mustaavalkoisella3still
Jörn Donner elokuvansa Mustaa valkoisella (1968) mainoskuvassa. Kuva: Finnkino

1900-luvun merkittävimpiin kulttuurialan vaikuttajiin Suomessa kuulunut elokuvantekijä, kirjailija ja poliitikko Jörn Donner kuoli tänään 86-vuotiaana, Ilta-Sanomat uutisoi.

Donner syntyi varakkaaseen ruotsinkieliseen, saksalaislähtöiseen sukuun Helsingissä 5. helmikuuta 1933. Hänen isänsä oli kielitieteilijä, ihmistutkija ja oikeistolaisaktiivi Kai Donner (1888–1935), senaattori ja kielitieteilijä Otto Donnerin (1835–1909) poika. Kai Donner kuoli Jörn-poikansa ollessa 2-vuotias.

Ensimmäisen kirjallisen teoksensa, ruotsinkielisen novellikokoelman, Donner julkaisi alle parikymppisenä vuonna 1951. Lähes 70 vuotta jatkunut ura kirjailijana kattaa yli 50 teosta, joiden joukossa on lukuisten romaanien lisäksi myös muistelmateoksia ja reportaaseja, joista Uusi maammekirja (1968) lienee tunnetuin. Romaanien puolella Donnerin päätyö oli 11-osainen Andersin suvun kronikka, joka ilmestyi vuosivälillä 1974–2001. Vuonna 1984 julkaistu Isä ja poika -osa toi Donnerille Finlandia-palkinnon.

Donner tuli elokuva-alalle jo 1950-luvun alussa toimiessaan Vapaan Sanan ja myöhemmin myös Dagens Nyheterin elokuva-arvostelijana. Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä oli Aamua kaupungissa (1954), nimensä mukainen Helsinkiä kuvaava lyhytelokuva, jonka Suomen Filmiteollisuus tuotti.

taallaalkaaseikkailu1still
Matti Oravisto ja Harriet Andersson Täällä alkaa seikkailun mainoskuvassa. Kuva: Fennada-Filmi

Ensimmäiset neljä pitkää elokuvaansa Donner teki Ruotsissa, joskin Täällä alkaa seikkailu (1965) oli jo suomalais-ruotsalainen yhteistuotanto. Harriet Anderssonin, myöhemmän naisystävänsä, tähdittämä Syyskuinen sunnuntai (1963) toi Donnerille parhaan esikoistyön palkinnon Venetsian filmifestivaaleilta. Sitä seuranneesta Rakastaa-elokuvasta (1964) Donner oli Venetsiassa pääpalkintoehdokkaana ja Andersson voitti festivaaleilla parhaan näyttelijän palkinnon. Donner teki Anderssonin kanssa kaikkiaan kuusi elokuvaa.

1960-luvun loppupuolella Donner tuli mukaan suomalaiseen elokuvatuotantoon FJ-Filmi Oy:n osakkaana ja oman Jörn Donner Productions Oy:n kautta. Vuonna 1972 FJ-Filmi siirtyi kokonaan Donnerin omistukseen.

Donnerin merkitys Suomen rahoitusvaikeuksien kanssa painineella elokuva-alalla kasvoi nopeasti. Hänen itsensä ohjaamat värielokuvat Mustaa valkoisella (1968), Sixtynine 69 (1969) ja Naisenkuvia (1970) olivat kaikki suuria yleisömenestyksiä kotimaassa, minkä lisäksi niillä oli merkittävää ulkomaanmyyntiä. Tässä auttoivat Donnerin jo ennestään solmimat kansainväliset suhteet sekä elokuvien kaupallisuus: kun monet muut tekivät monellakin tapaa mustavalkoisia poliittisia elokuvia, Donner teki väreissä kuvattuja kepeitä tarinoita, joissa oli viikkolehtimäistä sisältöä ja runsaasti paljasta pintaa.

Mustaa valkoisella oli Donnerin ensimmäinen suomenkielinen elokuva ja myöskin ainoa, josta hän voitti parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon.

Ensimmäisten omien ohjaustöiden hyvä menestys ei kuitenkaan merkinnyt, että jokainen Donnerin suunnitelmista olisi toteutunut – esimerkiksi Matti Kassilan kanssa kehitelty Tuntematon sotilas jäi filmaamatta.

Perkele! Kuvia Suomesta (1971), Jaakko Talaskiven ja Erkki Seiron kanssa ohjattu raporttimainen dokumenttielokuva maastamuuton ajan Suomesta joutui aluksi kokonaan kielletyksi, mutta kohukaan ei tehnyt dokumentista yleisömenestystä. Sen sijaan oman lajityyppinsä klassikko siitä tuli ja ylipäätään 1970-luvun harvoja pitkiä, teatterilevitykseen tehtyjä dokumenttielokuvia. Donnerin dokumenttitöiden kärkeä on myös Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982), jonka hän ohjasi Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon kanssa.

Muutaman heikommin menneen rakkauselokuvan ja kahden Ingmar Bergmanista kertoneen dokumenttielokuvan jälkeen Donner palasi suuren yleisön suosioon elokuvalla  Miestä ei voi raiskata (1978), jossa nainen yrittää maksaa samalla mitalla takaisin hänet raiskanneelle miehelle. Ruotsinkielisen elokuvan pohjana oli Märta Tikkasen romaani.

Bergmanin vakionäyttelijöihin kuuluneen Erland Josephsonin tähdittämän Dirty Story – likaisen tarinan (1984) jälkeen Donner ei ohjannut teatterilevitykseen laskettua pitkää näytelmäelokuvaa neljännesvuosisataan. Tauko päättyi Kerttu Nuortevan tapausta käsitelleellä Kuulustelulla (2009). Todellisen naishenkilön kuva oli myös Armi elää! (2015), Donnerin neljästoista ja viimeinen pitkä näytelmäelokuva.

fannyjaalexander1still
Fanny ja Alexander. Kuva: SFI

Donnerin tuottajauran kohokohta oli Ingmar Bergmanin päätyönäkin pidetty Fanny ja Alexander (1982), joka voitti neljä Oscaria vuonna 1984. Donner kävi tuottajan ominaisuudessa noutamassa parhaan vieraskielisen elokuvan pystin, joka myös jäi hänen haltuunsa. Bergmanin elokuvista Donner tuotti myös tv-filmin Harjoitusten jälkeen (1984). Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden saanut Jan Troellin Kotkan lento (1982) oli sekin Donnerin tuotantoa.

Fanny ja Alexander oli myös Donnerin Ruotsin-kauden huipentuma. Vuosina 1972–1975 hän oli toiminut Ruotsin filmi-instituutin elokuvamuseon ja kansainvälisen toiminnan johtajana sekä vuosina 1975–1977 instituutin elokuvatuottajana. Vuodet 1978–1982 Donner oli instituutin johtaja.

Donner oli Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtajana vuodet 1981–1984, 1986–1989 ja 1992–1995. Hän oli myös keskeisessä roolissa Suomen elokuva-arkiston perustamisessa.

Kotimaisten elokuvien tuottajana Donner oli merkittävä myös uusien kykyjen esiintuojana. Hänen tuotannoissaan ohjaajina debytoivat muiden muassa Anssi Mänttäri, Timo ja Eija-Elina Bergholm, Jotaarkka Pennanen, Pirjo Honkasalo sekä Pekka Lehto. Yksi pitkäaikaisista työkavereista oli Lauri Törhönen, joka ohjasi viisi Donnerin tuottamaa pitkää elokuvaa.

Kulttuurielämän ulkopuolella Donner tunnettiin liikemiehenä sekä poliittisena vaikuttajana. Poliittisen uran näkyvimpiä rooleja oli toimiminen kansanedustajana vuosina 1987–1995, 2007 ja 2013–2015 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1996–1999. Vuosina 1995–1996 Donner oli Suomen pääkonsulina Los Angelesissa.

Poikki! – toteutumattomat kotimaiset elokuvat

Ensi-illat

Perjantai

 

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

nakemiinneuvostoliittojuliste viimeisetjuliste neitiaikajuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja