Get Out (2017)

Koomikko Jordan Peelen debyyttiohjaus Get Out on yksi viime vuosikymmenten kehutuimmista kauhuelokuvista, joka on tekniseltä toteutukseltaan täyttä nykypäivää, mutta sekä visuaaliselta että sisällölliseltä tyyliltään 1970-luvun genreklassikoiden perinteen jatkaja.

Peelen itsensä käsikirjoittaman elokuvan päähenkilö on mustaihoinen Chris (Daniel Kaluuya), joka lähtee tapaamaan valkoihoisen tyttöystävänsä Rosen (Allison Williams) vanhempia ensimmäistä kertaa. Tytön vanhemmat eivät tiedä Chrisin ihonväriä, mikä ei Rosen mielestä tule olemaan ogelma. Chris kyllä tietää, miten kiusallinen kokemus on luvassa, mutta lähtee silti matkaan. Ei olisi pitänyt. Perille päästyään Chris huomaa tyttöystävänsä psykiatriäidin (Catherine Keener) ja kirurgi-isän (Bradley Whitford) elävän periamerikkalaista äveriään, keski-ikäisen ja valkoihoisen perheen idyllistä elämää luonnonhelmassa kaukana naapureista. Perheellä on mustaihoinen palvelusväki ja vähintäänkin erikoinen tapa suhtautua Chrisiin. Mitä tuleva viikonloppu tuo tullessaan, sitä Chris ei osaa aavistaakaan – eikä katsojakaan.

Peele on itse tunnustanut hakeneensa elokuvaansa innoitusta Bryan Forbesin Stepfordin naisilta (1975), mikä onkin ilmiselvää Get Outin mysteerien alkaessa paljastua. Sitä ennen juuri mikään ei ole ilmiselvää, koska tarina kerrotaan nopeasti, mutta huolellisesti. Päähenkilö esitellään katsojalle lyhyessä ajassa muutamien oleellisten reaktioiden kautta. Kun pariskunta pääsee tytön vanhempien luo, mysteeriä ruokitaan ja se muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, mutta sitä kiehtovammaksi. Lopulta Get Out osoittautuu erittäin korkealentoiseksi kauhuelokuvaksi, jonka typerimmät ja hulluimmatkin juonenkäänteet noudattavat sentään jonkinlaista elokuvan sisäistä logiikkaa. Mukana on aimo annos huumoria, mikä kruunaa lopputuloksen.

Get Outin onnistumisessa oleellisessa osassa on se, ettei Peelellä ole ollut tarvetta korostaa omaa elokuvahistorian tuntemustaan viittaamalla yhteenkään aiempaan kauhuelokuvaan. Hän on vain omaksunut saman tyylin, jolla  John Carpenter, William Friedkin, Wes Craven, Tobe Hooper, Forbes ja kumppanit tekivät ensimmäisiä kauhufilmejään yli neljäkymmentä vuotta sitten. Siihen kuuluvat oleellisesti kiinnostus elokuvan tekniseen ja räväkkäämpään taiteelliseen puoleen, kiinnostus ihmismielen synkimpiin ja kipeimpiin kysymyksiin elämästä ja eritoten kuolemasta sekä halu tuoda esille edes yksinkertainenkin havainto omasta ajastaan.

 
LISÄMATERIAALI

Poistettuja kohtauksia, vaihtoehtoinen loppu, dokumentti elokuvan teosta, ohjaajan kommenttiraita sekä tekijöiden paneelihaastattelu.

BLU-RAY-JULKAISU