Oli aikakin (2013) [Blu-ray]

ABOUT TIME
Iso-Britannia 2013

Ohjaus: Richard Curtis
Käsikirjoitus: Richard Curtis
Tuotanto: Nicky Kentish Barnes, Tim Bevan, Eric Fellner
Pääosissa: Domhnall Gleeson, Rachel McAdams, Bill Nighy

2 tuntia 3 minuuttia

57-vuotiaan Richard Curtisin pääkopasta ovat syntyneet sellaiset brittikomedian helmet kuin Neljät häät ja yhdet hautajaiset (1994), Mr. Bean – äärimmäinen katastrofielokuva (1997), Notting Hill (1999), Bridget Jones – elämäni sinkkuna (2001), Rakkautta vain (2003) ja nyt myös Oli aikakin (2013). Curtis on romanttiselle komedialle käsikirjoittajana sitä mitä Alfred Hitchcock oli ohjaajana jännityselokuville ja elokuvataiteelle yleensäkin.

Oli aikakin on Curtisin vasta kolmas oma ohjaustyö, joka nousee samaan huippuluokkaan esikoisohjauksen Rakkautta vain kanssa. Tällä kertaa kyseessä on tarina parikymppisestä Timistä (Domhnall Gleeson), joka 21-vuotispäivänään kuulee isältään (Bill Nighy) suvun ”synkän” salaisuuden: suvun miehet voivat matkustaa ajassa taaksepäin ja takaisin nykyhetkeen, mutta vain niihin tapahtumiin, joissa ovat olleet osallisina. Niinpä jälkiviisaudesta tulee Timille siunaus, ei pahe, ja kaikki virheet voi ainakin yrittää korjata palaamalla uudelleen pieleen menneisiin hetkiin.

Nuorena Tim ihastuu hippimäisen siskonsa (Lydia Wilson) ystävään, kauniiseen, mutta ihmisenä mitäänsanomattomaan tyttöön (Margot Robbie), jolta pakit saatuaan Tim huomaa, ettei hän aikamatkustamisenkaan avulla voi saada ketään rakastamaan itseään vastoin tämän omaa tahtoa. Aikaa kuluu, ennen kuin Tim ihastuu uudelleen – nyt niinikään kauniiseen, mutta myöskin kiinnostavaan Maryyn (Rachel McAdams), jonka valloittamisessa aikamatkustamisesta on totisesti hyötyä.

Parituntisessa elokuvassa on vähintäänkin riittävästi sisältöä filmin mittaan nähden. Curtisin filmistä ei puutuu kehittyviä ja laajoja sivujuonia ja -tarinoita, mutta yksikään henkilöhahmo ei ole elokuvassa mukana ilman syytä. Yleensähän romanttisissa komedioissa on totuttu näkemään koomisia sivuhahmoja vailla sen tärkeämpää osaa juonessa, kun päänäyttelijät eivät ole komiikkaan kyenneet. Gleeson ja McAdams kyllä kykenevät, vaikka pienemmissäkin rooleissa onkin monia muitakin hauskoja näyttelijöitä.

McAdams on jo kykynsä osoittanut ja vakiintunut tavanomaista laadukkaampien romanttisten filmien tähdeksi. Brendan Gleesonin kolmikymppinen poika sen sijaan on uudehko tuttavuus, mutta erittäin lahjakas nuori näyttelijä, joka tekee hauskan ja katsojan sympatiat puolelleen voittavan roolisuorituksen. Gleesonin näyttelemä Tim on itse asiassa niinkin hyvä kaveri, että toisinaan McAdamsin näyttelemä kiltti naapurintyttökin vaikuttaa hänen rinnallaan kiukuttelevalta prinsessalta.

Curtisin elokuvan käsikirjoituksen ja myöskin ohjaustyön ansiot ovat kiistattomia. Kyseessä on harvinaisen eheä kokonaisuus, josta löytyy kaikkea, mitä tämän lajityypin elokuvilta toivoa sopii. Eikä Curtisin filmi ole hyvä vain omassa lajityypissään, vaan elokuvana ylipäätään. Paljon kuitenkin riippuu itse katsojastakin; jos ei pidä McAdamsista tai eritoten Gleesonista, tuskin voi pitää itse filmistäkään. Gleeson on elokuvan liha ja veri, jos Curtisin briljantti käsikirjoitus on sen sielu.

Loppua kohden poikkeuksellisen liikuttavaksikin osoittautuva, tärkeitä mutta usein unohtuvia viisauksia elämästä esille nostava elokuva on visuaalisestikin romanttinen ja raikas, ei lainkaan tunkkainen tai vaihtoehtoisesti liian ulkoilmapainotteinen, kuten romanttiset komediat saattavat usein olla. Kaikki on hyvässä tasapainossa elokuvassa, joka kuuluu romanttisten filmien parhaimmistoon.

LISÄMATERIAALI

Poistettuja kohtauksia ohjaajan esittelemänä, pieleen menneitä ottoja, musiikivideo sekä useita dokumentintapaisia elokuvan teosta.

BLU-RAY-JULKAISU