Iron Sky The Coming Race (2019)

Iron Sky (2012) näytti, miten joukkorahoituksella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti myös suomalaisten elokuvahankkeiden toteutumiseen. Tietystikin siinä ensimmäinen vaatimus on tarina, joka kiinnostaa Suomen ulkopuolella. Ohjaaja Timo Vuorensola ja tuottaja Tero Kaukomaa ovat viettäneet nyt kymmenisen vuotta yksinomaan Iron Sky -elokuvien parissa, ja vaikka elokuvien taso ei ole ollut kaksinen, niin heidän yritteliäisyyttään täytyy ihailla. Edes vuosia myöhästyneen ja budjettinsa reilusti ylittäneen Iron Sky The Coming Racen floppaaminen ei merkitse elokuvasarjan loppua, sillä kolmas osa tehdään kokonaan kiinalaisen rahan turvin. Kenties taloudellinen turvallisuus ruokkii luovuutta.

Peräti 20 miljoonaa euroa maksanut Iron Sky The Coming Race on hyvin samanlainen teos kuin ensimmäinenkin osa sekä juoneltaan että toteutustyyliltään. Innokkaat viittaukset populaarikulttuurin, elokuva- ja taidehistoriaan sekä poliittisen historian merkkitapauksiin ja -henkilöihin ovat lukuisia. Tällä kertaa kuunatsit on korvattu toisenlaisilla natseilla, mutta joukossa on myös monia hyviä ihmisiä. Sankari on tälläkin kertaa nainen, Renaten (Julia Dietze) tytär Obi (Lara Rossi), joka ainoana on riittävän kauaskatseinen tajutakseen elinympäristönsä olevan vaarassa. Hän lähtee yhdessä parin ystävänsä sekä uskonnollista kulttia johtavan egomaanikon (Tom Green) kanssa Maahan etsimään pelastusta.

Ensimmäisen osan harmaasävyisen maailman sijaan jatko-osa on tosin jo vastenmielisenkin värikäs. Toteutustyylin ongelmat ovat jatkuvasti näkyvillä: elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa green screenin edessä verrattain vähäisin fyysisin lavastein. Suomalaisittain liki ennäytyksellinen budjetti ei tällaisessa filmissä riitä kansainvälistä vertailua kestävään lopputulokseen. Lopputuloksesta saa jälleen sen kuvan, että tarina ja juoni ovat vain välttämättömiä pahoja CGI-tehosteiden työstämisessä ja teknisessä kikkailussa. Tunnelataukset ovat pieniä, näyttelijät välillä täysin hukassa ja elokuvan sisältö hyvin vähäistä. Ilmiselvää on toki, ettei tästä ole ollut tarkoituskaan tehdä muuta kuin b-luokan popcorn-viihdettä, vaikkakaan tällaisia resursseja yhdelläkään b-elokuvan kultakauden teoksella ei ollut.

Sääli, että todella pitkän, raskaan ja kalliin tuotannon tuloksena syntynyt elokuva on näin yhdentekevä.

LISÄMATERIAALI:

6-osainen dokumentti elokuvan teosta (englanniksi ja englanninkielisin tekstein), konseptigrafiikkaa, CGI-tehosteiden esittelyä ja valokuvia.

BLU-RAY-JULKAISU:

HUOM! Englanninkielinen elokuva, mutta suomenkielinen tekstitys saatavilla vain heikkokuuloisille tarkoitettuna versiona.

TALLENNEFORMAATIT: