Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962)

TÄHDET KERTOVAT, KOMISARIO PALMU
Suomi 1962

Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Matti Kassila, Kaarlo Nuorvala
Tuotanto: Mauno Mäkelä / Fennada-Filmi
Pääosissa: Joel Rinne, Matti Ranin, Leo Jokela

1 tunti 34 minuuttia

"Pese korvasi, kampaa tukkasi, laita hame päällesi ja pidä pyllysi kurissa... Kotiin siitä, tai mä annan selkään!"

Komisario Palmu -elokuvasarjan kolmas osa oli myöskin sarjan viimeinen mustavalkoisena kuvattu, Mika Waltarin kirjoille uskollinen filmi. Syystä tai toisesta se on monien uusintakatseluiden jälkeen alkanut näyttää vieläkin paremmalta kuin ensimmäisillä katselukerroilla, jopa siinä määrin, että kolmen ”oikean” Palmu-elokuvan laittaminen paremmuusjärjestykseen on yhä vaikeampaa.

Waltari laati kolmannen Palmu-romaaninsa juuri elokuvasovitusta varten. Ohjaaja Matti Kassilan käsikirjoituskumppanina oli Kaasua, komisario Palmu! -filmin tavoin Kaarlo Nuorvala, joka ei urallaan päässyt yhdessäkään toisessa teoksessa lähellekään näiden kahden Palmu-filmin tasoa. Jälleen kerran ovat käsikirjoittajat löytäneet Waltarin tekstistä hyvän elokuva-aiheen ja tehneet siitä ikuisesti kestävän klassikon, jopa mestariteoksen.

Nokkelia, hauskoja, suorastaan loistavia repliikkejä ja vuoropuhelua tuntuu olevan kolmannessa Palmussa ehkä jopa enemmänkin kuin kahdessa edellisessä. Tästä syystä katsoja huomaa kiinnittävänsä entistä enemmän huomiota kolmeen päänäyttelijään ja heidän briljanttiin ilmehtimiseen, joka on yksi niistä syistä, miksi Palmut ovat niin loistavia. Ilmehtimisessähän ylivoimaisesti parhain oli Leo Jokela, jonka näyttelemä Kokki entiseen tapaansa muodostaa murhan kuin murhan ratkaisevan kolmikon komisario Palmun (Joel Rinne) ja tuomariksi lukeneen ja päälliköksi edenneen Virran (Matti Ranin) kanssa.

Siinä missä valtaosa poliisityöstä oli kahdessa ensimmäisessä elokuvassa Palmun vastuulla, on kolmannessa elokuvassa eritoten Kokilla jo huomattava merkitys murhamysteerin ratkeamisessa. Kirjaoppinut Virta, teorioiden ja johtopäätöksien mies, ei kuitenkaan onnistu auttamaan murharyhmää kuin pienin nokkeluuksin. Silti hän varmasti uskoo itse selvittäneensä koko tapauksen.

Tähdet kertovat, komisario Palmussa postimerkkeilyä, kirjanpitoa ja tähtitieteilyä harrastanut vanha mies löydetään murhattuna Tähtitorninmäeltä. Kuka sen teki ja miten, siitä on varsin nopeasti kaikilla käsitys, kun iltapäivälehden toimittaja (Pentti Siimes) ehtii paikalle ennen murharyhmää. Syylliseksi lehti arvailee lättähattuja, mutta murhatun miehen sukulaistyttö (Maija-Leena Soinne) ei ole samaa mieltä, varsinkaan kun hänen poikaystävänsä (Esko Salminen) sattuu olemaan ongelmanuori.

Kolmannen Palmun erikoisuus on sen käsikirjoituksessa. Poliisi seuraa täysin väärää tutkintalinjaa, ja kun he lopulta virheensä huomaavat, oikeille raiteille pääseminen tapahtuu liiankin helposti. Murha, joka olisi saattanut olla hyvin helposti unohdettava nuorisorikollisen tekemä verityö, muuttuu suomalaiseksi elokuvahistoriaksi Helge Heralan näyttelemän ”hivenen” natsahtavan majuri von Vadenblickin ansiosta.

Liika ei voida korostaa erinomaisen huumorin, repliikkien ja näyttelijäntyön merkitystä, mutta näiden rinnalle elokuvan korkeasta tasosta syytettäväksi tahoksi on nostettava tietenkin ohjaaja Matti Kassila, jonka viimeiseksi mestariteokseksi Tähdet kertovat, komisario Palmu jäi. Se on helvetinmoinen sääli, ettei Palmu-elokuvia syntynyt enempää Waltarin tekstien pohjalta. Yksi Palmuhan vielä tehtiin, mutta se perustui alkuperäiskäsikirjoitukseen, johon Waltari ei liittynyt.

Kuvaaja Esko Töyrin ja ohjaaja Kassilan ainoa yhteistyö on tuottanut mitä hienoimman lopputuloksen. Öinen, tähtitaivainen Helsinki on tapahtumapaikkana ja -aikana mitä elokuvallisin, eikä valittamista ole valoisaankaan aikaan tapahtuvissa kohtauksissa. Kuvakompositiot ovat yhtä huolella harkittuja kuin sarjan edellisissäkin osissa, eikä ylipäätään koko kuvausjäljestä löydä edes etsimällä mitään moitittavaa. Loistavaa on myös Juho Gartzin leikkausjälki, joskaan ei aivan sentään Kaasua, komisario Palmu!:n tasoista, mutta ei kyllä erinomaista huonompaakaan.

LISÄMATERIAALI

Elokuvan traileri ja lyhytelokuva Nuorisomme (1965, Kaarlo Nuorvala).

Finnkinon vanhassa versiossa traileri, ohjaaja esittelee elokuvan, Helsinki-osuus Kolmen kaupungin kasvoista ja Kassilan TV-dokumentti Waltarista elokuvakirjailijana (10 + 26 + 58 min)

DVD-JULKAISU