harjunpaajaheimolaiset1still
Kari Heiskanen näyttelee Harjunpäätä tv-sarjassa Harjunpää ja heimolaiset (1995). Kuva: VLMedia

Åke Lindmanin ohjaaman Harjunpää ja heimolaiset -televisiosarjan syyskuussa ilmestyvän DVD-tallenteen takakanteen on lisätty huomautus ohjelman rasistisista ilmaisuista. Matti Yrjänä Joensuun samannimiseen, vuonna 1984 ilmestyneeseen romaaniin pohjautuva rikossarja kritisoi ennakkoluuloja ja esittää, mitä poliisikunnan rotuennakkoluulot saattavat aiheuttaa viattomille sivullisille. Sarjassa kahden eri romaniperheen välistä verikostoa tutkiva ylikonstaapeli Harjunpää (Kari Heiskanen) saa huomata rotuennakkoluulojen pesiytyneen myös rikospoliisiin.

Sarjan tuottaneen Yleisradio Oy:n julkaiseman ja VLMedia Oy:n levittämän DVD-tallenteen takakanteen on lisätty teksti, jonka mukaan ohjelma "sisältää rasistisia ilmaisuja. Tällaisia sanavalintoja ei enää Suomessa käytettäisi. Sarja pitää katsoa ja tulkita syntyhetken yhteiskunnan ja arvomaailman mukaisesti." 

Päätös huomautuksen lisäämisestä oli Ylen, joka on käyttänyt vastaavaa huomiota myös Joensuun romaanista tehdyn radiokuunnelman yhteydessä.

– Ylen julkaisemiin ohjelmiin kohdistuu monesti hyvin tarkkaa havainnointia ja kritiikkiäkin, kun ohjelma kertoo asioita ja tarinoita esimerkiksi vähemmistökansalaisista. Harjunpää ja heimolaiset -sarjan DVD-julkaisun yhteydessä tuli ensi kertaa tarve laittaa myös DVD:n kansiin huomio ohjelmassa käytetystä kielestä, Ylen sisältöasiantuntija Ulla Malassu kertoo.

– Muutama vuosikymmen, jopa muutama vuosi sitten, asioita on saatettu käsitellä kielellä ja sanoilla, joita ei enää nykyään katsota sopiviksi. Harjunpää ja heimolaiset -sarja kertoo draaman keinoin ennakkoluuloista tarkasti ja terävästi. Sarjassa käytetyt ilmaisut saattavat kuitenkin olla jonkun mielestä epäsopivia tai loukkaavia, hän täsmentää. – Miten tehdä tiukkoja tarinoita ja hyvää journalismia aroista ja kovistakin aiheista taiteen vapauden ja vastuullisen sananvapauden kärsimättä. Se on välillä melkoista tasapainoilua, Malassu toteaa. 

Harjunpää ja heimolaiset -sarjan ohjaaja, professori Åke Lindmanin (1928–2009) ensimmäinen vaimo, näyttelijäkollega Anneli Sauli, on kantaväestöön kuuluvan naisen ja romanimiehen jälkeläinen. Saulin romanijuuret olivat jo 1950-luvulla pariskunnan avioliiton aikaan yleisessä tiedossa. Lindman palkittiin Humanismin kädellä edellisestä Joensuun teoksen filmatisoinnista, valkokangaslevitykseen tehdystä Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvasta (1993).

 

"Harjunpää ja heimolaiset -sarja kertoo draaman keinoin ennakkoluuloista tarkasti ja terävästi". – Malassu

pekkajapatkaneekereina1still
Esa Pakarinen, Masa Niemi ja Anja Hatakka elokuvassa Pekka ja Pätkä neekereinä (1960). Kuva: KAVI

Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta ei ole tehty päätöksiä

Kaksi vuotta sitten Yle sai sosiaalisessa mediassa kritiikkiä esittäessään Aarne Tarkaksen ohjaaman Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan (1960), jota arvostelijat pitivät rasistisena teoksena. Elokuvassa Esa Pakarisen ja Masa Niemen näyttelemät toverukset päätyvät hakemaan ammatinohjausta tiedemieheltä (Toivo Mäkelä), jonka tietokoneen tulostaman lapun mukaan Pekalla ja Pätkällä on "loistava tulevaisuus neekereinä". Väärinkäsityksen seurauksena kaksikko maalaa kasvonsa ja etsii töitä mustaihoisina esiintyjinä, kun tietokone todellisuudessa tarkoitti "sanomalehtineekeriä", eli sanomalehden toimittajina. Neekeri-sanaa käytetään elokuvassa useita kertoja erilaisissa yhteyksissä.

Termi "sanomalehtineekeri" on Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksessa ja muun muassa Ilmari Kiannon Papin poika -romaanissa vuodelta 1928. Tänä päivänä termi on yhä käytössä ainakin Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksellä, jonka jäsenille tarkoitettu lomasaari Liperissä kantaa nimeä Neekerisaari.

Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet kommentoi Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan tv-esitykseen liittyvää kritiikkiä Ilta-Sanomille vuonna 2016. Väliahdet totesi elokuvan olevan "osa suomalaista elokuvahistoriaa. Tänä päivänä elokuva ja sen nimi on rasistinen, sellaista ei nyt Suomessa tehtäisi" ja että hän itse haluaisi "esittää elokuvia sensuroimattomina ja sensuroimatta omaa kulttuurihistoriaamme". Yle esitti elokuvan suunnitelmiensa mukaisesti.

Malassun mukaan Tarkaksen elokuvan suhteen ei ole tehty mitään uusia päätöksiä. 

– Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta ei ole tehty uusia kategorisia päätöksiä. Leffa on Suomen Filmiteollisuuden tuottama ja Ylellä on siihen vain tv-esitysoikedet. Jos meillä olisi kaupalliset oikeudet, niin DVD-julkaisuun tulisi varmaan samantyyppinen teksti kuin on Harjunpää-DVD:ssä, hän kertoo.

Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan kaikki muut paitsi tv- ja DVD-tallenneoikeudet ovat Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla (KAVI), joka omistaa Suomen Filmiteollisuuden kaikki pitkät elokuvat. Elokuvien edellinen omistaja Finnkino Oy julkaisi liki kaikki Suomen Filmiteollisuuden elokuvat DVD:llä. Myöhemmin Finnkino myi tallennelevityspuolensa VLMedialle, joka voi ottaa kyseisten elokuvien DVD-tallenteista uusintapainoksia ilman KAVI:n suostumusta.

– KAVI:lla ei ole suunnitelmissa lähiaikoina julkaista kyseistä elokuvaa. DVD-julkaisun aikoinaan teki elokuvan silloinen omistaja Finnkino Oy, KAVI:n vastaava arkistonjohtaja Tommi Partanen kertoo. – Meillä ei ole ollut tapana lisätä julkaisemiimme elokuviin tämäntyyppisiä selitystekstejä.

Ensi-illat

Keskiviikko 14.11.

ihmeotukset2juliste

Perjantai 16.11.

widowsjuliste pieniasuuriavalheitajuliste

nothinglikeadamejul lifeitselfjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

pieniasuuriavalheitajuliste thenameofthegamejuliste swingersjuliste fulloflovepakomatkapakastimestajuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909

Ilmoituksia