ailapohjolantytar1still
Mirjami Kuosmanen porokeisarin Aila-tyttärenä ja Tapio Rautavaara etelästä tulleena metsämies Reinona. Kuva: KAVI

Marraskuussa kauppoihin ilmestyvän DVD-tallenteen myötä Jack Witikan unholaan vaipunut esikoisohjaus Aila – Pohjolan tytär (1951) tulee jälleen yleisesti saataville. 67 vuotta sitten valmistunutta elokuvaa ei ole koskaan esitetty televisiossa, mutta siitä on olemassa vuonna 1994 julkaistu VHS-myyntikasetti.

Aila – Pohjolan tytär oli 34-vuotiaan Witikan ensimmäinen pitkän näytelmäelokuvan ohjaustyö ja poikkeuksellinen tapaus suomalaisessa elokuvassa. Kielitaitoinen Witikka oli 1940-luvun lopulla siirtynyt Paramountin Suomen-toimistosta uuden Parvisfilmi Oy:n toimitusjohtajaksi. Parvisfilmi toi maahan englantilaisia elokuvia, myös Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin ohjaaman Punaiset kengät (1948). Parvisfilmin kautta Witikka sai yhteyden Powellin, brittiläisen elokuvan suureen mestariin. Powell kutsui Witikan Englantiin tutustumaan sikäläiseen filmintekoon, ja stipendin turvin Witikka vietti Lontoossa useita kuukausia vuosien 1948 ja 1949 aikana. Witikan tarkka toimenkuva Lontoossa ei ole selvillä, mutta ilmeisesti hän oli Powellin assistenttina tuolloin tekeillä olleiden elokuvien kuvauksissa.

Suomeen palattuaan Witikka ja häntä vain kolme vuotta vanhempi, mutta toistakymmentä vuotta elokuvan parissa työskennellyt Erik Blomberg kuvasivat yhdessä lyhytelokuvan Suomalaisen oopperan valmistautumisesta Pähkinänsärkijän esitykseen. Ennen ensi-iltaa -niminen filmi palkittiin parhaan lyhytelokuvan Jussilla.

witikkablomberg1
Witikka ja Blomberg nuorina miehinä. Kuvat: KAVI

Lyhytelokuvan jälkeen Witikka ja Blomberg kirjoittivat yhdessä Lapin lumisiin maisemiin sijoittuvan rakkaustarinan. Pitkälti tietön ja sähkötön Lappi oli liki mahdoton kuvauspaikka sen ajan tekniikalla, mistä syystä aluetta ei myöskään ollut liiemmin hyödynnetty elokuvissa. Blomberg oli kuitenkin kuvannut siellä jo muutaman lyhyen dokumenttielokuvan. Powellilta Witikka ja Blomberg saivat Aila – Pohjolan tytärtä varten kamerat, tanskalaisen näyttelijän Mogens Wiethin sekä brittiläisen John Seabournen tuotannon valvojaksi, käsikirjoituksen muokkaajaksi ja elokuvan leikkaajaksi.

Kuvauksissa Witikka toimi ohjaajana ja Blomberg tietysti kuvaajana. Blombergin vaimo Mirjami Kuosmanen nähtiin elokuvan nimiroolissa porokeisarin Aila-tyttärenä, vastanäyttelijänään Tapio Rautavaara Ailaan rakastuvanam, etelästä tulleena metsästäjänä. Rautavaarakin oli jo käynyt Lapissa kuvaamassa Aimo Jäderholmin ohjaaman Laulu tunturille -nimisen lyhytelokuvan (1949), josta tuli erittäin suosittu yksilö lajissaan.

Myöhemmin Blomberg kritisoi elokuvan lopputulosta ja piti sen epäonnistumisesta Seabournen syynä. Vaikka Powellin ylistämä Seabourne oli Blombergin mukaan "maailman mukavin mies", hän oli mukana kuvauksissa ja niiden jälkeen totesi, ettei materiaalia ole tarpeeksi. Seabourne sai kuitenkin elokuvan leikattua, ja pääosin yksin tuotannon taloudesta vastannut Witikka teki Suomi-Filmi Oy:n kanssa sopimuksen filmin levityksestä. Aila – Pohjolan tytär sai ensi-iltansa helmikuussa 1951, mutta yleisömenestys jäi toivottua tuntuvasti heikommaksi. Näin oli ilmeisesti myös elokuvan laadun kanssa, sillä Pohjoismaita lukuun ottamatta muun maailman levitysoikeudet omistanut Powell ei tiettävästi kaupannut elokuvaa minnekään. Powellin ja Witikan ystävyyttä tämä ei kuitenkaan lopettanut.

ailapohjolantytar2still
Mirjami Kuosmanen Ailan nimiroolissa. Kuva: KAVI

Blomberg meni ja teki Kuosmasen kanssa oman Lappi-elokuvansa, Valkoisen peuran (1952). Tämäkin tuotanto alkoi ongelmallisesti, kun Lappiin lähdettäessä käsikirjoittaja Blomberg oli mukana vain kuvaajan ominaisuudessa ja nuori Aarne Tarkas oli valittu ohjaamaan. Tarkas oli yksi elokuvan tuottaneen ja lyhytikäiseksi jääneen Junior-Filmi Oy:n osakkaista. Kuvauksissa Tarkas jättäytyi kuitenkin taka-alalle ja Blomberg vastasi kuvaamisen lisäksi myös elokuvan ohjaamisesta heti alusta alkaen. Valkoisesta peurasta tuli se kansainvälinen elokuvamenestys, mitä Witikka toivoi Ailastaan. Blombergin elokuva voitti Cannesissa erikoispalkinnon parhaana taruaiheisena filminä ja Yhdysvalloissa parhaan vieraskielisen elokuvan Golden Globen. Vaikka Blomberg teki seuraavat elokuvansa Suomessa, Valkoinen peura oli se, jonka ansiosta hän lopulta pääsi tekemään Hääyön (1958), suuren kansainvälisen yhteistuotantoelokuvan.

Witikka oli Aila – Pohjolan tyttären jälkeen aikeissa ehdottaa Powellille ja Pressburgerille yhteistä elokuvaa, joka sijoittuisi espanjalaiseen kalastajakylään. Ailan kylmä vastaanotto sai kuitenkin Witikan pitämään idean omana tietonaan. Sen sijaan hän jatkoi työskentelyä muissa tehtävissä ja vuodesta 1954 lähtien jälleen myös elokuvaohjaajana, ensin Suomen Filmiteollisuus Oy:ssä, sitten Veikko Itkosen tuotantoyhtiössä ja lopulta vielä Suomi-Filmi Oy:ssä yhden elokuvan verran. Witikan muita ohjaustöitä ovat muun muassa säveltäjä Gabriel Linsénin ja oopperalaulaja Maria Sawanin fiktiivinen rakkaustarina Mä oksalla ylimmällä (1954), suomalaisittain poikkeuksellinen satuelokuva Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955), uuden eurooppalaisen elokuvan kuvastoa ja menetelmiä hyödyntänyt alkoholistidraama Mies tältä tähdeltä (1958) sekä Aapelin romaaniin pohjautuva Pikku Pietarin piha (1961).

Aila – Pohjolan tyttären oikeudet jäivät sopimuksen mukaan Blombergille ja Witikalle. Blomberg kuoli 83-vuotiaana vuonna 1996 ja Witikka 85-vuotiaana vuonna 2002. Nykyään elokuvan oikeudet omistaa Blombergin perikunta, jonka omistuksessa ovat myös Blombergin omat elokuvat. Valkoinen peura ilmestyi jo tovi sitten restauroituna versiona Blu-ray-tallenteena. Ailan DVD-tallenne valmistetaan sekin KAVI:n digitoimasta versiosta.

valkoinenpeura224still
Mirjami Kuosmanen Valkoisen peuran Piritana. Kuva: Blomberg / KAVI

Ensi-illat

Perjantai 28.9.

johnnyenglish3juliste tyhjiojuliste

rajajuliste maryjanoidankukkajuliste

waitingforbarcelonajuliste hellfestjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

 tyhjiojuliste olavivirtajuliste valmentajajuliste holmonuorisydanjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909

Katsotuimmat ensi-illat 2018

Päivitetty 25.6.

1. Avengers: Infinity War 224 805
2. Deadpool 2 169 220
3. Black Panther
148 523
4. Supermarsu suomi
140 697
5. Coco  132 936

Katsotuimmat kotimaiset 2018

Päivitetty 25.6.

1. Supermarsu
140 697
2. Veljeni vartija 121 199
3. Varasto 2 94 031
4. Kaikki oikein 74 596
5. Suomen hauskin mies 55 755

ranin

PCA FI 220x150

Nyt elokuvateattereissa

ilosiaaikojamielensapahoittajuliste
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

Tiina Lymi
4. viikko

207 456
katsojaa 20.9. mennessä

mm2juliste
Mamma Mia! Here We Go Again
O. Parker
9. viikko

343 289
katsojaa 20.9. mennessä

Kotimaiset elokuvat TV:ssä

Ilmoituksia

Go to top