Syksyllä kaikki on toisin (1978)
|
SYKSYLLÄ KAIKKI ON TOISIN Ohjaus: Mikko Niskanen 1 tunti 47 minuuttia |
Mikko Niskasen uran kolmas värielokuva Syksyllä kaikki on toisin pohjautuu löyhästi Ilmari Eskolan Tikapuut huipulle -romaaniin (1960), mutta yhtäläisyyksiä on lopulta melko vähän. Eskolan romaani on satiiri pienen paikkakunnan poliittisesta elämästä, kun taas Niskasen elokuva on jopa melodraamasta käyvä kertomus pienen paikkakunnan pankinjohtajasta ja hänen onnettomasta elämästään.
Itse elokuvan käsikirjoituksen laatinut ja sen myös tuottanut Niskanen näyttelee elokuvan varsinaista pääroolia, pankinjohtaja Kalervo Haapasta, jonka tarina on juonen keskiössä ja filmin punaisena lankana, vaikka kerronta rönsyileekin melkoisesti. Pankinjohtaja Haapanen on mukava ja erittäin pidetty mies, mutta todellisuudessa hänellä on toisen ihmisen kuolema omallatunnollaan ja vaimolta (Tea Ista) ainakin osittain salassa pidetty toinen nainen (Tarja-Tuulikki Tarsala) ja perhe. Vaimonsa kanssa Haapasella on kaksi poikaa, aikuiseksi ehtinyt Kari (Kari Heiskanen) ja hieman toiselle kymmenelle ehtinyt Juha (Juha Niskanen).
Syksyllä kaikki on toisin oli ilmestyessään erittäin ajankohtainen ja nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin, se on yhä ajankohtainen. Kyseessä on suurempi tragikoominen kertomus pienestä maalaiskaupungista, johon työttömyys on iskenyt ja kaikenlaiset huijariyrittäjät riesanaan. Paikalliset venyttävät penniä ja pelko kaiken menettämisestä on alituisesti mielessä. Tähän tilanteeseen Haapanen yrittää parhaansa mukaan tuoda helpotusta oman ammattinsa puolesta, mutta vaikka tarkoitusperät ovat erittäin hyvät, niin kaikki menee lopulta pieleen – ja syksyllä kaikki on toisin.
Kontrasti Haapasen melodramaattisen elämän ja kohtalon sekä pienen kylän ”kunnanisien” koomisen sekoilun välillä on liiankin suuri; näiden yhdistämisessä Niskanen on epäonnistunut. Niissä kohtauksissa, missä Niskanen itse näyttelee, hän käyttää samanlaista kuva- ja näyttelijäilmaisua kuin Kahdeksassa surmanluodissa (1972): kovimpien kohtalon iskujen osuessa Niskanen katsoo suoraan kameraan epätoivo silmissään. Intensiivisen Niskasen ansiosta tämä valinta pysäyttää ja herättää huomiota, mutta tehokkuus ei ole samaa luokkaa kuin tuossa aiemmassa mestariteoksessa.
Syksyllä kaikki on toisin ja Pulakapina ovat viimeisten vuosikymmenten aikana saaneet vain murto-osan siitä näkyvyydestä ja huomiosta, minkä Niskasen muut elokuvat ovat saaneet osaksensa. Tähän ei ole syynä se, että ne olisivat huonoja filmejä tai ne olisivat aikanaan menestyneet katastrofaalisen huonosti, vaan se, että ne ovat Niskasen perikunnnan omistuksessa. Sen sijaan kaikki muut Niskasen pitkät elokuvat ovat Jörn Donnerin, KAVI:n, Ylen ja MTV:n omistuksessa.
LISÄMATERIAALI:
Ei lisämateriaalia.
DVD-JULKAISU:
Julkaisija: | VLMedia |
Tekstitys: | Suomi, ym. |
Ääni: | Dolby Digital 1.0 |
Kuva: | 1,78:1 (alkuperäinen kuvasuhde on 1,66:1) |
Levyjä: | 1 |
Paikoitellen kulunut ja roskainen kuva.
TALLENNEFORMAATIT: