Pixels (2015) [Blu-ray]

Chris Columbus on ohjannut ja/tai käsikirjoittanut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana monia hittielokuvia ja kestäviä pikkuklassikoita, mutta Columbuksen ohjaajauralla ei ole tapahtunut mitään merkittävää sitten kahden ensimmäisen Harry Potter -elokuvan. Pixels on 57-vuotiaan Columbuksen kuudes 2000-luvun ohjaustyö, joka jää jopa kahden edeltäjänsä, I Love You, Beth Cooperin (2009) ja Percy Jackson – salamavarkaan (2010), varjoon.

Adam Sandler, Kevin James, Josh Gad ja Peter Dinklage näyttelevät 1980-luvun nuoria videopelimestareita, jotka ovat 2010-luvulle tultaessa keski-ikäisiä ja unohdettuja – paitsi Jamesin näyttelemä Cooper, joka on tietenkin Yhdysvaltain presidentti. Sandlerin näyttelemä Brenner ja Dinklagen Eddie taistelivat videopelien mestaruudesta vuonna 1982, Brenner kärsi katkeran tappion eivätkä he ole sen jälkeen pitäneet yhteyttä. Josh Gadin näyttelemä salaliittoteorioihin uskova ja niitä itse keksivä Ludlow on hänkin kadonnut kartalta. Ainoastaan TV-asentajana työskentelevä Brenner ja Cooper ovat pitäneet yhteyttä läpi vuosikymmenten.

Nelikon tuo yhteen Yhdysvaltoja ja muutamia muita maita kohtaava yllättävä hyökkäys.  Jonkun vieraan planeetan oliot ovat saaneet päähänsä, että Maa on julistanut heille sodan ja niinpä muukalaiset hyökkäävät Pacmanin ja muiden 1980-luvun videopelien muodossa. Brenner ja kumppanit kutsutaan apuun pelastamaan koko maailma taistelemalla Pacmania ja kumppaneita vastaan.

Pixelsin idea on omalaatuinen. Pikselimössöä muistuttavat videopelien ikonit seikkailevat live action -elokuvassa, jonka tapahtumat sijoittuvat nykypäivään, joka muilta osin on lähellä todellisuutta, ei siis ihmeellinen futuristinen maailma. Mutta ennen kuin 106-minuuttinen Pixels on ehtinyt pyöriä edes tunnin verran, on täysin selvää, että se toimisi paremmin lyhytelokuvana. Sattumalta se pohjautuukin Patrick Jeanin lyhytelokuvaan, josta Tim Herlihy ja Timothy Dowling ovat kirjoittaneet (yli)pitkän elokuvan, josta puuttuu liha luiden ympäriltä.

Elokuvan suuret ”kaksintaistelut” ihmisten ja videopelihahmojen välillä ovat kyllä kohtalaisen viihdyttäviä ja hauskoja, vaikkakaan eivät erityisen vauhdikkaita, mutta näiden tappelukohtauksien välissä Pixelsissä ei ole mitään katsottavaa. Sandlerin näyttelemä ”luuseri” on tavallinen työläinen, joka ihastuu Michelle Monaghanin näyttelemään kauniiseen ja työelämässä menestyneeseen yksinhuoltajaäitiin, jonka saadakseen Brennerin on todistettava olevansa jotakin muuta kuin vain tavallinen työläinen. Se, että joku ihminen olisi tyytyväinen valitsemaansa elämäntapaan ja ammattiin, tuntuu olevan mahdottomuus tällaisissa elokuvissa. Tiettyjen vähä-älyisten ”taiteilijoiden” mielestä jokaisen pitäisi olla menestyjä, mutta ikävä kyllä kaikki 300 miljoonaa yhdysvaltalaista eivät voi olla taiteilijoita, miljonäärejä tai Yhdysvaltain presidenttejä.

LISÄMATERIAALI

Elokuvaan ja peleihin liittyviä dokumentteja sekä musiikkivideo.

BLU-RAY-JULKAISU