Linnut-elokuvan Rod Taylor kuoli

 linnut
Jessica Tandy, Tippi Hedren ja Rod Taylor elokuvassa Linnut. Universal Pictures.

Alfred Hitchcockin Lintujen (1963) miespääosan näytellyt Rod Taylor on kuollut 84 vuoden ikäisenä, The Hollywood Reporter kertoo. Taylor, joka syntyi 11. tammikuuta 1930 Australiassa, kuoli sydänkohtaukseen kolme päivää ennen 85-vuotispäiväänsä kotonaan Los Angelesissa.

Taylorin näyttelijänura alkoi Australiassa radiossa, teatterissa ja valkokankaalla. Vuonna 1954 hänet palkittiin Australian parhaimpana radionäyttelijänä, ja hän sai palkinnoksi matkan Lontooseen Los Angelesin kautta. Lontoon-matkan väliin jättänyt Taylor asettui asumaan Los Angelesiin. Kotimaassaan mm. Byron Haskinin ohjaamassa Pitkässä John Silverissä (1954), Haskinin oman Aarresaaren (1950) jatko-osassa, näytellyt Taylor nähtiin 1950-luvulla mm. George Stevensin Jättiläisessä (1956), Edward Dmytrykin Sadepuun maassa (1957), Delbert Mannin Eri pöydissä (1958) ja Charles Waltersin Joka tyttö sen tietää -komediassa (1959). Taylorin läpimurtona pidettiin George Palin ohjaamaa Aikakonetta (1960), erikoistehosteistaan Oscar-palkittua B-luokan tuotantoa H.G. Wellsin klassikkoromaanista. Tämän jälkeen Taylor antoi äänensä Walt Disneyn tuottaman Lupsakkaat luppakorvat -hittianimaation (1961) pääosassa olleelle Pongolle.

Uransa tunnetuimman roolin Taylor teki Alfred Hitchcockin Linnuissa (1963), vastanäyttelijöinään Tippi Hedren, Suzanne Pleshette ja Jessica Tandy. Elokuvan suuresta menestyksestä huolimatta Taylorista ei tullut suurten Hollywood-elokuvien päänäyttelijää, vaan useimmiten hänellä oli pienempi rooli suuremmissa ja suurempi rooli pienemmissä elokuvissa. Delbert Mannin Kotkat kokoontuvat -filmissä (1963) Taylorilla oli toinen miespääosa Rock Hudsonin kaverina, Anthony Asquithin Hotel Internationalissa (1963) hänet nähtiin kolmannen ja viimeisen kerran samassa elokuvassa Elizabeth Taylorin kanssa.

Taylor nähtiin Cliff Robertsonin rinnalla toisessa miespääosassa Peter Tewksburyn Viattomuus seikkailee -komediassa (1963), jonka varsinaisen pääroolin näytteli Jane Fonda. Ralph Nelsonin Kohtalonlento 22:ssa (1964) toisessa miespääosassa nähtiin Glenn Ford, George Seatonin 36 tunnin (1964) tähtiä olivat James Garner ja Eva Marie Saint. Jack Cardiffin ohjauksessa Taylor nähtiin kolmessa MGM:n tuottamassa, mutta Iso-Britanniassa valmistetussa elokuvassa, Nuori Cassidy – kapinanlietsojassa (1965), jossa Taylor näytteli näytelmäkirjailija Sean O'Caseyta, agenttielokuvassa Minäkö tappaja (1965) ja sotaelokuvassa Palkkasoturit (1968).

Doris Dayn kanssa Taylor pääsi näyttelemään Ralph Levyn Älkää häiritkö!- ja Frank Tashlinin Pitsipöksyagentti-komedioissa (1966). Viime vuonna 90 vuotta täyttäneen Dayn filmiura päättyi pari vuotta myöhemmin. Tayloria ja Claudia Cardinalea Ilmojen salakuljettajissa (1968) ohjannut Joseph Sargent kuoli kolmisen viikkoa sitten. 1960-luvulla Taylor nähtiin myös mm. Gordon Douglasin Erämaalinnakkeen sankareissa (1967) ja Ralph Thomasin Kello käy tappajan aikaa -trillerissä (1968).

1970-luvulla Taylor näytteli mm. Michelangelo Antonionin Zabriskie Pointissa (1970), Burt Kennedyn Junanryöstäjissä (1973) yhdessä John Waynen ja Ann-Margretin kanssa, Richard Harrisin kanssa Barry Shearin Verisissä jäljissä (1973) ja Peter R. Huntin Gulliverin matkoissa (1977). Hollywood-uran loputtua Taylor näytteli mm. australialaisissa, jugoslavialaisissa ja ruotsalaisissa elokuvissa. 1990-luvulla muutamassa suoraan videolla julkaistussa elokuvassa nähty Taylor teki 2000-luvulla kaksi elokuvaroolia, Kaw-nimisessä lintuaiheisessa B-luokan kauhuelokuvassa ja Quentin Tarantinon Kunniattomissa paskiaisissa (2009), jossa hänet nähtiin Winston Churchillinä.

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).