Florence (2016) [Blu-ray]

Stephen Frearsin ja Meryl Streepin ensimmäinen yhteinen elokuva tarjoaa Streepille vaikean koomisen roolin, josta kolmella Oscarilla palkittu näyttelijätär suoriutui kaltaisensa ammattilaisen tavoin, vahvan maskeerauksen avulla.

Frearsin kuudes elokuva tällä vuosikymmenellä kertoo Florence Foster Jenkinsistä (1868–1944), rikkaasta yhdysvaltalaisesta perijättärestä, joka saavutti avokätisyydellään huomattavan aseman New Yorkin hienostopiireissä. Taiteista nauttiva Florence (Streep) oli nuoruudessaan pianonsoitonopettaja, mutta perittyään isänsä omaisuuden hän siirtyi nauttimaan yltäkylläisestä elämäntyylistä uuden miesystävänsä, St. Clairin (Hugh Grant), kanssa. Vaimoaan nuorempi St. Clair elää päivät Florencen seurassa ja viettää iltansa omassa asunnossaan tyttöystävänsä (Rebecca Ferguson) seurassa – järjestely on molempien naisten tiedossa.

Florencen suuri intohimo on ooppera, mutta siitä nauttimisen sijaan hän itse laulaa. St. Clair pitää huolen siitä, että laulunopettajat ymmärtävät pitää totuuden Florencen kyvyistä omana tietonaan, eikä hän päästä Florencen konserttiin muita kuin tuttuja.

Florencen ja St. Clairin erikoiseen elämään tutustutaan osittain Cosmén (Simon Helberg), rouvan uuden säestäjän, silmin. Cosmé on köyhä, selvästi tietämättään homoseksuaali nuorukainen, jolle rahakas pesti kyllä kelpaa. Kun Florence alkaa haaveilla konsertista Carnegie Hallissa, jopa Cosmé ja St. Clair alkavat pelätä totuuden paljastumista.

Käsikirjoittaja Nicholas Martin, Frears ja Streep ovat luoneet elokuvan nimihenkilöstä erittäin naiivin, sydämellisen ja traagisen hahmon, jolle laulaminen on huomattava henkireikä. Florencelle raha ei ole tuonut onnea, vaikkakin se on lievittänyt tuskaa. Kaikkien yksityiskohtien paljastuessa Florencen kamalalle lauluäänelle on vaikea nauraa, ja sen sijaan huomio kiinnittyy entistä enemmän tämän läheisiin: miksei kukaan ole kehdannut kertoa naiselle totuutta?

Ratkiriemukkaan sijaan Florencesta on tullut melkoisen synkissä tunnelmissa käyvä draamakomedia, jonka tekijät sekä kunnioittavat aiheena olevaa henkilöä että ymmärtävät tämän koomisen puolen. Kokeneelle Frearsille tällaisen ”salonkifarssin” ohjaaminen lienee ollut melkoisen helppoa, kun pääosissakin on kaksi kokenutta ja asiansa osaavaa näyttelijää. Lähes kaikki elokuvan kohtaukset sijoittuvat sisätiloihin, joka ennen pitkää tekee elokuvan omanlaisensa tunkkaisen leiman. Frears on toteuttanut Florencen siihen tapaan kuin se olisi päähenkilön eläessä filmattu: studiossa, komeissa, suurissa lavasteissa.

 
LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU