A Good Day to Die Hard (2013) [Blu-ray]

A GOOD DAY TO DIE HARD
Yhdysvallat 2013

Ohjaus: John Moore
Käsikirjoitus: Skip Woods
Tuotanto: Wyck Godfrey, Alex Young
Pääosissa: Bruce Willis, Jai Courtney

1 tunti 38 minuuttia

John McTieranin ohjaama Die Hard (1988) teki televisiosta tutusta Bruce Willisistä toimintaelokuvien tähden ja toi lajityyppiin takaisin hauskuuden ja paperia paksummat henkilöhahmot. Renny Harlinin Die Hard 2 (1990) ja McTiernanin Die Hard 3 (1995) jatkoivat tällä linjalla, mutta tekivät myös päähenkilö John McClanesta kirjaimellisesti kuolemattoman.

Underworld-elokuvistaan tunnetun Len Wisemanin ohjaama Die Hard 4.0 (2007) oli kyllä sisältörikas, mutta samaa henkeä siinä ei ollut kuin sarjan ensimmäisissä filmeissä. Williskin oli jo vanhentunut sen verran, että uskottavuusongelmia oli entistä enemmän. Tänä vuonna valmistuneessa A Good Day to Die Hard -elokuvassa Willis ja sitä myöten McClane ovat jo lähes 60-vuotiaita. Vauhti on sen kuin vaan kasvanut, eikä kymmenien ikkunoiden ja lasilattioiden läpi lentäminen ja putoaminen edelleenkään tee pintahaavaa pahempaa jälkeä. Die Hard 5:llä ei ole uskottavuutta laisinkaan – eikä mitään muutakaan, mikä teki ensimmäisistä Die Hard -filmeistä aikansa parhaimmat amerikkalaiset toimintafilmit.

Tällä kertaa McClane saapuu Venäjälle, Moskovaan – se on ensimmäinen virhe, jonka elokuvan tekijät ovat tehneet. Toinen virhe oli laittaa elokuvan suuriksi roistoiksi venäläisiä, jotka havittelevat ydinaseita – emme elää enää 1980-luvulla. Kolmas virhe oli antaa McClanen pojalle suuri rooli tarinasta, jossa ei muuten ole sisältöä lähes lainkaan. Neljäs virhe oli palkata rooliin Jai Courtney, hyvin köyhän miehen Tom Hardy. Viides virhe oli sen jälkeen ryhtyä kuvaamaan tätä elokuvaa, jonka ensimmäisen puolituntisen takana tapahtuu kyllä paljon, mutta kun tarinaa ja juonta ei ole, eivät ne myöskään mihinkään etene. Moskovan kadut romuttuvat pommien, ammuskelun ja takaa-ajojen seurauksena, mutta ilmeisesti kukaan sivullinen ei kuole, koska yleensähän moottoritielle vain parkkeerataan autot ja lähdetään sen jälkeen jonnekin muualle, jotta yläpuolella olevalta sillalta suoraan näiden autojen päälle omassa maasturissaan hyppäävä John McClane ei vahingossakaan vahingoittaisi viattomia sivullisia.

Huumori, jota neljässä edellisessä Die Hard -filmissä riitti, on tässä elokuvassa vähäisemmässä osassa. Elokuvan ainoa hauska vitsi liittyy kytkykauppana ostettuun puhelimeen – siinä kaikki. McClanen tunnuslause toki kuullaan elokuvassa ja ”I'm too old for this shit”-tyylisiä huomautuksia tehdään. Eikä sovi unohtaa sitä, että kaikki venäläiset ovat edelleenkin pahoja – paitsi se taksikuski elokuvan alussa, joka niin tykkäsi Frank Sinatrasta.

A Good Day to Die Hardin on ohjannut brittiläinen John Moore, jolle on aikaisemmin uskottu Aavikkolennon ja Ennustuksen uudelleenfilmatisoinnit, joista hän sai aikaiseksi kaksi huonosti onnistunutta elokuvaa, toisesta niistä myöskin pahemman luokan taloudellisen katastrofin. Sen jälkeen syntynyt Max Payne perustui menestyneeseen suomalaiseen videopeliin, mutta tunnetusta päänäyttelijästä huolimatta elokuva floppas lippuluukuilla. Ja silti Mooren annettiin ohjata toimintaelokuvahistorian menestyksekkäimpiin lukeutuvan franchisen viides osa – ja varmasti myös viimeinen, sillä tästä tuskin enää kannattaa jatkaa. Moorea suurempi syypää on tietysti käsikirjoittaja Skip Woods, jonka muistamme sellaisista elokuvista kuin Salasana: Swordfish ja X-Men Origins: Wolverine.

LISÄMATERIAALI

Pidennetty versio, ohjaajan kommenttiraita, poistettuja kohtauksia sekä poikkeuksellisen laaja making of -dokumenttien sarja. Tekstitetty suomeksi.

BLU-RAY-JULKAISU