Maanjäristys (1974) [Blu-ray]

EARTHQUAKE
Yhdysvallat 1974

Ohjaus: Mark Robson
Käsikirjoitus: George Fox, Mario Puzo
Tuotanto: Mark Robson
Pääosissa: Charlton Heston, Ava Gardner, George Kennedy

2 tuntia 1 minuutti

Irwin Allenin tuottamat katastrofielokuvat Kiitorata (1970) ja S/S Poseidonin seikkailu (1972) olivat sen luokan yleisömenestyksiä, että 1970-luvulla nähtiin vielä useita katastrofielokuvia mitä mielenkiintoisimmista aiheista. Näistä ilman Allenia tehdyistä katastrofielokuvista parhaimpia on Mark Robsonin Maanjäristys (1974), joka sekin oli valtava hitti: tuotantokustannukset tulivat takaisin kymmenkertaisina pelkästään Yhdysvaltain-levityksestä.

Kummisedän (1972) toisena käsikirjoittajana Oscar-palkitun Mario Puzon käsikirjoittama elokuva on huvittavan samankaltainen samanvuotisen Allen-tuotannon, Liekehtivän tornin, kanssa. Charlton Hestonin näyttelemä arkkitehti on väsynyt huomionkipeään vaimoonsa (Ava Gardner) ja löytänyt uuden naisen leskeksi jäänestä yksinhuoltajaäidistä (Geneviève Bujold), jonka kanssa hän on aikeissa perustaa perheen.

Toisaalla samassa kaupungissa George Kennedyn näyttelemä poliisi saa tarpekseen työstään ja Richard Roundtreen näyttelemä surmanajaja valmistelee uusinta näytöstään. Kaikkien arki muuttaa suuntaansa, kun Los Angeles kokee erittäin voimakkaan maanjäristyksen, joka tuhoaa rakennuksia ja kaupungin yläpuolella sijaitseva patokin on vaarassa sortua. Arkkitehdin appiukko (Lorne Greene) ja kollegat jäävät loukkuun firman pilvenpiirtäjään, josta arkkitehti yrittää auttaa heidät turvaan, mutta poispääsy luhistuvasta pilvenpiirtäjästä on vasta alkua monille vastoinkäymisille.

Los Angelesissa on vain yksi mies, jota ympäröivä katastrofaalinen luonnonmullistus ei haittaa: Walter Matthaun näyttelemä juoppo, joka nähdään filmissä muutaman kerran koomisena vastapainona. Tosin häntä kyllä harmittaa se, ettei tarjoilu pelaa enää siinä vaiheessa, kun baarin katto on pudonnut.

Alkujaan Maanjäristys oli tarkoitus julkaista 3D-formaatissa, joka ehkä selittää muutamat hieman oudonnäköiset taustamaalaukset, mutta varmuudella ainakin yhden kohdan, jossa putoavan hissin törmäyshetkellä kuvaan roiskahtaa punaista väriä. Syystä tai toisesta tätä ”tehostetta” ei poistettu filmistä senkään jälkeen, kun se päätettiin esittää vain kaksiulotteisena. Visuaalisista tehosteistaan ansaitun erikois-Oscarin saanut Maanjäristys on kuitenkin muulta toteutukseltaan erinomaista työtä, jota ei tarvitse katsoa sormiensa läpi vielä 2010-luvullakaan. Fyysiset lavasteet ja onnistunut pienoismallien käyttö ovat pitäneet huolen siitä, että elokuva kestää aikaa vielä nytkin, kun lähes kaikki päänäyttelijät ovat potkaisseet tyhjää.

Ehkä filmin vähäinen arvostus johtunee osittain siitä, että kyseessä ei ole nopeatempoinen elokuva. Kuitenkin se on yksi sen suurimmista vahvuuksista, sillä ohjaaja Robson rakentaa jännitystä pitkäjänteisesti ja tekee toimintakohtauksista näyttäviä, mutta selkeitä. Tästä huolimatta filmillä on pituutta vain kaksi tuntia, kun esimerkiksi Liekehtivän tornin tarinan kertomiseen meni yli 40 minuuttia enemmän.

1970-luvun katastrofielokuvien ystävälle Maanjäristys on yhtä välttämätöntä katseltavaa kuin Liekehtivä tornikin, johon sitä tulee välttämättäkin verrattua.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU