cinemascope fox
Foxin CinemaScope. Kuva: 20th Century Fox

Television räjähdysmäisen nopea läpimurto Yhdysvalloissa sai Hollywoodin elokuvastudioiden johtajat miettimään uusia keinoja katsojien houkuttelemiseksi elokuvateattereihin, pois pienten mustavalkoisten kuvaruutujen ääreltä. Tämä näkyi myös entistä suurempina tuotantoina, suurina historiallisina spektaakkeleina, joita alkoi 1950-luvun puolella tulla jatkuvalla syötöllä. Yksistään aihevalintoihin ei uskottu, vaan tekniikankin oli muututtava. 3D-elokuvat eivät jaksaneet kauan kiinnostaa, mutta laajakuva jaksoi.

Vuonna 1952 lanseerattu Cinerama osoittautui New Yorkissa välittömästi valtavaksi menestykseksi, mutta se vaati aivan omanlaisensa esitysympäristönsä. Cinerama-elokuvat piti kuvata samanaikaisesti kolmella kameralla, joilla oli yhteinen suljin. Esitysvaiheessa tarvittiin erittäin kovera ja valtava valkokangas sekä kolme projektoria samanaikaisesti ajamaan näillä kolmella kameralla otettua kuvaa. Katselukokemus oli tietysti ennenkokematon ja -näkemätön, mutta myöskin haastava elokuvantekijöille ja erittäin kallis teatterinomistajille. Jo 1920-luvulla ranskalaisohjaaja Abel Gance (1889–1981) kuvasi suurelokuvansa Napoléonin (1927) eräänlaisena laajakuvana, joka oli ideana hyvin samankaltainen Cineraman kanssa: kuvataan samanaikaisesti kolmella kameralla ja esitetään samanaikaisesti kolmella projektorilla samaa kuvaa kolmessa osassa. Tästä kuvaus- ja esitysmenetelmästä ei tullut silloinkaan suurta menestystä, kuten ei muistakaan sen ajan yrityksistä laajakuvan saralla.

 

CinemaScope

Kreikkalainen Spyros P. Skouras (1893–1971) oli peräti kahdenkymmenen vuoden ajan 20th Century Foxin johtaja, eikä suotta. Kymmenen vuotta johtajan pallilla istuttuaan Skouras pani pyörät pyörimään ja käski työntekijöitään kehittämään Cineraman tyylisen laajakuvaformaatin, jonka esittäminen ei vaatisi teatterinomistajilta suuria investointeja tai muutostöitä. Fox oli kokeillut 70 mm:n esitystekniikkaa 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa, mutta ilman suurta menestystä.

Gancen ja Cineraman käyttämä tekniikka oli juuri sellaista, mitä Skouras ei halunnut, mutta Foxin katseet suuntautuivat silti 1920-luvun Ranskaan. Keksijäprofessori Henri Chrétien (1879–1956) oli Gancen elokuvan jälkeen kehittänyt anamorfisen kuvaus- ja esitysjärjestelmän, joka ei kuitenkaan silloin herättänyt elokuvateollisuuden kiinnostusta, sillä äänielokuva oli tuloillaan ja siinä oli kylliksi uutta. Fox osti Chrétieniltä tämän kehittämät alkuperäiset anamorfiset linssit, joilla otetut testikuvat nähtyään Skouras näytti hankkeelle vihreää valoa: CinemaScope-nimen saava anamorfinen laajakuvaformaatti pantiin pikavauhtia tuotantoon. Skouras valitsi samalla kolme ensimmäistä elokuvaa kuvattavaksi CinemaScope-formaatissa: Henry Kosterin ohjaaman historiallisen spektaakkelin Näin hänen kuolevan, Howard Hawksin komedian Kuinka miljonääri naidaan sekä Robert D. Webbin seikkailuelokuvan Kaksintaistelu merenpohjalla. Uskonnollisen, Raamatun aikoihin sijoittuvan Näin hänen kuolevan -filmin piti olla alkujaan vain tavanomainen Technicolor-elokuva.

Näiden kolmen elokuvan kuvaukset aloitettiin käyttäen Chrétienin vanhoja linssejä, sillä Foxin tilaamat uudet linssit olivat vielä tekeillä Bausch & Lombilla, joka vuonna 1954 palkittiin Oscarilla CinemaScope-linssien kehittämisestä. Kuvatessa kävi ilmi, että Chrétienin vanhat prototyypit aiheuttivat vääristymiä kuvaan. Tietoisena siitä riskistä, ettei CinemaScope lyökään itseään läpi, ensimmäiset CinemaScope-filmit kuvattiin samalla kertaa myös vanhalla täyskuvaformaatilla.

nainhanenkuolevan scope
Näin hänen kuolevan -elokuvan yhdysvaltalainen aulamainos kertoo, että modernin ihmeen näkee ilman (3D-)laseja.

Näin hänet laajakuvana

Cineraman rajoitusten vuoksi laajakuva oli täysin uusi tuttavuus monille, eritoten niille, jotka eivät asuneet Yhdysvaltain suurkaupungeissa. Elokuvayleisö oli jo mykkäelokuvan ajoilta saakka ehtinyt tottua niin kutsuttuun täyskuvaan, jonka kuvasuhde on 1,37:1, eli kuva on 1,37 kertaa leveämpi kuin korkea. CinemaScope mahdollisti elokuvan esittämisen jopa 2,66:1-kuvasuhteella, mutta vuosina 1953–1957 elokuvat julkaistiin 2,55:1-kuvasuhteella ja sen jälkeen myös 2,35:1-kuvasuhdetta alettiin käyttää. Jälkimmäistä kuvasuhdetta käyttää myös vuonna 1958 lanseerattu Panavision, joka syrjäytti CinemaScopen alle kymmenessä vuodessa.

Yleisö pääsi näkemään CinemaScopen ensimmäisen kerran syyskuun 16. päivänä 1953, kun Kosterin ohjaama Näin hänen kuolevan sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa. Hawksin elokuva oli tosin valmistunut jo aiemmin, mutta se ei ollut niin "hieno" kuin Raamattu-aiheinen epookki. Kosterin elokuvasta tuli valtava, vuoden ylivoimaisesti suurin yleisömenestys. Hawksin ohjaama ja Marilyn Monroen, Betty Grablen sekä Jane Russellin tähdittämä Kuinka miljonääri naidaan sai ensi-iltansa marraskuussa ja oli vuoden neljänneksi katsotuin elokuva. Joulukuussa ensi-iltansa saanut Kaksintaistelu merenpohjalla oli sekin menestys, mutta ei vuoden suurimpia hittejä.

jukola55 kuvapajalprmuseot
Lappeenrannan uusi Jukola kaarevine valkokankaineen vuonna 1955. Kuva: Kuvapaja / Lappeenrannan museot

Näin hänet laajakuvana – Suomessa!

CinemaScopen lanseerausta seurattiin mielenkiinnolla myös Pohjoismaissa. Suomessakin Foxilla oli oma edustajansa, Oy Fox Films Ab, joka kutsui suomalaisia elokuva-alan vaikuttajia Tukholman Rigoletto-teatteriin tutustumaan uuteen laajakuvametelmään. Syyskuun alkupuolella 1953 pidetty esittelytilaisuus järjestettiin viikkoa ennen Näin hänen kuolevan -elokuvan maailmanensi-iltaa Yhdysvalloissa.

Todennäköisesti jo Tukholmassa sovittiin CinemaScopen tulosta Suomeen Helsingin Metropoliin ja Tampereen Hällään, joissa Suomen ensimmäiset CinemaScope-näytännöt järjestettiin 16. huhtikuuta 1954. Ohjelmassa oli tietenkin Näin hänen kuolevan, joka sen jälkeen meni viisi viikkoa Metropolissa – laajakuvana koveralta kankaalta ja vanhan valoäänen sijaan nelijuovaiselta magneettiselta nauhalta toistettuna stereofonisella äänellä. 

Kun CinemaScope tuli Suomeen, elokuvalla ei suinkaan mennyt huonosti. Vuonna 1950 maassamme oli 501 kiinteätä elokuvateatteria ja elokuvissakäyntejä 25,7 miljoonaa, kolme vuotta myöhemmin teattereita oli 547 ja katsojia 34 miljoonaa. Vuonna 1954 kiinteitä teattereita oli jo peräti 574 (niiden lisäksi muun muassa 134 kiertueteatteria), mutta katsojamäärä nousi vain miljoonalla. Joka tapauksessa yleisöä oli sen verran, että investoida uskallettiin.

CinemaScope-elokuvien esittämiseen tarvittiin aivan uudenlainen linssi, joka "venytti" filmille "kutistetun" kuvan takaisin laajakuvaksi ja oikeisiin mittasuhteisiinsa. CinemaScope-optiikan hinta oli noin 300 000 markkaa (9 870 euroa nykyrahassa) kahdelta projektorilta, minkä päälle tuli 150 000 markkaa (noin 5 000 euroa) työstä. Ei-anamorfinen linssi oli noin 60 000 markkaa (noin 2 000 euroa) parilta.  Metallisoidun valkokankaan hinta oli noin 6 000 – 8 000 markkaa (200–265 euroa) neliömetriltä, kun tavallinen valkokangas maksoi 2 500 markkaa (83 euroa) neliömetriltä.

Stereofonisten äänilaitteiden ostaja joutui varautumaan noin kahden miljoonan markan (65 000 euroa) menoihin, ilman uutta äänipäätäkin toimivan Perspecta-äänen sai noin 1,5:lla miljoonalla (50 000 euroa). Suomen ensimmäinen Perspecta-elokuva oli MGM:n tuottama ja Richard Thorpen ohjaama Pyöreän pöydän ritarit, jonka ensi-iltaa vietettiin Helsingin Alohassa joulukuun 17. päivänä 1954. Ensi-illassa MGM:n Suomen-johtaja A. Drisin tarjosi Perspectan käyttöoikeutta ilmaiseksi kotimaisille tuottajille, joista paikalla oli ainakin Suomen Filmiteollisuus (SF) Oy:n T. J. Särkkä. Särkkä ei kuitenkaan tarjoukseen tarttunut, ja ensimmäinen stereoäänin varustettu kotimainenkin oli vasta Sampo (1959).

Teatterinomistajia taasen ei suorastaan pakotettu siirtymään magneettiseen ääneen, mutta ei sitä helpotettukaan. Fox ilmoitti, että syyskuusta 1954 lähtien he vuokraavat Näin hänen kuolevan-, Kuinka miljonääri naidaan-, Kapina Intiassa- ja Kaksintaistelu merenpohjalla -elokuvistaan myös normaalilla optisella äänellä varustetut kopiot sekä myöhemmin kaikista vuosien 1954–1955 CinemaScope-elokuvistaan.

Suomessa oli vuoden 1954 loppuun mennessä neljätoista CinemaScope-teatteria yhdellätoista paikkakunnalla: Helsingissä ja Malmilla, Kotkassa, Lahdessa, Tammisaaressa, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Hyvinkäällä, Imatralla, Karhulassa. Uudet laitteet odottivat asennustaan Iisalmessa, Jyväskylässä, Kemissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Lauttakylässä, Lohjalla, Loimaalla, Mikkelissä, Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Voikkaalla.

eriklonnberg1960 kuvasiskot
Oy Fox Films Ab:n pitkäaikainen johtaja, CinemaScopen Suomeen "tuonut" Erik Lönnberg v. 1960.
Kuva: Kuvasiskot / Museovirasto

Syyskuussa 1954 Kinolehti kirjoitti laajemminkin CinemaScopesta. Paramountin Suomen-toimiston johtaja Kurt Troupp oli käynyt Pariisissa kansainvälisessä teatterinomistajain kokouksessa, jossa huhtikuun 29. päivänä päätettiin ehdottaa uudeksi valkokankaan standardiksi kuvasuhdetta 1,85:1. Troupp kertoi, että ulkomaalaisten asiantuntijoiden mukaan suuriin teattereihin olisi kuitenkin parasta hankkia SuperScope-linssi, jolla voitaisiin esittää myös CinemaScope-elokuvia. Tällaisten linssien hinta oli Yhdysvalloissa 700 dollaria (noin 5 800 euroa nykyrahassa) per pari. RKO:n SuperScope ei vaatinut teattereilta suuriakaan muutoksia: projektori kävi sellaisenaan (kuvaportti, projektiolinssin polttoväli ja valkokankaan korkeus pysyivät samoina), mutta valkokankaan piti olla leveämpi. Syksyyn 1954 mennessä Yhdysvalloissa kuulemma jo tuhannella teatterilla oli SuperScope-linssit, mutta vieläkin halvempi menetelmä oli tarjolla: Delraman anamorfinen peililaite, joka ensimmäisenä Suomessa tuli Turun Scalaan jouluksi 1954. Delramassa kuvan laajennus CinemaScope-formaattiin tapahtui pintapeilin avulla, ja Trouppin mukaan optisia vääristymiä ei ”käytännöllisesti katsoen” tullut.

 

Laajakuva tulee

Huhtikuussa 1955 Suomessa oli jo 38 elokuvateatteria, jotka pystyivät esittämään CinemaScope-elokuvia, ja muutostyöt olivat käynnissä tai tilattuina 70:een teatteriin. Huomattavasti suuremmissa maissa meni myös lujaa: Italiassa oli 563 "CinemaScope-teatteria", Isossa-Britanniassa 557, Saksassa 556 ja Ranskassa 329.

Vuonna 1958 Suomessa oli peräti 620 elokuvateatteria, joista 319 pystyi esittämään laajakuvaelokuvia ja 45 käyttämään magneettista ääntä. Lisäksi 62 teatteria oli jo tilannut päivityksen laajakuva-aikaan. Samana vuonna Suomessa siirryttiin TODD AO -aikaan, kun Alohaan asennettiin maan ensimmäiset 70 mm:n esityslaitteet. Michael Toddin tuottama ja Michael Andersonin ohjaama Maailman ympäri 80 päivässä (1956) sai Alohassa Suomen-ensi-iltansa 18. joulukuuta 1958, ja ensi-iltapäivän normaalia tuntuvasti kalliimmista pääsylipuista saadut tulot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Seuraava vastaavanlainen jättiläistapaus oli Ben-Hurin (1959) ensi-ilta Helsingin uudessa Bristol-teatterissa 3. maaliskuuta 1961.

Mutta sitten televisio tuli ja kaikki alkoi nopeasti muuttua. Vuonna 1960 elokuvateattereita oli 605 kappaletta ja näistä 404:ssä oli laajakuvalaitteet ja 48:ssa magneettinen ääni. Sen vuoden aikana Helsinkiin tuli 345 ensi-iltaelokuvaa, joista 124 oli laajakuvia. Viisi vuotta myöhemmin elokuvateattereita oli enää 384. Alle 300:n teatteriin tiputtiin vuonna 1986. Vuonna 2018 Suomessa on noin 159 teatteria, joissa on yhteensä 321 salia.

samposcope2
Neuvostoliittolais-suomalainen Sampo (1959) scope-laajakuvana 2,35:1.

Scope ja laajakuva tulee suomalaiseen elokuvaan

Vuonna 1953 Paramount tuotti George Stevensin ohjaaman lännenfilmin Etäisten laaksojen mies, joka kuvattiin väreissä ja täyskuvana perinteisellä 1,37:1-kuvasuhteella. Kun elokuvasta tehtiin kopiot, sen kuva rajattiin huomattavasti leveämmäksi 1,66:1-kuvasuhteeseen. Universal puolestaan julkaisi samana vuonna Thunder Bay -elokuvansa 1,85:1-kuvasuhteella, joka sekin oli rajattu 1,37:1-kuvasuhteella kuvatusta negatiivista. MGM:ltä tuli vielä samana vuonna Arena, jossa täyskuva oli rajattu 1,75:1-kuvasuhteeseen. Tätä kuvasuhdetta oli käytetty jo King Vidorin Billy the Kidissä (1930). Se oli MGM:n silloinen vastaus Foxin jo mainitulle kokeilulle 75 mm:n filmin kanssa.

Paramount lanseerasi vuonna 1954 oman VistaVision-kuvausmenetelmänsä, jossa kameraan ladattiin filmi vaakasuorassa ja näin voitiin kuvata laajemalle alalle ja saada vähemmän rakeinen kuva. Negatiivin kuvasuhde oli 1,51:1, mutta esityskopion 1,85:1. VistaVisionina kuvattiin muun muassa Alfred Hitchcockin Varkaitten paratiisi (1955) ja Cecil B. DeMillen Kymmenen käskyä (1956).

Melko pian Fox antoi myös muille studioille mahdollisuuden hyötyä CinemaScopesta – tietysti hyvää korvausta vastaan, tarkemmin sanottuna 25 000 dollaria elokuvalta (nykyrahassa yli 200 000 euroa). Itse laajakuvanäkymää ei tietystikään voinut patentoida, ja Chrétien patenttikin oli jo vanhentunut. Tämä oli myöhemmin eurooppalaisten elokuvatuottajien onni, sillä ilman patenttia täkäläiset yhtiöt saattoivat kehitellä omia laajakuvalinssejään ja kuvausmenetelmiään. Esimerkiksi Ruotsissa Aga-Baltic kehitti AgaScope-nimen saaneen laajakuvausmenetelmän, jossa kuvasuhde oli 2,35:1. AgaScopena kuvattiin myös Suomen ensimmäinen laajakuvaelokuva, T. J. Särkän ohjaama ja Osmo Harkimon yhdessä Kauno Laineen kanssa kuvaama Juha (1956), josta tuli samalla myös ensimmäinen kotimainen väreissä kuvattu pitkä näytelmäelokuva. Särkkä ja ohjaaja Edvin Laine kävivät tutustumassa tekniikkaan Aga-Balticin tehtaalla Ruotsissa silloin, kun ensimmäiseksi laajakuvafilmiksi suunniteltiin vielä Seitsemää veljestä Laineen ohjaamana.

Aga-Balticilta lainatulla kalustolla kuvattiin samalla Fennia-Patrian tilaama lyhytelokuva Kaiken varalta (1956) sekä väreissä että scopena. Ruotsissa puolestaan tehtiin AgaScopena Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta -klassikkoromaanin kolmas filmatisointi, ohjaajana suomalaissyntyinen Gustaf Molander.

Seuraavan kerran oikeaa ”scopea” nähtiin suomalaisessa elokuvassa vuosina 1959 ja 1965. Neuvostoliittolaisten ja suomalaisten yhteistyössä tekemä Sampo (1959) kuvattiin samanaikaisesti neljänä eri versiona: venäjäksi ja suomeksi puhutut versiot sekä täyskuvana että laajakuvana. Jörn Donnerin ohjaama ja ranskalaisen Jean Badalin kuvaama Täällä alkaa seikkailu (1965), suomalais-ruotsalainen yhteistuotanto, kuvattiin mustavalkoisena Franscope-nimisellä scope-laajakuvaoptiikalla. Näiden lisäksi myös 700:s ja viimeinen Finlandia-katsaus kuvattiin scopena: Aito Mäkinen ohjasi ja Heikki Katajisto kuvasi.

villinpohjolankulta laajakuva
Laajakuvaa (1,66:1) mainostettiin välillä myös julisteissa.

ytubeKatso tästä Poikien (1962) traileri.
1,33:1

Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa scope-laajakuvan sijaan käytettiin pitkään sitä samaa menetelmää, jota Paramount käytti Etäisten laaksojen miehen kanssa, eli elokuvat kuvattiin täyskuvana 1,37:1-kuvasuhteella ja sitten esityskopioihin kuva rajattiin 1,66:1-kuvasuhteeseen (tai lähetettiin täyskuvakopion mukana ohjeet koneenkäyttäjälle siitä, miten elokuva pitää rajata).1,66:1 oli siis varsinainen köyhän miehen laajakuva, mutta siksi se Suomessa löikin itsensä heti läpi. Esimerkiksi Särkän Suomen Filmiteollisuus julkaisi vuosina 1958–1963 tuottamistaan 54:stä elokuvasta peräti 36 tällä 1,66:1-kuvasuhteella.

ytube Katso tästä Viimeisen savotan (1977) traileri teräväpiirtona
1,66:1

Kolmas 1960-luvun suomalaisessa elokuvassa nähty kuvasuhde oli 1,75:1, joka sekin syntyi vasta kopioita tehtäessä tai esitettäessä. Tätä käytettiin Erkko Kivikosken ohjaamassa ja Virke Lehtisen kuvaamassa uuden aallon elokuvassa Kesällä klo 5 (1963), Aito Mäkisen ja Esko Elstelän episodielokuvassa Onnelliset leikit (1964) sekä Mäkisen ja Lehtisen yhteisohjauksessa Vain neljä kertaa (1968).

Voidaan sanoa, että 1,66:1-kuvasuhteesta tuli Suomessa standardi viimeistään 1970-luvun puolivälissä, jolloin enää vain yksittäisiä elokuvia julkaistiin täyskuvaformaatissa. Ensimmäinen suomalainen 1,85:1-kuvasuhteen elokuva oli Jaakko Pakkasvirran ohjaama ja Esa Vuorisen kuvaama Pedon merkki (1981), ja ensimmäinen scope-elokuva sitten 1960-luvun oli Jaakko Pyhälän ohjaama ja Pertti Mutasen kuvaama Jon (1983).

ytubeKatso tästä katkelma elokuvasta Jon (1983)
2,35:1

Viimeinen 1,66:1-kuvasuhteella julkaistu kotimainen näytelmäelokuva on Kari Väänäsen ohjaama Klassikko (2001) ja muista kotimaisista Mariko Härkösen ja Ismo Virtasen animaatioelokuva Turilas & Jäärä (2001). Vuotta myöhemmin kaikki vuoden pitkät kotimaiset näytelmä- ja dokumenttielokuvat julkaistiin 1,85:1-kuvasuhteella. Tuosta lähtien lähes kaikki suomalaiset näytelmäelokuvat on julkaistu 1,85:1-, 2,35:1- tai 2,39:1-kuvasuhteella.

 

Liite 1. Esimerkit kuvasuhteista

2,35:1 – Jon (1983, o: Jaakko Pyhälä, k: Pertti Mutanen)

jon scope

 

1,85:1 – Jäätävä polte (1985, o: Renny Harlin, k: Henrik Paersch)

jaatavapolte 185

 

1,66:1 – Viimeinen savotta (1977, o: Edvin Laine, k: Olavi Tuomi)

viimeinensavotta laajakuva

 

1,33:1 – 1918 (1957, o: Toivo Särkkä, k: Marius Raichi)

1918 137

 

Liite 2. Suomen scope-laitteilla varustetut elokuvateatterit vuonna 1960

Kinolehden vuoden 1961 ensimmäisessä numerossaan julkaisema luettelo on laadittu Valtion filmiteknillisen lautakunnan kortiston perusteella.

(m) teatterin nimen perässä merkitsee, että teatterissa oli optisen äänen lisäksi myös magneettinen ääni.

A-M          
Aitoo Kino Aitoo Hyvinkää Arena Keuruu Keuruun elokuvat
Alajärvi Kino-Kitro Hyvinkää Aula Keuruu Kuvanäyttämö
Alavus Elotähti Hyvinkää Kinoma Kitee Kiteen kuva
Alavus Kytö Hämeenlinna Cinema Kittilä Urheilutalon elokuvat
Artjärvi Kino Hämeenlinna  Hämeen-Kino Kiuruvesi Väre
Aura Kino-Aura Hämeenlinna  Satulinna Klaukkala Klaukkalan Kino
Forssa Bio Kaari (m) Ii Kino-Kulma Kokemäki Kino
Forssa Ilves Iisalmi Kaleva Kokemäki Teljan kuva
Forssa Työväen elokuvat Iisalmi Kino Salmi Kokkola Maxim
Haapajärvi Haapajärven elokuvat Ikaalinen Elokuvat Kokkola  Bio Rex
Haapamäki Haapamäen elokuvat Ilmajoki Kino Kokkola  Rio
Haapavesi Urheilutalon elokuvat Ilmajoki Kuva-Keskus Koria Korian kuvat
Hamina Kino-Helo Ilomantsi VPK:n Kuva Korkeakoski Korkeakosken elokuvat
Hamina Sampo Imatra Kino Korsnäs Bio Viking
Hanko Olympia Imatra Rajapirtti Korso Kino
Hanko Rialto Imatra Työväen elokuvat Kotka Bio-Bio
Harjavalta Satakuva Inkeroinen Terhola Kotka Kinohalli (m)
Haukipudas Elokuvat Inkeroinen  Työväen elokuvat Kotka Kino-Palatsi (m)
Heinola Elo Isokyrö Pohjankino Kouvola Kino-Kouvo
Heinola Kino Ivalo Elokuvat Kouvola Kino-Tähti
Helsinki Adams Joensuu Aallotar Kouvola Kuva-Hovi
Helsinki Adlon Joensuu Kino Karjala Kouvola Kuva-Portti
Helsinki Alice Joensuu Tapio (m) Kristiinank. Bio Dux
Helsinki Allotria Jokela Kino Tupa Kuopio Apollo
Helsinki Aloha Joutsa Joutsan Kino Kuopio  Kuvakukko (mgm)
Helsinki Apollo (m) Joutseno Honkalahden elokuvat Kuopio  Palatsi
Helsinki Arita Jurva Tarina Kuopio  Puijo
Helsinki Astor Juuka Elokuvateatteri Seura Kuopio  Scala
Helsinki Astra Juuka Pohjantähti Kuortaneen kk Kuva-Kuurna
Helsinki Athena Juuniemi Luusuanpirtti Kurikka Elokuvat
Helsinki Aula Jylhämä Kino Jylhämä Kuusamo Kino Nilo
Helsinki Axa Jyskä Bio Jyskä Kuusankoski Iltatähti
Helsinki Bio-Alppi Jyväskylä Elohuvi (m) Kuusankoski Sampo
Helsinki Bio-Bio Jyväskylä Fantasia (m) Kyröskoski Kyröskosken elokuvat
Helsinki Bio Kruunu Jyväskylä Jyväs-Kino (m) Kyyjärvi kk Maamiesseuran elokuvat
Helsinki Boston (m) Jyväskylä Picnic Kärsämäki Katajan kuvat
Helsinki Broadway Jyväskylä Suomi-Elo (m) Köyliö Köyliön Kino
Helsinki Capitol (m) Jämsä Kisa Kuva Lahti Häme
Helsinki Casino Jämsä Valo Lahti Ilves
Helsinki Corona Jämsänkoski Jämsänkosken elokuvat (m) Lahti  Juko
Helsinki Elysée Järvelä Kino Lahti  Kare (m)
Helsinki Fenix Järvenpää Filmilinna Lahti  Kinema
Helsinki Gloria Kaipola Kaipolan elokuvat (m) Lahti  Kuvapalatsi (m)
Helsinki Joukola Kajaani Kino Kainuu Laihia Bio Halli
Helsinki Kaleva Kajaani Otava Laitila Laitilan Kino
Helsinki Kino-Palatsi (m) Kajaani Ratto Lannevesi Lanneveden elokuvat
Helsinki Kit-Cat Kalajoki Kuvala Lapinlahti Inva-Tupa
Helsinki Louhi Kalmari Kalmarin Kuvat Lappajärvi Elokuvat
Helsinki Maxim Kangasniemi Kino-Pirtti Lappeenranta Jukola (m)
Helsinki Merano Kankaanpää Kino Lappeenranta Kino-Aula
Helsinki Mikki Kankaanpää Sampo Lappeenranta Nuijamies (m)
Helsinki Pirtti Kannus Kuvatupa Lappfjärd Fennia
Helsinki Rea (m) Karhula Kinema Lappi T.l. Lapin-Kuva
Helsinki Regia Karhula Kyminsuu Lapua Elo
Helsinki Rex Karhula Rox Lapua Tapio
Helsinki Ritz (m) Karjaa Pallas Lapua Vista
Helsinki Savoy (m, TODD AO) Karkkila Pirtti Laukaa Laukaan elokuvat
Helsinki Scala Karkkila Työväen elokuvat (m) Lauritsala Kino-Kuvat
Helsinki Sininen kuu Karstula Suojan elokuvat Lauttakylä Lautta-Kino
Helsinki Tuulensuu Kauhajoki Kuva-Hovi Lauttakylä Savilinna
Helsinki Unika Kauhava Aula Lempäälä Kino
..Herttoniemi Kino Herttua Kauhava Kolmio Leppävaara Kino Lux
..Käpylä Käpylän Kino Kauklahti Kino-Edison Lieksa Kino-Kulma
..Käpylä Rio Kauniainen Kino Lieksa Sarkala
..Lauttasaari Kultainen lyhty Kausala Kausalan elokuvat Lievestuore Seuratalon kuvat
..Malmi Elokuvat Kaustinen Kino Lohja BIo-Suomi
..Malmi Kino Kauttua Kuva Lohja Kinema
..Maunula Kino Maunula Keitele Keiteleen elokuvat Lohja Vaakuna
..Munkkiniemi Rita Kellokoski Kellok. sairaalan elokuvat (m) Loimaa Kino
..Pakila Tarja Kemi Ari (m) Loimaa Heimolinnan elokuvat
..Pitäjänmäki Rei Kemi Pirtti (m) Loviisa Bio Ulrica
..P-Haaga Kino Haaga (m) Kemi Sauvo Läyliäinen Elokuvat
..Puistola Kino Puistola Kemijärvi Sampo Maalahti Bio Lyran
..Vartiokylä Bio Iris Kerava Jukola Maarianhamina Bio-Rita
Himanka Himangan elokuvat Kerava Keskus-Kino Maarianhamina Savoy
M-Ö          
Martinniemi Kuvala Punkalaidun Vartiolan elokuvat Tohmajärvi Mäkipirtin kuva
Merikarvia Meri-Kino Punkalaidun Punkalaitumen elokuvat Toijala Kino
Mikkeli Kinolinna Pyhäsalmi VPK:n elokuvat Tolkkinen Tuula
Mikkeli Kino-Savo Pälkäne Onkkaalan elokuvat Tornio Tori-Kino
Muhos Kino-Muhos Päntäne Päntäneen elokuvat Tornio VPK:n elokuvat
Multia Multian elokuvat Raahe Huvimylly Tuomarila Kino
Muukko Kino-Pontus Rajamäki Kino Kivi Turenki Kino-Riitta
Myllykoski Kuvamylly Rantasalmi   Turku Bio-Bio
Myllykoski Työväen elokuvat Rauma Fennia Turku  Casino
Mynämäki Mynämäen elokuvat Rauma Iso-Hannu Turku  Domino
Myrskylä Kino Rauma Minerva (m) Turku  Kinola (m)
Mäntsälä Bio-Rai Rautalampi Seuratalon elokuvat Turku  Kino-Palatsi
Mäntsälä Seuratalon elokuvat Reisjärvi Seppola Turku  Kino-Ritz (m)
Mänttä Bio-Säde Riihimäki Apollo Turku Kino Turku (m)
Mäntyharju Kino Riihimäki Riihilinna Turku Rialto
Naantali Kino Riihimäki Sampo Turku Scala (m)
Nakkila Kuva-Pirtti Rovaniemi Inari Uimaharju Uimaharjun elokuvat
Niinisalo Mars Rovaniemi Kino Ulvila Työväen elokuvat
Nivala Kineva Rovaniemi Kino-Teno Uusikaarlepyy Scala
Nivala Tuiskula Rytikari Rantalyhty Uusikaupunki Kuvala
Nokia Aula Räyrinki Elo-Huvi Uusikylä Uusi-Kino
Nokia Harju Saarijärvi Suojan elokuvat Vaajakoski Vaaja-Kino
Nokia Linnavuoren Kino Salo Bio-Salo Vaasa Bio-Bio
Nokia Kuva-Tupa Salo Jännä Vaasa Gloria (m)
Nummela Joukola Salo Kiva Vaasa Kinema
Nummi Kino Nummi Savitaipale Savitaipaleen elokuvat Vaasa Rio (m)
Nurmes Sointu Savonlinna Killa Vaasa Ritz (m)
Nurmijärvi Kino Juha Savonlinna Kisalinna Valkeakoski Haka-Kuvat (m)
Närpiö BIo-Bio Savonlinna Linnanhovi Valkeakoski  Kino Sampo (m)
Oitti Oitin elokuvat Seinäjoki Kaleva Valkeakoski Kuva-Lyhty
Ojakkala Hyrrä Seinäjoki Kino Vammala Bio Sampo
Oravainen Bio Atea Siilinjärvi Kino Takala Vammala Kino Tyrvää
Orivesi Kino Simpele Kuva-Sampo Vampula Kuva-Halli
Orivesi Taiston elokuvat Soini Kino Soini Varkaus Kino-Savo
Oulainen Oulas-Kino Somero Jukola Varkaus Maxim (m)
Oulu Bio Kiistola (m) Suolahti Kuvala Veitsiluoto Seuratalon elokuvat
Oulu  BIo-Kuohu Suolahti Työväen elokuvat Vesanto Vesa-Kuvat
Oulu  Hovi (m) Sysmä Sysmän pirtti Vesilahti Kino Narva
Oulu  Kino Säkylä Kino Järvi Vieki kk. Kino Jokela
Oulu  Kino-Aula Säynätsalo Saaren elokuvat Vihti kk. Vihdin Kino
Oulu Rio (m) Taavetti Kino Viiala Kino-Jumu
Outokumpu Marita Tainionkoski Kino Tainio Viinijärvi Vanamo
Paimio Kino Tainionkoski Kuvanäyttämö Viitasaari Kino-Viesti
Parainen Bio-Bio Taivassalo Taivassalon elokuvat Vilppula Kaleva
Parainen Par-Kino Tammela kk. Lepakko Vimpeli Nuorisokuvat
Parkano BIo-Sirius Tammisaari Forum Vinkkilä Kuvatähti
Pateniemi Honka-Pirtti Tammisaari Karelia Virkkala Fox
Perniö VPK:n elokuvat Tampere Hällä (m) Virojoki Palo-Kino
Pieksämäki Aula Tampere Häme Voikka Kimara
Pieksämäki Kinolinna Tampere  Ilves Vuoksenniska Bio-Vuoksi (m)
Pietarsaari Central Tampere  Kinema Vöyri Astra
Pietarsaari City (m) Tampere  Kino Ylihärmä Kaleva
Pihlava Tenhola Tampere  Kino-Palatsi (m) Ylistaro Matin-Tupa
Pihtipudas Kuva-PIrtti Tampere  Kino Pirkka Yli-Tornio Kino Aava
Pori Asto Tampere  Maxim (m) Ylivieska Kansan-Kuva
Pori  Bio Jaarli Tampere  Olympia Ylivieska Seurojen kuvat
Pori  Fennia Tampere  Petit Ähtäri Kino Ehosa
Pori  Kino (m) Tapiola Kino Tapiola Äänekoski Äänekosken elokuvat
Pori Kino-Palatsi (m) Tervajoki Sinela Äänekoski Kino-Hirvi
Porlammi Porlammin Kino Tervakoski Elokuvat (m) Övermark Bio-Rio
Porvoo Kino-Grand Teuva Kino-Kuva    
Porvoo Royal Tikkurila Grand    

 

Liite 3. Suomalaiset laajakuvaelokuvat 1956–1969

1,66:1-kuvasuhteella julkaistujen elokuvien listalla saattaa olla puutteita.

Lähde: Kansallisfilmografia / Elonet

2,35:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Juha [AgaScope] 1956 Toivo Särkkä Osmo Harkimo
Kauno Laine
Sampo [Dyaliscope] 1959 Aleksandr Ptushko Gennadi Tsekavyi
Viktor Jakushev
Täällä alkaa seikkailu [Franscope], mv 1965 Jörn Donner Jean Badal
1,75:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Kesällä klo 5 1963 Erkko Kivikoski Virke Lehtinen
Onnelliset leikit 1964 Aito Mäkinen
Esko Elstelä
Heikki Katajisto
Timo Tanttu
Vain neljä kertaa 1968 Aito Mäkinen
Virke Lehtinen
Virke Lehtinen
1,66:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Sven Tuuva 1958 Edvin Laine Osmo Harkimo
Olavi Tuomi
Verta käsissämme 1958 William Markus Kauno Laine
Avaruusraketilla rakkauteen 1959 George Freedland Esko Töyri
Herbert Körner
Kovaa peliä Pohjolassa 1959 T. J. Särkkä Olavi Tuomi
Taas tapaamme Suomisen perheen 1959 T. J. Särkkä Olavi Tuomi
Vatsa sisään, rinta ulos! 1959 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
Virtaset ja Lahtiset 1959 Jack Witikka Bob Huke
Yks' tavallinen Virtanen 1959 Ville Salminen Kalle Peronkoski
Iloinen Linnanmäki 1960 Jack Witikka Osmo Harkimo
Veikko Itkonen
Justus järjestää kaiken 1960 Lasse Pöysti Esko Nevalainen
Kaks' tavallista Lahtista 1960 Ville Salminen Kalle Peronkoski
Komisario Palmun erehdys 1960 Matti Kassila Olavi Tuomi
Myöhästynyt hääyö 1960 Edvin Laine Marius Raichi
Nina ja Erik 1960 Aarne Tarkas Kalle Peronkoski
Opettajatar seikkailee 1960 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
Kaasua, komisario Palmu! 1961 Matti Kassila Esko Nevalainen
Kertokaa se hänelle... 1961 Åke Lindman Olavi Tuomi
Kuu on vaarallinen 1961 T. J. Särkkä Olavi Tuomi
Me 1961 T. J. Särkkä Olavi Tuomi
Miljoonavaillinki 1961 T. J. Särkkä Kalle Peronkoski
Minkkiturkki 1961 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
Nuoruus vauhdissa 1961 Valentin Vaala Reijo Lås
Yrjö Aaltonen
Oksat pois...! 1961 Aarne Tarkas Kalle Peronkoski
Olin nahjuksen vaimo 1961 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
Toivelauluja 1961 Ville Salminen Osmo Harkimo
Tulipunainen kyyhkynen 1961 Matti Kassila Kalle Peronkoski
Tyttö ja hattu 1961 Aarne Tarkas Osmo Harkimo
Tähtisumua 1961 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
"Ei se mitään!", sanoi Eemeli 1962 Åke Lindman Kalle Peronkoski
Hän varasti elämän 1962 Aarne Tarkas Esko Nevalainen
Ihana seikkailu 1962 T. J. Särkkä Olavi Tuomi
Kun tuomi kukkii 1962 Åke Lindman Kalle Peronkoski
Kolmen kaupungin kasvot [dokumentti] 1962 Matti Kassila Esko Jantunen
Mäki – Moore maailmanmestaruus [dokumentti] 1962 Carl-Axel Hellqvist Olavi Tuomi
Kalle Peronkoski
Reijo Heino
Esko Jantunen
Naiset jotka minulle annoit 1962 Aarne Tarkas Esko Nevalainen
Pikku Suorasuu 1962 Edvin Laine Kalle Peronkoski
Olavi Tuomi
Pinsiön parooni 1962 Edvin Laine Olavi Tuomi
Pojat 1962 Mikko Niskanen Olavi Tuomi
Se alkoi omenasta [37 min] 1962 Teuvo Tulio Esko Töyri
Taape tähtenä 1962 Armand Lohikoski Esko Töyri
Tie pimeään 1962 Ossi Skurnik Esko Nevalainen
Tähdet kertovat, komisario Palmu 1962 Matti Kassila Esko Töyri
Vaarallista vapautta 1962 Veikko Itkonen Veikko Itkonen
Varjostettua valoa 1962 Jarno Hiilloskorpi Raimo Lehto
Yksityisalue 1962 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Yö vai päivä 1962 Risto Jarva
Jaakko Pakkasvirta
Reijo Lås
Pertti Maisala
Juhani Savolainen
Älä nuolase...! 1962 Aarne Tarkas Kalle Peronkoski
Hopeaa rajan takaa 1963 Mikko Niskanen Esko Töyri
Jengi 1963 Åke Lindman Olavi Tuomi
Lauantaileikit 1963 Maunu Kurkvaara
Aarre Elo
Maunu Kurkvaara
Meren juhlat 1963 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Sissit 1963 Mikko Niskanen Esko Nevalainen
Teerenpeliä 1963 Aarne Tarkas Pertti Seppälä
Totuus on armoton 1963 Valentin Vaala Reijo Lås
Turkasen tenava! 1963 Aarne Tarkas Kalle Peronkoski
Villin Pohjolan kulta 1963 Aarne Tarkas Pertti Seppälä
Villin Pohjolan salattu laakso 1963 Aarne Tarkas Pertti Sepälä
Juokse kuin varas 1964 Palmer Thompson
Åke Lindman
Kalle Peronkoski
Reijo Hassinen
Käyntikorttini 1964 Erkko Kivikoski Virke Lehtinen
Naiset 1964 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Raportti eli balladi laivatytöistä 1964 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Viheltäjät 1964 Eino Ruutsalo Eino Ruutsalo
X-Paroni 1964 Risto Jarva
Jaakko Pakkasvirta
Spede Pasanen
Risto Jarva
Kielletty kirja 1965 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Laituri 1965 Eino Ruutsalo Eino Ruutsalo
Laukaus Kyproksessa 1965 Åke Lindman Kalle Peronkoski
Onnenpeli 1965 Risto Jarva Antti Peippo
Vaaksa vaaraa 1965 Aito Mäkinen Heikki Katajisto
Väreitä [44 min] 1965 Martti Saarikivi Mauri Front
Martti Saarikivi
Johan nyt on markkinat! 1966 Aarne Tarkas Olavi Tuomi
Millipilleri 1966 Jukka Virtanen
Ere Kokkonen
Spede Pasanen
Kari Sohlberg
Tänään olet täällä 1966 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Lapualaismorsian 1967 Mikko Niskanen Osko Harkimo
Pähkähullu Suomi 1967 Jukka Virtanen Kari Sohlberg
Työmiehen päiväkirja 1967 Risto Jarva Antti Peippo
Kuuma kissa? 1968 Erkko Kivikoski Esko Nevalainen
Miljoonaliiga 1968 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Mustaa valkoisella 1968 Jörn Donner Esko Nevalainen
Noin 7 veljestä 1968 Jukka Virtanen Kari Sohlberg
Punahilkka 1968 Timo Bergholm Kari Sohlberg
Rottasota 1968 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Täällä Pohjantähden alla 1968 Edvin Laine Olavi Tuomi
Vihreä leski 1968 Jaakko Pakkasvirta Heikki Katajisto
Lasse Naukkarinen
Kesyttömät veljekset 1969 Erkko Kivikoski Esko Nevalainen
Leikkikalugangsteri 1969 Ere Kokkonen Kari Sohlberg
Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut 1969 Ere Kokkonen Kari Sohlberg
Mauno Kuusla
Pohjan tähteet 1969 Ere Kokkonen Kari Sohlberg
Punatukka 1969 Maunu Kurkvaara Maunu Kurkvaara
Ruusujen aika 1969 Risto Jarva Antti Peippo
Vodkaa, komisario Palmu 1969 Matti Kassila Esko Nevalainen

Liite 4. Suomalaiset laajakuvaelokuvat 1970–2000 sekä poikkeukset

Lähde: Kansallisfilmografia / Elonet

2,39:1 tai 2,35:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Jon 1983 Jaakko Pyhälä Pertti Mutanen
Linna 1986 Jaakko Pakkasvirta Esa Vuorinen
Valkoinen kääpiö 1986 Timo Humaloja Pertti Mutanen
Amazon 1990 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Kaivo 1992 Pekka Lehto Esa Vuorinen
Häjyt 1999 Aleksi Mäkelä Pini Hellstedt
Rukajärven tie 1999 Olli Saarela Kjell Lagerroos
Armon aika 1999 Jaakko Pyhälä Pertti Mutanen
Lomalla 2000 Aleksi Mäkelä Pini Hellstedt
1,85:1 VUOSI OHJAUS KUVAAJA
Pedon merkki 1981 Jaakko Pakkasvirta Esa Vuorinen
Ulvova mylläri 1982 Jaakko Pakkasvirta Esa Vuorinen
Klaani 1984 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Rosso 1985 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Varjoja paratiisissa 1986 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Jäätävä polte 1986 Renny Harlin Henrik Paersch
Macbeth 1987 Pauli Pentti Olli Varja
Tilinteko 1987 Veikko Aaltonen Timo Salminen
Lain ulkopuolella 1987 Ville Mäkelä Olli Varja
Helsinki Napoli All Night Long 1987 Mika Kaurismäki Helge Weindler
Kuutamosonaatti 1988 Olli Soinio Kari Sohlberg
Cha Cha Cha 1989 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Leningrad Cowboys Go America 1989 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Tulitikkutehtaan tyttö 1990 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Räpsy ja Dolly eli Pariisi odottaa 1990 Matti Ijäs Tahvo Hirvonen
Juha-Veli Äkräs
I Hired a Contract Killer 1990 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Zombie ja Kummitusjuna 1991 Mika Kaurismäki Olli Varja
Boheemielämää 1992 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Veturimiehet heiluttaa 1992 Kari Paljakka Timo Heinänen
Tuhlaajapoika 1992 Veikko Aaltonen Timo Salminen
Ripa ruostuu 1993 Christian Lindblad Ilkka Ruuhijärvi
Routasydän 1993 Tuomas Sallinen Kari Sohlberg
The Last Border – viimeisellä rajalla 1993 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Romanovin kivet 1993 Aleksi Mäkelä Kari Sohlberg
Pidä huivista kiinni, Tatjana 1994 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Leningrad Cowboys Meet Moses 1994 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Kaikki pelissä 1994 Matti Kassila Henrik Paersch
Uuno Turhapuron veli 1994 Hannu Seikkula Juha Jalasti
Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat 1994 Aleksi Mäkelä Pini Hellstedt
Kivenpyörittäjän kylä 1995 Markku Pölönen Kari Sohlberg
Suolaista ja makeaa 1995 Kaisa Rastimo Maiju Leppänen
Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma 1995 Jari Halonen Timo Heinänen
Yemanján tyttäret 1995 Pia Tikka Jacques Cheuiche
Pia Tikka
Kauas pilvet karkaavat 1996 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Isältä pojalle 1996 Peter Lindholm Robert Nordström
Merisairas 1996 Veikko Aaltonen Olavi Tuomi
Joulubileet 1996 Jari Halonen Timo Heinänen
Vaiennut kylä 1997 Kari Väänänen Timo Salminen
Aatman [dokumentti] 1997 Pirjo Honkasalo Pirjo Honkasalo
Sagojogan ministeri 1997 Paul-Anders Simma Hans Welin
Sairaan kaunis maailma 1997 Jarmo Lampela Harri Räty
Lunastus 1997 Olli Saarela Pini Hellstedt
Hyvän tekijät 1997 Markus Nummi Tuomo Virtanen
Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava 1997 Ere Kokkonen Jari Mutikainen
Neitoperho 1997 Auli Mantila Heikki Färm
Kummeli Kultakuume 1997 Matti Grönberg Petri Rossi
Ihanat naiset rannalla 1998 Claes Olsson Pertti Mutanen
Kuningasjätkä 1998 Markku Pölönen Kari Sohlberg
Going to Kansas City 1998 Pekka Mandart Pini Hellstedt
Säädyllinen murhenäytelmä 1998 Kaisa Rastimo Tuomo Virtanen
Tulennielijä 1998 Pirjo Honkasalo Kjell Lagerroos
Uhri – elokuva metsästä [dokumentti] 1998 Markku Lehmuskallio
Anastasia Lapsui
Markku Lehmuskallio
Eros ja Psykhe 1998 Timo Linnasalo Tahvo Hirvonen
Poika ja ilves 1998 Raimo O. Niemi
Ville Suhonen
Kari Sohlberg
Kulkuri ja joutsen 1999 Timo Koivusalo Timo Heinänen
Sokkotanssi 1999 Matti Ijäs Kari Sohlberg
Pitkä kuuma kesä 1999 Perttu Leppä Jyrki Arnikari
Rakastin epätoivoista naista 1999 Jarmo Lampela Harri Räty
Elämää itsemurhan jälkeen [dokumentti] 1999 Marita Hällfors Petri Rossi
Musta kissa lumihangella [dokumentti] 1999 Anu Kuivalainen Marita Hällfors
The Real McCoy [dokumentti] 1999 Pekka Lehto Esa Vuorinen
Pekka Uotila
Rakkaudella, Maire 1999 Veikko Aaltonen Pekka Uotila
Pikkusisar 1999 Taru Mäkelä Jouko Seppälä
Lakeuden kutsu 2000 Ilkka Vanne Pini Hellstedt
Pelon maantiede 2000 Auli Mantila Heikki Färm
Levottomat 2000 Aku Louhimies Mac Ahlberg
Hylätyt talot, autiot pihat 2000 Lauri Törhönen Robert Nordström
Pieni pyhiinvaellus 2000 Heikki Kujanpää Kari Sohlberg
Badding 2000 Markku Pölönen Kari Sohlberg
Downhill City 2000 Hannu Salonen Stephan Wagner
Bad Luck Love 2000 Olli Saarela Heikki Färm
Kusum [dokumentti] 2000 Jouko Aaltonen Marita Hällfors
Laina-aika 2000 Timo Humaloja Harri Räty
Rentun ruusu 2001 Timo Koivusalo Timo Heinänen
Ken tulta pyytää 2001 Sakari Kirjavainen Petri Rossi
Cyclomania 2001 Esa Illi Kari Sohlberg
Ponterosa 2001 Mika Kemmo
Pasi Kemmo
Tero Molin
Young Love 2001 Arto Lehkamo Johann Sigfusson
Joki 2001 Jarmo Lampela Harri Räty
Emmauksen tiellä 2001 Markku Pölönen Kari Sohlberg
Matka kohti valoa [dokumentti] 2001 Kai Nordberg Tahvo Hirvonen
Joutilaat [dokumentti] 2001 Susanna Helke
Virpi Suutari
Harri Räty
Minä ja Morrison 2001 Lenka Hellstedt Mark Stubbs
Aleksis Kiven elämä 2002 Jari Halonen Olli Varja
Kuutamolla 2002 Aku Louhimies Heikki Färm
Mies vailla menneisyyttä 2002 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Hengittämättä & nauramatta 2002 Saara Saarela Peter Flinckenberg
Kymmenen riivinrautaa 2002 Ere Kokkonen Jari Mutikainen
Menolippu Mombasaan 2002 Hannu Tuomainen Pekka Uotila
Umur 2002 Kai Lehtinen Timo Heinänen
Jouko Seppälä
Kahlekuningas 2002 Arto Koskinen Hans Welin
Haaveiden kehä 2002 Matti Ijäs Kari Sohlberg
Heinähattu ja Vilttitossu 2002 Kaisa Rastimo Tuomo Virtanen
Elämän äidit [dokumentti] 2002 Markku Lehmuskallio
Anastasia Lapsui
Anastasia Lapsui
Ilman tytärtäni [dokumentti] 2002 Alexis Kouros
Kari Tervo
Jari Pollari
1,78:1 (näytelmäelokuvat) VUOSI OHJAUS KUVAUS
Kolme viisasta miestä 2008 Mika Kaurismäki Rauno Ronkainen
Mitä meistä tuli 2009 Miika Ullakko Miika Ullakko
Saunavieras 2012 Anssi Mänttäri Dave Berg
Kalevala – Uusi aika 2013 Jari Halonen Päivi Kettunen
Wendy and the Refugee Neverland 2017 Olli Ilpo Salonen Hannu Käki
Muumien taikatalvi [animaatio] 2017 Jakub Wronski
Ira Carpelan
arkistomateriaalia
Ponin ja Puluboin leffa 2018 Mari Rantasila Timo Heinänen
1,75:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Luottamus 1976 Edvin Laine
Viktor Tregubovitsh
Dmitri Meshijev
Hamlet liikemaailmassa 1987 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Petos 1988 Taavi Kassila Henrik Paersch
Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat 1991 Olli Soinio Kari Sohlberg
Mysterion [dokumentti] 1991 Pirjo Honkasalo
Eira Mollberg
Pirjo Honkasalo
Rölli – hirmuisia kertomuksia 1991 Olli Soinio Kari Sohlberg
Pilkkuja ja pikkuhousuja 1992 Matti Ijäs Kari Sohlberg
Tanjuska ja 7 perkelettä [dokumentti] 1993 Pirjo Honkasalo Pirjo Honkasalo
Anita 1994 Peter Lindholm Kjell Lagerroos
Lapin kullan kimallus 1999 Åke Lindman Pauli Sipiläinen
Hurmaava joukkoitsemurha 2000 Ere Kokkonen Jari Mutikainen
Maa [dokumentti] 2001 Veikko Aaltonen Pekka Uotila

 

Liite 5. Täyskuvaelokuvat 1970–2018

Lähde: Kansallisfilmografia / Elonet

1,37:1 VUOSI OHJAUS KUVAUS
Julisteidenliimaajat 1970 Tuomo-Juhani Vuorenmaa Ismo Kajander
Jussi Pussi 1970 Ere Kokkonen Kari Sohlberg
Narrien illat 1970 Tapio Suominen Pekka Ervamaa
Kari Kekkonen
Pilvilinna 1970 Sakari Rimminen Pirjo Honkasalo
Päämaja 1970 Matti Kassila Esko Nevalainen
Takiaispallo 1970 Veli-Matti Saikkonen Raimo Hartzell
Kreivi 1971 Peter von Bagh Lasse Naukkarinen
Musta Lumikki 1971 Matti Sokka Matti Sokka
Herra Huu – Jestapa jepulis penikat sipuliks 1973 Jaakko Talaskivi Vesa Hauhia
Laukaus tehtaalla 1973 Erkko Kivikoski Esko Nevalainen
Sensuela 1973 Teuvo Tulio Teuvo Tulio
Jouluksi kotiin 1975 Jaakko Pakkasvirta Esa Vuorinen
Ingmar Bergmanin maailma [dokumentti] 1976 Jörn Donner Tony Forsberg
John Olsson
Mikael Stankowski
Lars Svanberg
Kaunis muisto [8 mm] 1977 Per-Olof Strandberg Per-Olof Strandberg
Kirje 1978 Pekka Hyytiäinen Matti Kanerva
Tahvo Hirvonen
Lintumies 1978 Seppo Putkinen Eija Petterberg
Kainuu 39 1939 Pirjo Honkasalo
Pekka Lehto
Pertti Mutanen
Seitsemän veljestä [animaatio] 1979 Riitta Nelimarkka
Jaakko Seeck
Jaakko Seeck
Voi juku – mikä lauantai 1979 Visa Mäkinen Matti Pulliainen
Espanjankävijät 1980 Mikael Walhforss Kari Kekkonen
Tulitikkuja lainaamassa 1980 Risto Orko
Leonid Gaidai
Sergei Polujanov
Hullu kesä 1981 Tapio Parkkinen Oiva Nieminen
Raimo Miekka
Rikos ja rangaistus 1983 Aki Kaurismäki Timo Salminen
Laulu [dokumentti] 1986 Arto af Hällström
Janne Kuusi
Tahvo Hirvonen
Kirjeitä Ruotsista [dokumentti] 1988 Jörn Donner Johan Enbom
Latvoilta jokisuulle [dokumentti] 1988 Marjatta Koivulehto Kari Sohlberg
Paperitähti 1989 Mika Kaurismäki Timo Salminen
Condom 1990 Alvaro Pardo? Tahvo Hirvonen
Uppo-Nalle 1991 Raili Rusto Veikko Mård
Heikki Katajisto
Uuno Turhapuro, herra Helsingin herra 1991 Ere Kokkonen Juha Jalasti
Minä olen [dokumentti] 1992 Markku Lehmuskallio Markku Lehmuskallio
Minä olen osa II [dokumentti] 1992 Markku Lehmuskallio Markku Lehmuskallio
1939 [dokumentti] 1993 Peter von Bagh Juha-Veli Äkräs
Poron hahmossa pitkin taivaankaarta [dokumentti] 1993 Markku Lehmuskallio Markku Lehmuskallio
Kaupunkisinfonia [dokumentti] 1995 Useita eri ohjaajia Useita eri kuvaajia
Urpo & Turpo 1996 Liisa Helminen
Marjut Rimminen
Paul Brück
Tönu Talivee
Daavid – tarinoita kunniasta ja häpeästä [dokumentti] 1997 Taru Mäkelä Jouko Seppälä
1,33:1      
Saatanan radikaalit 1971 Paavo Piironen
Heikki Nousiainen
Timo Nissi
Heikki Huopainen
Kari Sohlberg
Kahdeksan surmanluotia 1972 Mikko Niskanen Kimmo Simula
Juhani Voutilainen
Juhani Sarro
Seppo Immonen
Mikko Niskanen
Matias Keskisen kuviteltu elämä [dokumentti] 1992 Veli Granö
Matias Keskinen
Veli Granö
Urpo & Turpo 2 1997 Liisa Helminen
Riho Unt
Jan Nyman
Tönu Talivee

 

Liite 6. Suomalaisia scope- ja laajakuvaelokuvia tallenteita (esimerkkejä)

 

Varhaiset scope-elokuvat:

  • T. J. Särkän Juhasta (1956) on saatavilla windowboxattuna versiona DVD:llä, mutta elokuvan kuvanlaatu on erittäin huono. Osta DVD
  • Sammosta (1959) on julkaistu korkeinta tasoa edustava restauroitu versio, mutta vain DVD-tallenteena. (DVD myynnissä enää vain KAVI:n aulassa)
  • Jonin (1983) scope-versio on julkaistu DVD:llä alkuperäisellä kuvasuhteellaan, itse kopio on epätasalaatuinen. Osta DVD
  • Täällä alkaa seikkailu (1965) on julkaistu DVD:llä scopena, mutta huonolaatuisesta siirrosta. Osta DVD

 

Varhaiset 1,85:1-laajakuvaelokuvat:

  • Jaakko Pakkasvirran ohjaamat ja Esa Vuorisen kuvaamat Runoilija ja muusa (1978), Pedon merkki (1981) ja Ulvova mylläri(1982) on julkaistu 1,85:1-kuvasuhteella, mutta itse kopioiden laatu on kehno.
  • Jäätävä polte (1985) on julkaistu 1,85:1-kuvasuhteella. (DVD loppuunmyyty)

 

Varhaiset 1,66:1-laajakuvaelokuvat:

  • Pojat (1962) on julkaistu Blu-ray-tallenteena 1,66:1-kuvasuhteella. Osta Blu-ray
  • Komisario Palmun erehdys (1960) on julkaistu Blu-ray-tallenteena 1,66:1-kuvasuhteella. Osta Blu-ray
  • Täällä Pohjantähden alla (1968) on julkaistu DVD:llä useina eri versioina, myös oikealla kuvasuhteella 1,66:1. (DVD loppuunmyyty)

Huomattava osa niistä elokuvista, jotka on tarkoitettu esitettäväksi 1,66:1-kuvasuhteella, on julkaistu DVD:llä 1,33:1-kuvasuhteella. KAVI:n toimittamista "laajakuvaelokuvien" DVD-julkaisuista taas valtaosa on julkaistu asiaankuuluvalla 1,66:1-kuvasuhteella.

 

 

Lähteinä on käytetty muun muassa Kinolehtiä, Kansallisfilmografiaa ja Elonetiä sekä KAVI:n asiantuntijoita.