Suomi 1907–1917 – suuriruhtinaskunnan kaikki elokuvat nyt nähtävillä
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on lisännyt Elävä muisti -verkkopalveluunsa kaikki säilyneet elokuvat Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta. Varhaisin säilynyt elokuva on vuonna 1907 kuvattu lyhyt kaupunkikuva Helsingistä, ja seuraavan kymmenen vuoden jaksolta on säilynyt vain parikymmentä elokuvaa.
Säilyneiden elokuvien määrä ei kerro läheskään koko totuutta siitä filmausinnostuksesta, mikä Suomessakin oli vallallaan yli sata vuotta sitten. Pelkästään Atelier Apollo Oy, insinööri K. E. Ståhlbergin valo- ja elokuvaamoyritys, kuvasi vuosina 1906–1913 yli sata uutiskatsausta. Samainen yhtiö tuotti myös ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan, Salaviinanpolttajat (1907). Apollon lisäksi merkittäviin uutiskatsausten ja tilauselokuvien tuottajiin lukeutui Finlandia Film Ab, jonka filmeistä vain muutama on säilynyt jälkipolville.
Suuriruhtinaskunnan ajan elokuvat muodostavat vain pienen osan Elävän muistin tarjonnasta. Maksuton palvelu sisältää vain muutama kuukausi toimintansa alkamisen jälkeen jo yli tuhat filmiä, joiden joukossa on myös runsas otos MTV Oy:n arkistoista. MTV:n mittavaa kulttuurihistoriallista elävän kuvan arkistoa ei ole aiemmin liiemmin hyödynnetty, koska yhtiön dokumentaarisilla ohjelmilla ei ole varsinaista taloudellista arvoa mainosrahoitteiselle televisiokanavalle. Nyt MTV:n arkisto alkaa aueta myös omatoimisille sisällön etsijöille.
Suomi valkokankaalla 1907–1917:
Kuvia Helsingistä (1907)
Varhaisin säilynyt Suomessa kuvattu elokuva on Atelier Apollon tuotantoa ja esittelee Helsingin keskustan nätimpiä paikkoja ja aidosti kansainvälisyyttä huokuvan suurkaupungin arkea. Filmi alkaa ansiokkaalla, melkeinpä tainomaisella kamera-ajolla todellisesti menneen ajan Suomesta. Elokuvalla on kestoa vain minuutin verran.
Ylimääräisten valtiopäivien avajaiset (1910)
Vuoden 1910 ylimääräisillä valtiopäivillä eduskunnan olisi pitänyt uuden yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä koskevan lain mukaan valita Suomen edustajat Venäjän duumaan. Eduskunta piti yksimielisesti vaatimusta laittomana ja kieltäytyi valitsemasta edustajia. 4-minuuttisen uutiskatsauksen on tuottanut Maat ja Kansat Oy, joka pyöritti samannimistä elokuvateatteria Tampereella.
Finland (1911)
Ensimmäinen suomalainen matkailunedistämiselokuva oli Atelier Apollon tuottama Finland vuodelta 1911. Suomen Matkailuyhdistyksen tilaamaa elokuvaa kuvattiin eri puolilla Suomea, kameran takana olivat Frans Engström, Hjalmar Hårdh ja Oscar Lindelöf. Laborointityöt värityksineen tehtiin Pathé Frèresillä Pariisissa.
Finlandista tehtiin myös pidempi versio Noin kolmekymmentä kotimaista biografikuvaa Suomen ihanimmista seuduista, jota esitettiin Helsingissä ennen Berliinin messuja. Näistä kahdesta versiosta vain Finland on säilynyt koko kuuden minuutin loistossaan.
Pikaluistelun mestaruuskilpailut (1913)
Talvella 1913 Finlandia Film Ab kävi Helsingin Pohjoisrannassa kuvaamassa pikaluistelun mestaruuskilpailuita. Yleiskuva tapahtuma-alueesta paljastaa, miten paljon Helsingin kaupunkikuva on yli sadassa vuodessa muuttunut.
Uimanäytös (1913)
Viattomamman ajan tervehenkisten harrastusten kuvaaminen jatkui uimanäytöksellä, joka pidettiin Ursinin uimalassa Eiran edustalla. Vuonna 1887 perustettu uimala oli Helsingin vanhinen julkinen uimalaitos, ja se toimi vielä vuoteen 1937 saakka. Kolmiminuuttinen filmi on Finlandia Film Ab:n tuotantoa.
Gottfried Strömbergin sähkötehtaalla (1913)
Vuonna 1889 perustettu Gottfried Strömberg Oy oli Suomen historian merkittävimpiä sähköalan yrityksiä. Yhtiön tuotteista esimerkiksi liedet ovat yhä tuoreessa muistissa, vaikkei Strömberg Oy:tä ole ollut olemassakaan yli 30:een vuoteen. Vuonna 1913 kuvattu mainos-/dokumenttielokuva Strömbergin tehtaalta on säilynyt vain osittain, mutta on sellaisenaankin tiettävästi vanhin säilynyt suomalainen teollisuusfilmi. Seitsemänminuuttisen elokuvan tuotantoyhtiöksi on merkitty Esplanad.
Rauhankappelin vihkiäiset (1913)
Vuonna 1913 suurruhtinaskunnan pääkaupungissa ortodoksisen kirkon merkkihenkilöt ja kenraalikuvernööri alamaisineen juhlistivat Rauhankappelin vihkiäisiä. Uspenskin katedraalin tontille rakennettu Rauhankappeli tuli tiensä päähän jo vuonna 1919, kun joukko itsenäistyneen Suomen kansallismielisiä kansalaisia kävi tervaamassa kappelin. Puhdistus osoittautui mahdottomaksi, joten rakennus purettiin pois.
Höyrylaiva Westkustenin haaksirikko (1913)
Vuonna 1858 rakennettu höyrylaiva upposi lähellä Vaasaa lokakuun 22. päivänä vuonna 1913 vieden mukanaan 13 matkustajaa, 19 miehistön jäsentä ja kaksi venäläistä luotsia. Ainoa alukselta pelastunut oli kauppias Henriksson, jota ei liiemmin hymyilyttänyt, vaikka hän suostuikin poseeraamaan elokuvakameralle. Merestä noukituilta ruumiilta lupaa ei kysyttykään; kuvaaja oli niiden näkemisen suhteen yhtä utelias kuin muutkin satamassa parveilevat vaasalaiset.
Kolmeminuuttisen filmin kuvaajasta ei ole tietoa.
Leo Mechelinin hautajaiset (1914)
Suuri patriootti, valtiomies Leo Mechelin oli jo eläessään arvostettu Suomen puolustaja, jonka hautajaisiin helsinkiläisväestö otti tuhatmääräisenä osaa. Mechelin ei ollut ensimmäinen suomalainen suurmies, jonka hautajaiset filmattiin: se kunnia kuuluu Eugen Schaumanille, mutta hänen hautajaisistaan tehty filmi ei ole säilynyt.
Mechelinin hautajaisista kuvattiin ainakin kolme eri uutiskatsausta, joista Finlandia Film Ab:n kolmiminuuttinen filmi on säilynyt. Kuvauksesta vastasi Oscar Lindelöf.
Autokauppias mainostaa (1914)
Finlandia Film Ab:n toteuttama Automobiilikausi Helsingissä oli suomenvenäläisen Sergei Nikolajeffin tilaama mainosfilmi autokaupalleen. Nikolajeffin liiketoimien sujumista kuvastaa myös yhtiön komea toimitalo, joka valmistui vuonna 1913. Mainoselokuvan valmistumisen kanssa samana vuonna alkanut maailmansota tyrehdytti autokaupan, ja vuonna 1919 autopalatsi siirtyi Hankkijan omistukseen.
Tohtori- ja maisteripromootiokulkue (1914)
Joukko tuoreita maistereita ja tohtoreita juhlakulkueessa Helsingissä keväällä 1914. Finlandia Film Ab:n kaksi- ja puoliminuuttinen filmi.
Vappu Helsingissä (1914)
Työläisten juhlapäivän viettoa Helsingissä Finlandia Film Ab:n tuottamassa alle pariminuuttisessa uutiskatsauksessa. Vapunviettoa oli filmattu Helsingissä jo vuodesta 1906 alkaen.
Tsaari Nikolai II:n Suomen-vierailu (1915)
Oscar Lindelöfin kuvaama noin 8-minuuttinen uutiskatsaus näyttää Suomen suuriruhtinas Nikolai II:n viimeisen Suomen-vierailun alkuvaiheet: silmäätekevien helsinkiläisten, sinne sijoitettujen venäläisten ja ihmettelevän yleisön odottamassa hetkeä, jolloin tsaari tallustaa ulos Helsingin vanhan rautatieaseman ovesta ja kiirehtii automobiiliinsa.
Suomalaiset jääkärit Saksassa (1916)
Anton Podworskyn kuvaama 11-minuuttinen elokuva esittelee suomalaisten jääkärien koulutusta Saksassa.
Tamperelaiset palaavat töistään (1916)
Tuntemattoman kuvaajan puolitoistaminuuttisessa filmissä nähdään työstään palaavia tamperelaisia. Tarkkaa kuvausajankohtaa ei tiedetä. Vastaavanlaiset tapahtumat olivat Lumièren veljesten ensimmäisten filmien aiheina.
Vappu Helsingissä (1917)
Oscar Lindelöfin kuvaama puolitoistaminuuttinen filmi näyttää, miten vappua juhlistettiin vuonna 1917 – viimeisen kerran suurruhtinaskunnassa. Vuodelta 1907 säilyneen Helsinkiä kuvanneen filmin tavoin tässä on kuvattu ihmisvilinää raitiovaunun perästä, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että vuoden 1907 filmi on myös Lindelöfin kuvaama.
Paraisten kalkkitehdas (1917)
Paraisten kalkkitehtaasta kuvattiin 1900-luvun alkupuolella useampikin teollisuuselokuva, joista tämä ranskalaisen Pathé-yhtiön kuvaama 5-minuuttinen filmi on ainoana säilynyt. Filmin ajoitus on epävarma, se saattaa olla vuodelta 1918.
Tervanpolttoa Lapissa (1917)
Epävarma on myös tervanpolttoa Lapissa kuvaavan dokumenttielokuvan ajoitus. Alkuperäiset välitekstit ovat säilyneet, minkä ansiosta elokuvan voi ajoittaa suuriruhtinaskunnan loppuaikoihin: elokuvan tekstit ovat ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi. Kuusiminuuttisen elokuvan tuottajaksi on merkitty Filmilinna Oy.