalla dollarilla tuotettu live action -elokuva, joka floppasi. Se menestyi huonommin kuin Transformers: Viimeinen ritari, vaikka laadullisesti Power Rangers on aivan toista luokkaa – ja silti huono.

Useiden eri käsikirjoittajien yhteistyön tuloksena syntynyt Power Rangers kertoo pienestä ryhmästä amerikkalaisia teinejä, jotka taistelevat murrosiän, aikuistumisen ja koko maailman kanssa. Pian he taistelevat oikeasti, kun he onnellisen tai onnettoman sattuman kautta saavat käsiinsä ulkoavaruudesta tulleet krystallit, jotka antavat heille supervoimat. Kohta he saavat kuulla olevansa viimeiset mahdollisuudet pelastaa maailma pahalta voimalta, jota kultaa himoava Rita Repulsa (Elizabeth Banks) uhkaa.

Power Rangersin tuottajat ovat ymmärtäneet palkata lupaavan ohjaajan: Dean Israeliten edellinen ohjaustyö Project Almanac (2015) oli kaikkine vikoineenkin erittäin viihdyttävä nuorisolle suunnattu scifi-elokuva. Israelitellä on silmää visuaaliselle toteutukselle, mutta ei kokemusta tarinankertojana. Kun hänelle on nyt sysätty viimeisen päälle laskelmoitu käsikirjoitus, jonka ainoa tarkoitus on synnyttää elokuva, joka taas myy lisää leluja, on hän hukassa. Power Rangersissa on kyllä miellyttävä, tummasävyinen kuvaus ja kovalla rahalla tehtyjä visuaalisia tehosteita, siinä on kuvattu olosuhteisiin nähden hyvin (mutta kornisti) nuorison ongelmia, mutta käsikirjoitus on niin pirun huono, että lopputulos näyttää vain jättibudjetin tv-sarjalta kutistettuna kahteen tuntiin. Eikä edes elokuvan leikkaaminen puoli tuntia lyhyemmäksi tekisi sitä paremmaksi, mutta ainakin se kestäisi vähemmän aikaa.

Israelite tulee varmasti vielä tekemään elokuvia, joita katsotaan ja joista puhutaan hyvää, mutta Power Rangers ei ole sellainen.

LISÄMATERIAALI:

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU: