Elser: Yksin Hitleriä vastaan (2015)

Georg Elser, työväenluokan saksalainen antinatsi, yritti päästää maailman pahasta ja tappaa Adolf Hitlerin omatekoisella pommilla marraskuussa 1939 pidetyssä puoluekokouksessa. Pommi räjähti kuitenkin vasta kolmetoista minuuttia sen jälkeen, kun Hitler oli jo ehtinyt poistua paikalta. Elser jäi välittömästi kiinni, hänen perheensä pidätettiin ja Elserin kuulustelut ja kiduttaminen saattoivat alkaa.

Vankilaelokuva Das Experimentillä (2001) ja Hitlerin viimeisistä päivistä kertoneella Perikadolla (2004) maailmaa valloittanut saksalaisohjaaja Oliver Hirschbiegel tekee Elser-elokuvalla paluun saksalaisen filmin pariin. Perikadon hyvän yleisömenestyksen ja Oscar-palkinnon jälkeen Hirschbiegel lähti muille maille ohjaamaan The Invasionin (2007) ja Dianan (2013), mutta menestys oli kaikkea muuta kuin hyvä. Paluu Hitler-aiheen pariin on tuottanut jälleen hyvän tuloksen ja Hirschbiegelin parhaimman elokuvan sitten Perikadon.

Todellisen Elserin tarina jää silti hänestä tehdyn elokuvan omaa ihmeellisemmäksi. Vaikka elokuvan pohjana on tositarina, on aivan selvää, ettei sadoista aiemmista elokuvista tuttuja kuulustelu- ja kidutusmenetelmiä kuvaamalla saada aikaiseksi mitään uutta. Niinpä käsikirjoittajat Fred Breinersdorfer (Sophie Scholl – viimeiset päivät) ja hänen tyttärensä Léonie-Claire Breinersdorfer ovat kuvanneet ensisijaisesti Elserin yksityiselämää ja poliittisen aktivismin vaiheita ennen salamurhayritystä ja sen jälkiseurauksia. Pääosassa on rakkaus naimisissa olevaan Elsaan (Katharina Schüttler), mutta elokuva on myös tavanomaista huomattavasti moniulotteisempi kuvaus natsismin ajan Saksasta. Elser-elokuvan kaikki saksalaiset eivät ole natseja eivätkä kaikki natsit saksalaisia. Päähenkilö on kaikkea muuta kuin natsi, ja siitä hän saa kärsiä kaikessa.

Elseriä näyttelevä Christian Friedel ja Schüttler ovat loistava kaksikko, tavanomainen Friedel on ulkoisestikin sopiva mies epätyypillisen sankarin rooliin. Ohjaaja ja näyttelijät pitävät huolen siitä, että katsoja välittää päähenkilöistä välittömästi – Elserissä ei nähdä lainkaan huonoja puolia, varatun naisen iskeminenkin on hyvin perusteltua. Siitä huolimatta elokuva ei tunnu sankarimyyttiä luovalta teokselta, jossa kaikki nähdään siten kuin halutaan.

Judith Kaufmannin kuvaama elokuva on huolella lavastettu ja puvustettu, visuaalisesti erittäin korkeatasoinen teos, jossa vankilan maailma on kylmä ja karuton, mutta muistojen lapsuusvuodet auringontäyteisiä ja värikylläisiä. Ehdottomasti laadukasta elokuvantekoa.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU