4K UHD -arvostelu: Navaronen tykit (1961) on korkeajännitystä Alistair MacLeanin tyyliin

Kreikalle kuuluvalla, Turkin lähistöllä sijaitsevalla Navaronen saarella on kaksi jättiläiskokoista tykkiä, joilla saaren miehittäneet saksalaiset voisivat aiheuttaa parintuhannen englantilaissotilaan vikkellän kuoleman toisella, tykkien kantomatkan päässä sijaitsevalla saarella. Majuri Franklinin (Anthony Qualen) tehtävänä on koota pieni iskujoukko miehiä ja lähteä näiden kanssa meriteitse yön pimeän turvin Navaronen saarelle ja tuhota tykit.

Paras tapa pyrkiä saarelle on kiivetä korkea seinämä, jota pitkin rauhan aikaan maailman parhaimpiin vuorikiipeilijöihin kuulunut kapteeni Keith Mallory (Gregory Peck) johtaa muun ryhmän. Franklinin ja Malloryn lisäksi mukana on kaksi kreikkalaista, (Anthony Quinn ja James Darren) ja kaksi englantilaista, perienglantilainen upseeri (David Niven) ja pioneeri (Stanley Baker). Saari on asuttu ja saksalaisten lisäksi siellä on paikallisia siviilejä ja vastarintaliikkeen miehiä – ja etenkin naisia (Irene Papas).

Navaronen tykit pohjautuu Alistair MacLeanin toiseen romaaniin, joka juuri tämän elokuvasovituksen ansiosta lienee jäänyt kaikista hänen teoksistaan parhaiten elämään. MacLeanin romaanissa pysytään vakaasti fiktion puolella, kuvitteellista Navaronen saarta myöten, vaikka pohjana onkin toisen maailmansodan todellisia tilanteita. Kirjailija palveli itse sota-aikaan laivastossa.

Navaronen tykkien ohjaaja vaihtui vähän ennen kuvauksia hienoviritteisistä komedioista ja draamoista tunnetusta Alexander Mackendrickista tuolloin vielä varsin tuntemattomaan brittiläiseen J. Lee Thompsoniin, josta tuli elokuvan menestyksen myötä täystyöllistetty ohjaaja seuraavien liki kolmen vuosikymmenen ajaksi. Thompson ohjasi kaikenlaisia viihde-elokuvia toiminnan, seikkailun, sodan ja jännityksen saralla, tärkeimpinä Peckin ja Robert Mitchumin tähdittämä briljantti Tuomitun kosto (1962) ja liuta Charles Bronsonin elokuvia.

Tuomitun koston veroinen jännäri Navaronen tykit ei ole, mutta Thompsonin kyvyt tunnelman ja jännityksen luojana käyvät hyvin tästäkin ilmi. Elokuva on rakennettu pidempien kohtausten tai kohtaussarjojen varaan, ja parhaimmillaan nämä ovat ensiluokkaisen vangitsevaa katsottavaa ja koettavaa. Muiltakin osin Navaronen tykeissä riittää nautittavaa: hienot näyttelijät, massiiviselta tuntuva scope-kuva-ala ja paljon »amerikkalaisen yön» eli päivänvalossa kuvattujen yöjaksojen sinisävyistä taikaa.

Aikaisempi Blu-ray-tallenne on sekin korkeatasoinen ja pärjää hyvin vertailussa 4K-tallenteelle.