Vuosi 1999 herätti jälleen uskon kotimaiseen elokuvaan – lama-ajan yleisökato päättyi neljään kotimaiseen jättihittiin

Samuli Edelmann ja Juha Veijonen puukkojunkkareina Häjyissä. Kuva: Solar Films Oy

Tasan kaksikymmentä vuotta sitten tapahtui käänne suomalaisessa elokuvassa. 1990-luvun alusta lähtien kotimaisten elokuvien suosio laski kuin lehmän häntä: muutamaa hittiä kohden oli useita täydellisiä katastrofeja, ainakin yleisömenestyksen osalta. Poikkeuksellisen hyvätkin elokuvat menivät ja tulivat aiheuttamatta sen suurempaa yleisörynnistystä. Pohjalukemiin päästiin vuonna 1994, jolloin yksikään kotimainen elokuva ei saavuttanut sadantuhannen katsojan rajaa: lähimmäksi pääsi Timo Koivusalon esikoisohjaus Pekko ja poika noin 60 000:lla katsojallaan.

Liikettä parempaa suuntaan alkoi tapahtua vuonna 1995, jolloin Markku Pölösen ohjaama Kivenpyörittäjän kylä, Heikki Turusen parikymmentä vuotta vanhan menestysromaanin filmatisointi, keräsi elokuvateattereihin liki yli 290 000 katsojaa. Saman vuoden aikana tuli myös televisiosta tutun Kummeli-porukan ensimmäinen elokuva, sarjankin ohjanneen Matti Grönbergin ohjaama Kummeli Stories (1995), jolle kertyi yli 160 000 katsojaa.

Vuonna 1996 taaskaan ei yksikään kotimainen saavuttanut sataatuhatta katsojaa, ja lähimmäksi päässyt oli Koivusalon Pekko ja muukalainen vajaalla 90 000:lla katsojallaan. Vuonna 1997 Grönberg ja Kummeli-porukka teki toisen elokuvansa, Kummeli Kultakuumeen, joka vuoden kotimaisista ainoana meni sadantuhannen katsojan yli. 180 000 katsojaa saanut elokuva oli tuotantoyhtiö Solar Films Oy:n ensimmäinen pitkä elokuva.

Muutos parempaan alkoi vuoden 1998 loppuvaiheilla. Pölösen Kuningasjätkä palautti hetkeksi perinteisen tukkilaiselokuvan valkokankaillemme ja houkutteli teattereihin yli 275 000 katsojaa. Helmikuussa ensi-iltansa saaneen Kuningasjätkän jälkeen seuraavaa kotimaista menestystä saatiin odottaa aina vuoden viimeisiin päiviin saakka, jolloin Raimo O. Niemen ja Ville Suhosen ohjaama nuorisoelokuva Poika ja ilves sai ensi-iltansa. Tavanomaista kotimaista elokuvaa kansainvälisempänä hankkeena toteutettu, Lapin maisemia esittelevä tarina 12-vuotiaan pojan (Konsta Hietanen) ja ilveksen epätodennäköisestä ystävyydestä osui kultasuoneen: katsojia kertyi peräti 375 000 kappaletta.

Pojan ja ilveksen ensi-ilta oli joulukuun 18. päivänä, eli se pyöri vielä suurella menestyksellä, kun vuoden 1999 kotimaisten elokuvien vuoden aloittanut Häjyt sai ensi-iltansa 15. tammikuuta. Aleksi Mäkelä oli ehtinyt ennen Häjyjä ohjata kaksi elokuvaa, Spede Pasasen tuottaman Romanovin kivet (1993) ja Markus Selinin tuottaman Esan ja Vesan – auringonlaskun ratsastajat (1994). Edellinen sai sentään noin 50 000 katsojaa, mutta surkeat arvostelut. Esa ja Vesa toi 24-vuotiaalle Mäkelälle parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon, mutta yleisö jäi tavoittamatta: kotimaisen elokuvan surkeana vuonna tämän filmin oli tyytyminen noin 18 000:een katsojaan.

Irina Björklund ja Peter Franzén elokuvassa Rukajärven tie (1999). Kuva: MRP

Pohjalaiselokuvan lyhyen tauon jälkeen henkiin herättänyt Häjyt lunasti sitten jo kaikki odotukset: liki 330 000 suomalaista kävi elokuvan katsomassa. Vain viikko Häjyjen ensi-illan jälkeen sille tuli kovan luokan kilpailija. Antti Tuuri, jonka romaaneista oli syntynyt edelliset pohjalaiselokuvat Pohjanmaa (1988), Talvisota (1989) ja Ameriikan raitti (1990), oli yhdessä Pekka Parikan kanssa suunnitellut Suomen sota-aikaan miehittämälle Rukajärvelle sijoittuvaa sotaelokuvaa. Pohjanmaan ja Talvisodan ohjanneen Parikan kuoltua elokuvan uudeksi ohjaajaksi tuli 33-vuotias Olli Saarela, joka oli hiljattain debytoinut pitkän elokuvan ohjaajana sisällissodan aikaan sijoittuvalla Lunastuksella (1997) ja voittanut siitä parhaan ohjauksen Jussin. Sama palkinto tuli myös Rukajärven tiestä, josta tuli 1990-luvun katsotuin kotimainen. Rukajärven tie keräsi 425 000 katsojaa, jolla se kuitenkin hävisi täpärästi vuoden 1999 ensi-illoista George Lucasin erittäin odotetulle spektaakkelille nimeltä Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka.

Häjyillä ja Rukajärven tiellä oli noin kuukausi aikaa täyttää elokuvateattereiden salit, ennen kuin seuraava kotimainen hitti tuli ensi-iltaan. Pekko aikamiespojan eläkkeelle määrännyt Koivusalo ohjasi nyt ensimmäisen vakavamman elokuvansa, Tapio Rautavaarasta ja Reino Helismaasta kertoneen Kulkurin ja joutsenen. Helismaasta näytelleestä Martti Suosalosta tähden tehnyt elokuva sai liikkeelle peräti 235 000 katsojaa.

Vesa Vierikko ja Pirkka-Pekka Petelius kultakuumeessa Lapin kullan kimalluksessa. Kuva: Åke Lindman Film-Production Oy

Näiden kolmen elokuvan jälkeen tulikin pidempi tauko, ennen kuin vuoden 1999 viimeinen suuri kotimainen yleisömenestys saapui valkokankaille syyskuun 10. päivänä. Valkoisen peuran (1952) kuvauksissa Lapista ja sen kullankaivajatarinoista hurmaantunut Åke Lindman (1928–2009) sai vihdoinkin valmiiksi kauan haaveilevansa tarinan Lapin kultakuumesta 1860-luvulla. Lapin kullan kimalluksen budjetti oli vuoden kotimaisista suurin, nykyrahassa yli 3,7 miljoonaa euroa. Ulkomaisen rahoituksen ansiosta vihdoinkin toteutunut elokuva keräsi noin 205 000 katsojaa.

Ei vain suurmenestyksiä

Vuoden 1999 aikana ensi-iltansa sai kaikkiaan 23 pitkää kotimaista elokuvaa. Niistä kuusi oli dokumentteja ja niistä kaksi osittain fiktiivisiä muusikkotarinoita. Pekka Lehdon ohjaama ja kitaristi Andy McCoysta kertova The Real McCoy oli dokumentiksi loistava menestys yli 40 000:lla katsojallaan. Claes Olssonin ohjaama Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot sai vain kymmenesosan McCoyn katsojista. Muut dokumentit jäivät tuttuun tapaan ilman mainittavaa yleisömenestystä.

Fiktioelokuvien puolella sadantuhannen rajan alle jääneistä parhaiten meni Perttu Lepän esikoiselokuva Pitkä kuuma kesä, joka sai lähes 80 000 katsojaa. Ensimmäinen Jari Tervon romaanin valkokangassovitus, Pyhiesi yhteyteen -teokseen pohjautuva Rikos & rakkaus oli teatterimies Pekka Milonoffin ensimmäinen elokuvaohjaustyö. Helmikuussa ensi-iltansa saanut elokuva tuli teattereihin pian sen jälkeen, kun Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Tervon Poliisin poika -romaanista oli nähty kuvaruuduissa marraskuussa 1998. Päänäyttelijäkin oli molemmissa sama, Kai Lehtinen. Katsojia kertyi 55 000 kappaletta.

Veikko Aaltonen, joka oli 1990-luvun merkittävimpiä kotimaisia ohjaajia, päätti vuosikymmenen omalta osaltaan Rakkaudella, Maireen (1999). Toisin kuin vuoden 1999 suurissa hiteissä, tässä päähenkilö oli – nainen. Nainen oli päähenkilönä myöskin Taru Mäkelän ensimmäisessä pitkässä fiktioelokuvassa Pikkusisar. Aaltosen elokuva sai noin 53 000 ja Mäkelän 38 000 katsojaa.

Tuontia ja vientiä

Kansainvälistä väriä vuoden kotimaiseen elokuvaan tuli muunkin kuin rahoituksen osalta Mika Kaurismäen L. A. Without a Map- ja Ilkka Järvi-Laturin Historiaa tehdään öisin -elokuvien kautta. Kaurismäen elokuva on varsin kohtalaisella budjetilla toteutettu, Los Angelesissa kuvattu englanninkielinen elokuva, jonka nimekkäimmät näyttelijät ovat Julie Delpy ja Johnny Depp. Vuonna 1989 Kotia päin -filmillä ohjaajana debytoinut ja kansainvälistä mainetta Tallinnan pimeydellä (1993) saanut Järvi-Laturi puolestaan pääsi nyt tekemään meikäläisittäin suuren budjetin kansainvälistä elokuvaa, englanniksi. Käytännössä kaikkialta muualta kuin Suomesta rahoitettu Historiaa tehdään öisin kuvattiin Suomessa. Kyseessä oli entisajoista muistuttanut agenttitarina, tähtinään arvostettu sivuosien ja indie-elokuvien näyttelijä Bill Pullman ja Kieslowskin elokuvista tuttu Irene Jacob.

Kotimainen yleisö ei kuitenkaan innostunut näistä kahdesta senkään vertaa kuin edellisvuotisesta Going to Kansas Citystä, joka keräsi 45 000 katsojaa. L. A. Without a Map sai vajaat 20 000 ja Historiaa tehdään öisin alle 8 000 katsojaa.

Sakari Kuosmanen ja Kati Outinen, Juha ja Marja, vuosimallia 1999. Kuva: Sputnik Oy

Aki Kaurismäen Juha, modernisoitu ja kotimaisen elokuvan historialle hattua (tai jalkaa) nostanut sovitus Juhani Ahon klassikkoromaanista, on mustavalkoinen ja käytännössä mykkä elokuva. Ohjaajan kahden kansainvälisesti poikkeuksellisen hienosti menestyneen elokuvan, Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002), välissä valmistunut Juha on jäänyt näiden vierustoveriensa varjoon. Kotimaassa se sai vain runsaat 10 000 katsojaa, mutta toisaalta ensi-iltakin oli kehnoon aikaan: helmikuun lopulla, jolloin Poika ja ilves, Häjyt, Rukajärven tie sekä Kulkuri ja joutsen olivat kaikki tuoreita tapauksia.

Matti Ijäs, Suomen merkittävin tv-elokuvien ohjaaja-käsikirjoittaja, palasi teatterilevityselokuvan pariin Sokkotanssilla, joka Ijäksen aiempien teatterielokuvien tapaan sai paljon kehuja ja vähän katsojia, noin 15 000. Jarmo Lampela, jonka debyyttielokuva Sairaan kaunis maailma oli vuoden 1997 kolmanneksi katsotuin kotimainen, sai valmiiksi komedian nimeltä Rakastin epätoivoista naista, jota levitettiin vain kahdella kopiolla. Katsojamäärä jäi 25:een. Vain 31 katsojaa sai Atro Lahtelan esikoisohjaus kauhuelokuva Silmä silmästä, josta oli liikkeellä vain yksi kopio.

Speden viimeinen tuotanto

Lopun merkkejäkin nähtiin vuoden 1999 aikana. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan merkittävimmän suomalaisen elokuvatuottajan titteliä kantanut Spede Pasanen roiskaisi kasaan viimeisen elokuvansa, Naisen logiikan (1999). Elokuva, joka oli ilmeisesti tarkoitus haudata vähin äänin ja jättää julkaisematta, oli laskettava levitykseen, jottei Pasasen tarvinnut palauttaa Elokuvasäätiöltä saamaansa noin 250 000:n euron tuotantotukea. Viidellä tuotannollaan yli puoli miljoonaa katsojaa saaneen Pasasen itsensä ohjaama Naisen logiikka keräsi 316 katsojaa; sekin oli varmasti yli tavoitteiden ja suorastaan toiveittenkin. Lopulta elokuvan tuotantokustannukset jäivät niin alhaisiksi, että Pasanen joutui silti palauttamaan säätiölle saamastaan tuesta noin puolet.

Jonilla (1983) debytoineen Jaakko Pyhälän ikuisuusprojekti, isolla rahalla tehty Armon aika, pääsi alkuvuodesta teatterilevitykseen yhdellä kopiolla ja tuotantoyhtiön itsensä levittämänä. Se meni Naisen logiikan kanssa lähes tasoihin, Pyhälän kunnianhimoinen elokuva päihitti Speden räpellyksen 14:llä katsojalla.

Kaiken kaikkiaan vuoden 1999 tulos oli se, että kotimaisen elokuvan yleisön luottamus oli voitettu takaisin. Varmuudella ruusuisia päiviä ja uusien elokuvien kritiikitöntä vastaanottoa se ei kuitenkaan merkinnyt, mutta muutos parempaan oli tapahtunut. Ennen kaikkea oli luotu jonkinlainen uusi luottamussuhde kotimaisten elokuvien tekijöiden ja kotimaisen elokuvayleisön välille.

Vuoden 1999 kotimaiset elokuvat (vähintään 60 minuuttia pitkät)

ENSI- ILTA	ELOKUVA	OHJAUS	KÄSIKIRJOITUS	TUOTANTO	KATSOJIA
15.01.	Häjyt	Aleksi Mäkelä	Aleksi Bardy	Solar Films Oy	328 138
22.01.	Rukajärven tie	Olli Saarela	Olli Saarela Antti Tuuri	MRP Matila Röhr Productions Oy	426 414
05.02.	Rikos & rakkaus	Pekka Milonoff	Pekka Milonoff	Kinoproduction Oy	55 111
19.02.	Kulkuri ja joutsen	Timo Koivusalo	Timo Koivusalo	Artista Filmi Oy	234 691
26.02.	Juha	Aki Kaurismäki	Aki Kaurismäki	Sputnik Oy	10 431
12.03.	Sokkotanssi	Matti Ijäs	Matti Ijäs	Dada-Filmi Oy	15 306
26.03.	Pitkä kuuma kesä	Perttu Leppä	Perttu Leppä	Talent House Oy	79 023
26.03.	Rakastin epätoivoista naista	Jarmo Lampela	Tove Idström	Blind Spot Pictures Oy	25
21.05.	Naisen logiikka	Spede Pasanen	Spede Pasanen	Spede-Tuotanto Oy	316
06.08.	Armon aika	Jaakko Pyhälä	Jaakko Pyhälä Heikki Vuento	Blind Spot Pictures Oy	330
27.08.	L. A. Without a Map	Mika Kaurismäki	Mika Kaurismäki Richard Rayner	Marianna Films Oy	18 362
10.09.	Lapin kullan kimallus	Åke Lindman	Heikki Vuento	Åke Lindman Film-Production Oy	204 661
17.09.	Rakkaudella, Maire	Veikko Aaltonen	Antti Karumo	Kinotar Oy	52 292
01.10.	Silmä silmästä	Atro Lahtela	Atro Lahtela	Talent House Oy	31
22.10.	Historiaa tehdään öisin	Ilkka Järvi-Laturi	Patrick Amos	Smile Entertainment Oy	7 984
26.11.	Pikkusisar	Taru Mäkelä	Raija Talvio	Bueno Pictures Oy Kinotar Oy	38 050
	DOKUMENTIT
28.03.	Elämää itsemurhan jälkeen	Marita Hällfors	Marita Hällfors	Jörn Donner Productions Oy	195
17.04.	Musta kissa lumihangella	Anu Kuivalainen	Anu Kuivalainen	Kinotar Oy	66
15.05.	Sukkien euroelämää	John Webster	John Webster	Epidem Oy Hot Rat Productions Oy	56
13.08.	The Real McCoy	Pekka Lehto	Pekka Lehto Beatrix A. Wood	Kinofinlandia Oy	42 756
08.10.	Sata sukupolvea	Markku Tuurna	(Markku Tuurna)	Blind Spot Pictures Oy	-
12.11.	Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot	Claes Olsson	Claes Olsson M. A. Numminen	Kinoproduction Oy	4 222