Teit meistä kauniin (2016) [ensi-ilta]

teitmeistakauniinjuliste

TEIT MEISTÄ KAUNIIN
Suomi 2016

Ohjaus: Tuukka Temonen
Käsikirjoitus: Niisku Haapala
Tuotanto: Tuukka Temonen, Olga Temonen / Optipari Oy
Pääosissa: Tatu Sinisalo, Iiro Panula, Teppo Manner, Roope Salminen

1 tunti 40 minuuttia

Tuukka Temonen tuli Suomen nuorisolle tutuksi Apulanta-yhtyeen basistina ja musiikkivideoitten ohjaajana. Vuosien ajan myös mainoselokuvia, dokumentteja ja televisiotuotantoja ohjannut Temonen tekee nyt debyyttinsä pitkän näytelmäelokuvan saralla – milläpä muullakaan kuin Apulannan tarinalla.

Yhtyeen erään kappaleen mukaan nimetyn Teit meistä kauniin -elokuvan päähenkilöitä ovat Apulanta-yhtyeen nuoret jäsenet, mutta huomattavassa osassa ovat myös näiden vanhemmat ja ympäröivä lama-aika. 1990-luvun alun Heinolaan sijoittuvassa elokuvassa punk-diggarit Antti (Roope Salminen), Toni (Tatu Sinisalo) ja Sipe (Teppo Manner) päättävät perustaa punk-yhtyeen, vaikka soittokokemusta ei liiemmin ole. Keikkoja alkaa löytyä, kun yhtyeen basisti sattuu olemaan koulun yhdysvaltalainen vaihto-oppilas, Amanda (Mimosa Willamo).

Myöhemmin yhtyeeseen liittyy myös Tuukka (Iiro Panula), nuorisohuligaani, joka haistattaa pitkät vanhemmilleen ja varsinkin yrittäjäisälleen (Tommi Taurula). Tuukan perhe on sattumalta myöskin Amandan majoittaja tämän Suomen-visiitin ajan. Ennen pitkää Apulannalle on tilausta muuallakin kuin koulun tapahtumissa.

Teit meistä kauniin on harvinaislaatuinen suomalainen elokuva parillakin tapaa. Ensinnäkin se on biograafinen elokuva tunnetusta yhtyeestä ja sen jäsenistä, mutta ei miltään osin – onneksi – sovi siihen samaan suurmieselokuvan muottiin kuin Rentun ruusu, Sibelius ja Badding. Sibelius ja Rautavaara olivat suomalaisia suurmiehiä, joista kertovat elokuvat vähän kankeita aiheena olevien miesten suvereniteetin edessä. Teit meistä kauniin ei ole kankea, eivätkä sen päähenkilöt ole pronssiin valettuja koko kansan ikoneita.

Vielä harvinaisempi puoli elokuvassa on Tuukan roolihahmo, joka on siis nuori versio elokuvan ohjaajasta. Vaikka moni ohjaaja-käsikirjoittaja onkin tehnyt elokuviensa roolihahmoista omia alter egojaan, nyt on kyse todellisista ihmisistä kertovasta fiktioelokuvasta, jonka yksi päähenkilöistä on sama kuin elokuvan ohjaaja. Tällaista ei ainakaan minun tietääkseni ole suomalaisessa elokuvassa koskaan aiemmin tapahtunut. Elokuvan Tuukka on jossain määrin Heinolan ”coolein” nuori, mutta myöskin ärsyttävä rellestäjä ja haistattelija, joka sentään elokuvan aikana kasvaa enemmänkin kuin muut henkilöt. Toki myös muut nuoret hölmöilevät välillä.

Helposti etukäteen herää kysymyksiä siitä, mitä ja miten ohjaaja kertoo itsestään. Elokuvan Tuukka on käytökseltään porukan värikkäin, mutta käytöksen vaikuttimet ovat ilmeisempiä kuin muilla. Temonen ei tällä elokuvalla maalaile itsestään kaunista kuvaa, mutta rehelliseltä se ainakin vaikuttaa. Muita kavereita käsitellään paljon hellemmin. Tuukka ei myöskään ole liian suuressa roolissa; ellei Temonen olisi elokuvan ohjaaja, Tuukan hahmon osuuden suuruuteen tai pienuuteen tuskin kiinnittäisi sen erityisempää huomiota tarkempikaan katsoja.

Ohjaajan kokemus musiikkivideoitten ohjaamisesta näkyy elokuvan nopeassa rytmissä ja elävässä kameratyöskentelyssä, jotka tukevat ja täydentävät sisällön asennetta. Ajankuvaa täydentävät useampaan otteeseen nähtävät katkelmat ajan televisiouutisista, jotka ovat nyt jo hauskaa nostalgiaa, vaikka niiden sisältö pätee tähänkin päivään.

Teit meistä kauniin kulkee ongelmitta lähes koko sen keston ajan, ainoastaan elokuvan loppupuolella mahdollisia lopetuskohtia tuntuu olevan enemmänkin. Kokonaisuutena rytmi on kuitenkin loistavan hektinen, toiminnallisesta kohtauksesta siirrytään vaivattomasti passiivisempaan, koomisesta traagiseen ja päinvastoin. Molempiin seikkoihin vaikuttaa tietysti myös onnistunut musiikinkäyttö, joka mitä suuremmissa määrin on perua ohjaajan aiemmasta työkokemuksesta.

Temosen lisäksi Teit meistä kauniin -elokuvan tekijöissä on useita muitakin ”ensikertalaisia”: tekijöitä, joilla saattaa olla takanaan pitkätkin työrupeama, mutta fiktioelokuvien niin sanottuina päätekijöinä he ovat ensimmäistä kertaa asialla. Näitä ovat muun muassa käsikirjoittaja Niisku Haapala, kuvaajat Jan-Niclas Jansson ja Arttu Peltomaa, leikkaaja Juha Kärkkäinen sekä pukusuunnittelija, maskeeraussuunnittelija ja lavastajakin. Peltomaa on tosin kuvannut aiemmin yhden pitkänkin elokuvan, mutta se ei ollut ammattilaistuotanto.

Aloittelevia ovat myös elokuvan päänäyttelijät, joista Tonin roolissa valkokangasdebyyttinsä tekevä Tatu Sinisalo on varsinainen löytö. Panula, Willamo ja Manner ovat ehtineet näytelleet jo muutamissa filmeissä.

Teit meistä kauniin on hallittu, vaikuttava ja säväyttävä esikoisohjaus Temoselta. Siinä on punk-henkeä, mutta myöskin tekoja ja niiden seuraamuksia ilman turhaa sormella osoittelua. Se on räväkkä ja anarkistinen elokuva, jonka roolihahmot kokevat elokuvan aikana muutakin kuin rellestämistä ja menestyksen huumaa. Se on tarina kavereista, isistä ja pojista.

tahtitahtitahtitahtitahti2

 
Ensiesitys Sodankylän elokuvajuhlilla 19.6.2016.
Elokuvateattereissa 7.9.2016 alkaen.

Levitys: Kuusan Kino

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).