Sweet Vengeance (2012)

SWEETWATER
Yhdysvallat 2013

Ohjaus: Logan Miller
Käsikirjoitus: Logan Miller, Noah Miller, Andrew McKenzie
Tuotanto: Logan Miller, Noah Miller, Jason Netter
Pääosissa: January Jones, Ed Harris, Jason Isaacs

1 tunti 31 minuuttia

Suomessa astetta myyvämmän nimen, Sweet Vengeance, saaneen Sweetwaterin suurin innoittaja on epäilemättä ollut Arthur Pennin Missouri (1976), jossa Jack Nicholson näytteli rehellistä roistoa ja Marlon Brando epärehellistä, hyvin omalaatuista hihhulia, joka tienasi leipänsä jäljittämällä ja tappamalla roistoja.

Logan Millerin ohjaamassa ja yhdessä veljensä Noah Millerin kanssa käsikirjoittamassa Sweetwaterissa hyväsydämisen huoran roolissa nähdään January Jones, joka yrittää aloittaa uuden, iloisen elämän meksikolaisen miehensä kanssa. Onnen tielle tulee naapuritilan omistava uskonnollinen johtaja ja karjatilallinen Josiah (Jason Isaacs), jonka elämän täyttävät rukoilu, oman pienen seurakunnan ja suuren maatilan lampaiden kaitseminen sekä jalkavaimojen naiminen. Siinä ohessa hän jakaa jumalallista oikeutta suuren terän kanssa niille, jotka uskaltavat asettua hänen tielleen.

Josiahin teräs osui myös kahteen mieheen, jotka tappoivat Josiahin lampaita nälkäänsä. Miehistä toinen oli kuitenkin kuvernöörin sukulaistytön sulhanen ja toinen tämän jälkeenjäänyt veli. Tapausta saapuu selvittämään Ed Harrisin näyttelemä sheriffi, joka tanssii kuutamossa ulvoen ja muulloin viljelee mukanokkelaa tekstiään.

Harrisin ja Isaacsin kanssa valokeilan jakavasta Jonesista kuoriutuu filmin edetessä yläosaton revolverikostaja. Punaiseksi tukkansa värjännyt Jones ei edelleenkään osaa näytellä, kun taas Harris näyttelee liikaakin. Kolmikosta ainoana palkkansa lunastaa Isaacs, joka hänkin on joutunut näyttelemään erittäin tyypillisen ja tutun tyyppisen hahmon – päästään seonneen saarnamiehen.

Harrisin kanssa aikaisemmin Turvassa-nimisen draamafilmin (2008) tehneiden Millerin veljesten toinen pitkä elokuva on epätasainen yhdistelmä raakaa väkivaltaa ja puhkikulutettuja ideoita, jotka on kerrottu jo monesti ja huomattavasti paremminkin. Paljon televisiokerronnan estetiikkaa käyttävä Logan Miller on ymmärtänyt, että esimerkiksi kauhuelokuvissa kirkaisu metsän pimeydestä on paljon tehokkaampi tunnelmanluomisen työkalu kuin verenvuodatuksen näyttäminen, mutta lännenelokuvassa ei kaikkea voi vain jättää katsojan mielikuvituksen varaan – varsinkaan, jos veriset murhat ovat kyseisen elokuvan ydintä. Miller leikkaa pois tapahtuman keskeltä juuri siinä vaiheessa, kun kohtaus on saavuttamassa huippunsa ja roisto menettämässä päänahkansa.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU