Blu-ray-arvostelussa Hamnet (2025)

Yliarvostetulla Nomadlandilla (2020) itsensä läpi lyöneen Chloé Zhaón seuraava elokuva oli hyvän tilipäivän houkuttelemana tehty supersankariseikkailu Eternals (2021) ), mutta nyt hän on tehnyt laatudraaman William Shakespearen ja tämän Anne-vaimon suhteesta ennen kaikkea pariskunnan pojan kuoleman aikaan.

Maggie O’Farrellin romaaniin pohjautuvassa elokuvassa Jessie Buckley näyttelee Annea, noitana pidetyn naisen tytärtä, joka on kasvanut ottolapsena ja piikonut koko ikänsä. Hän rakastuu Williamiin (Paul Mescal), korvakorua kantavaan sivistyneeseen nuorukaiseen, ja tämä häneen.

Anne on tarinan päähenkilö, joskin näkökulma vaihtelee toisinaan hänen ja Williamin välillä. Pitkän aikaa William on näkyvästi poissa, Lontoossa tekemässä teatteria, kun Anne on Hamnet-pojan (loistava Jacobi Jupe) ja Judith-tyttärensä (Olivia Lynes) kanssa kotona.

Elämä 1500-luvun lopulla näytelmäkirjailijan vaimona näyttää olevan samanlaista kuin kenen tahansa vaimon elämä lienee ollut, ainakin mielikuvissa. Keskiaika on juuri ja juuri jäänyt taakse, mutta Shakespearen perheen elämää ei kuvata inhorealistisesti, vaan pikemminkin turhan siististi, vaikka kulkutaudit vaanivatkin joka kulman takana. Elämänpiiri on pieni, Shakespearen pariskunnalla ei juuri ole ystäviä tai edes tuttavia, eikä Anne koskaan poistu kauas kotoaan. Williamin elämää Lontoossa kuvataan niin vähän kuin on mahdollista.

Tunnetasolla Hamnetissa tupataan menemään melodraamasta tahattoman koomisuuden puolelle niissä kohdissa, jossa Zhaó lienee sitä vähiten toivonut, mutta hyvin vähäinen huumori aiheuttaa epätoivottuja reaktioita.

Elokuva on komea katseltavaa. Englanti on ikivanhan rakennuskantansa ansiosta ihanteellinen paikka tällaisen elokuvan kuvaamiseen, mutta rakennuksien ekstreeriörejä ei Hamnetissa paljon hyödynnetä ja sisäkuvatkin on otettu studiossa (joskaan sitä ei huomaa). Epookkielokuvana Hamnet olisi hyötynyt filmikuvauksesta tai edes keinotekoisesta rakeesta, mutta sitä ei kuvissa ole.