Langennut (2016)

Jos olisit satoja vuosia vanha, mutta ikuisesti nuori enkeli, viettäisitkö aikaasi esimerkiksi Pariisissa kulttuurista ja ruoasta nauttien vai ränsistyneessä sisäoppilaitoksessa ongelmanuorien kanssa jossakin hevonkuusessa? Lauren Katen romaaniin pohjautuvan Langenneen tapauksessa vastaus on jälkimmäinen.

Addison Timlin näyttelee yhtä tällaista ongelmanuorta, Lucinda, joka lähetetään kouluun rangaistuksena kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta, joka ei kuitenkaan ollut tytön vika. Siellä hän ystävystyy koulun älykkäimmän tytön, Pennin (Lola Kirke), kanssa. Penn on tietysti oikeasti hyvännäköinen nuori nainen, jonka älykkyyttä ja itsenäisyyttä kuvastaa hänen nenältään löytyvät silmälasit.

Penn onkin ainoa oppilas, joka ottaa Lucindan avosylin vastaan. Monet muut vihaavat häntä ensitapaamisesta lähtien, mutta sitäkin suuremmaksi ongelmaksi osoittautuu kaksi siloposkista poikaa, Daniel (Jeremy Irvine) ja Cam (Harrison Gilbertson), jotka molemmat ihastuvat Lucindaan. Pian Lucindan pää täyttyy muistikuvista, jotka liittyvät Danieliin, jota hän ei kuitenkaan ole koskaan aiemmin tavannut. Alkaa jännittäväksi ja kamalan kiinnostavaksi tarkoitettu selvitystyö ja romanssi.

Kuten elokuvan nimikin jo vihjaa ja viimeistään elokuvan juliste sen vahvistaa, on Langenneessa enkeleitä. Sisällöltään elokuva on yhtä typerä kuin Twilight-elokuvat ikiteineine vampyyreineen. Stephanie Meyerin Twilight-kirjat ovatkin olleet ilmiselvä innoittaja Lauren Katelle ja Twilight-filmatisoinnit puolestaan Langenneen elokuvasovitukselle. Lopputulos häviää selvästi jopa Twilight-elokuville, jotka sentään olivat nekin typeriä ja teineille suunnattuja.

Australialainen Scott Hicks on näemmä yhden täysosuman ohjaaja: Loiston (1996) jälkeen hänen teostensa taso on laskenut elokuva elokuvalta, mutta Langeneen tasolle hän ei ole aiemmin vajonnut. Taitava Hicks ja nörttityttönä nähtävä Kirke ovat kuitenkin ainoat syyt, miksi Langennut toimii edes jotenkin. Käsikirjoitus on yksinkertaisesti typerä ja muodoltaan sellainen, että elokuva muistuttaa vain ylipitkää televisiosarjan pilottijaksoa.

Elokuvan neljänkymmenen miljoonan dollarin budjetilla olisi pitänyt saada aikaiseksi paremmat CGI-tehosteet, kun ei rahaa ainakaan eksoottisiin lokaatioihin tai niminäyttelijöihin ole uponnut. Toisaalta, kehnot tehosteet sopivat ränsistyneiden kuvauspaikkojen luomaan miljööseen.

 
LISÄMATERIAALI:

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU: