Blu-ray-arvostelu: Eiffel (2021) on kliseiden riemuvoitto
EIFFEL 1 tunti 48 minuuttia |
Caroline Bongrandin elokuvakäsikirjoitus Gustave Eiffelistä ja tämän sepitetystä rakkaustarinasta herätti useiden ohjaajien kiinnostuksen jo 1990-luvun puolivälissä, mutta tuotantoon saakka se pääsi vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.
Martin Bourboulonin ohjaama, täysin ranskalaisena tuotantona valmistunut Eiffel (2021) tahtoisi olla räiskyvän romanttinen tarina. Sellaisena se olisi ehkä voinut toimia 1940-luvulla tehtynä elokuvana ja ehkä tänäkin päivänä jonkun selvästi pätevämmän ohjaajan käsissä. Bourboulonin aiempi ohjauskokemus rajoittuu kahteen komediaan, eikä hän saa Eiffeliin juuri mitään tunnetta tai vetoa. Eurooppalaisittain suurella budjetilla tehdyn elokuvan visuaalinen toteutus on ajoittain näyttävää, kiitos tummien sävyjen ja valaisun.
Romain Duris näyttelee Gustave Eiffelia, joka voittaa 300-metrisellä rautaisella tornillaan Pariisin maailmannäyttelyä silmällä pitäen julistetun arkkitehtikilpailun. Nimeään kantavaa monumenttia suunnitellessaan ja sen rakennustöitä valvoessaan Eiffel painii rahoitusvaikeuksien ja kapinoivien työläisten aiheuttamien ongelmien parissa, mutta vain ohimennen. Pääpaino elokuvassa on sepitetyllä rakkaustarinalla: vuonna 1860 alle kolmikymppinen Gustave rakastui häntä ehkä kymmenkunta vuotta nuorempaan Adrienneen (Emma Mackey) eikä ole voinut tätä unhoittaa.
Se, että näin keskeinen osa elokuvaa on täysin mielikuvituksen tuotetta, tuodaan esille jo alkuteksteissä. Toki todellisista henkilöistä saa tehdä fiktiota – miksipä ei saisi. Mutta jos se täysin sepitetty osuus elokuvasta on sen heikoin osa, niin täytyy ihmetellä, miksei totuudenmukaisempi tarina kelvannut. Nimittäin elokuva yhdestä päivästä Eiffel-tornin rakennustyömaalla olisi varmasti ollut elävämpi ja väkevämpi juttu kuin tämä tuulesta temmattu tarina kielletystä rakkaudesta, oikea kliseiden riemuvoitto.
Elokuvan nykyhetkestä, 1880-luvun loppupuolelta, hypitään jatkuvasti Gustaven ja Adriennen romanssin aikaan vuoteen 1860. Adriennea näyttelevä Emma Mackey oli elokuvan valmistuessa vain 25-vuotias ja sopii ikänsä puolesta mainiosti nuoren Adriennen rooliin. Adrienne vanhenee elokuvan aikana liki 30 vuotta, mutta Mackey on samannäköinen niin nuorena kuin vanhanakin Adriennena. Hämmentävää ja häiritsevää. Romain Durisin roolihahmon vanhenemisen huomaa vain parran paksuudesta.
Tallennejulkaisu: |
Levittäjä: Future Film |