Spy – vakoojan asussa (2015) [Blu-ray]

Hyvin menestyneen The Heatin (2014) jälkeen ohjaaja-käsikirjoittaja Paul Feig jatkaa naisvoittoisen toimintakomedian linjalla myös Spy – vakoojan asussa -elokuvallaan, joka on enemmän Austin Powersin hengenheimolainen kuin varsinainen Bond-parodia.

Melissa McCarthy, joka on näytellyt Feigin kolmessa viimeisessä elokuvassa, on jälleen pääosassa Susan Cooperina, tavallisena, hieman säälittävänä yksineläjänä, joka työskentelee CIA:n toimistossa tähtiagentti Bradleyn (Jude Law) apulaisena. Susan näkee Bradleyn tehtävät reaaliajassa kameran välityksellä ja tietokoneensa näytöltä hän näkee Bradleyn ympäristön, joten hän voi neuvoa rakastamaansa miestä tehtävän suorittamisessa. Pirullisen komea Bradley on leppoisa mies, joka ei kuitenkaan ole rakastanut Susaniin – vaikka Susan siitä elätteleekin toiveita.

Bradleyn tuorein tehtävä on jäljittää toinen toistaan pahempien rikollisten välillä kulkeva ydinase, joka on nyt unkarilaisen vai oliko se bulgarialaisen Raynan (Rose Byrne erinomainen v-mäisenä akkana) hallussa. Susanin ja koko CIA:n järkytykseksi Rayna tappaa Bradleyn ja aikoo tehdä saman lopuillekin agenteille, joiden henkilöllisyys on hänen tiedossaan. Agentti Rick Ford (Jason Statham) on tosin niin täynnä itseluottamusta, että uhkaus vain kasvattaa hänen intoaan saada Rayna nalkkiin. Koska aktiivisten agenttien kasvot ovat Raynalle tuttuja, CIA:n johtaja päättää lähettää Susanin Eurooppaan tarkkailemaan Raynan toimia. Susan on kuitenkin liian innokas pysyäkseen turvallisen välimatkan päästä Raynasta ja päätyykin keskelle koko soppaa.

Ensimmäisen hittielokuvansa, Morsiusneidot (2011), tuottaneen Judd Apatow'n tapaan Feig tekee varsin pitkiä komedioita. Morsiusneidot oli 125-minuuttinen, The Heat ja Spy – vakoojan asussa ovat molemmat hyvin lähellä kahden tunnin rajaa nekin. Spyn tapauksessa se tarkoittaa pientä velttoutta, hauskuustasossaan samanlaisia vitsejä ei ole pois jätetty, vaikka se olisi voinut tuottaa tehokkaamman elokuvan.

Suosionsa alkuaikoina yksinomaan erittäin ärsyttäviä ihmisiä näytellyt McCarthy on nyt muutamassa filmissä nähty huomattavasti inhimillisempänä, kuten nyt Susanina, ja lopputulos on huomattavasti nautittavampi. Mikään koomikko hän ei vieläkään ole, eikä oikeastaan kukaan tämänkään elokuvan näyttelijöistä vakuuta komedianäyttelijän kyvyillään, mutta Feigin elokuva on täynnä toimintaa ja se on viihdyttävästi kerrottu. Harmiton se ei ole, matkan varrella sattuvat kuolemat ovat melko groteskeja, joskin humoristisia. Tapahtumapaikkojen tiheä vaihtuminen tuo filmiin eloa.

Spy – vakoojan asussa edustaa toimintakomedian parempaa kastia – lajityypin, jossa on vain harvoja täysosumia ja klassikoita, jollaiseksi Feigin elokuvasta ei kylläkään ole.

LISÄMATERIAALI

Dokumentteja elokuvan teosta, vaihtoehtoisia kohtauksia sekä elokuvan pidennetty versio (130 min).

BLU-RAY-JULKAISU