Bullitt (1968) [Blu-ray]

BULLITT
Yhdysvallat 1968

Ohjaus: Peter Yates
Käsikirjoitus: Alan R. Trustman, Harry Kleiner
Tuotanto: Phillip D'Antoni
Pääosissa: Steve McQueen, Robert Vaughn, Jacqueline Bisset

1 tunti 54 minuuttia

Tuskin on silkkaa sattumaa, että kolme vuotta Bullittin jälkeen sama studio tuotti toisen San Franciscoon sijoittuvan poliisielokuvan, Don Siegelin ohjaaman Likaisen Harryn. Peter Yatesin ohjaama Bullitt oli yksi niistä yhdysvaltalaisista rikoselokuvista, josta 1970-luvun lajitoverit ammensivat – tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Ei liene sattumaa sekään, että Bullittin tuottajan tuottamassa ja William Friedkinin ohjaamassa Kovaotteisissa miehissä (1971) on Bullittin kaltainen takaa-ajokohtaus.

Robert L. Piken romaaniin pohjautuvan Bullittin pääroolissa komisario Frank Bullittina nähdään Steve McQueen – ja jopa hänelle roolihahmo on harvinaisen vähäpuheinen. Bullitt saa korkealle tähtäävältä syyttäjältä (Robert Vaughn) tehtäväksi suojella rikollisjärjestöä vastaan todistamaan saapuvaa roistoa, mutta rutiinimainen keikka menee pieleen. Bullitt jättää yhden kollegoistaan vahtimaan todistajaa rähjäiseen hotelliin, minne pian saapuvat rikollisjärjestön kätyrit. Todistaja ja häntä vartioinut poliisi päätyvät teho-osastolle, ja Bullitt lähtee etsimään syyllisiä.

Hyvin epätasaiselle kukkulalle rakennetun San Fransciscon keskustan kadut toimivat näyttämönä yhdelle elokuvahistorian kuuluisimmalle takaa-ajokohtaukselle, jonka aikana McQueen pääsee esittelemään ajotaitojaan Ford Mustang GT:n ratissa. Varsin pitkän, yksinkertaisuudessaan loistavan takaa-ajokohtauksen säestyksestä vastaavat autojen moottorien ja savuavien renkaiden äänet. ”Luonnollisiin” ääniin tässä lähes kokonaan jälkiäänitetyssä elokuvassa luotetaan koko keston ajan, ja Lalo Schifrinin musiikkia on käytetty hyvin säästeliäästi. Elokuva sai hyvästä syystä Oscarinsa parhaasta leikkauksesta.

Ohjaaja Peter Yates on muutenkin tuonut rikoselokuvaansa sellaista realismia, mikä oli tuttua hänen kotimaansa Iso-Britannian elokuvalle tuohon aikaan. Yates tosin vie sen vielä astetta pidemmälle, sillä hän mm. kuvaa pitkän tovin sitä, kun ryhmä virkavallan edustajia odottaa telefaksin tulostumista. Aparaatin ääressä on pienempiä ja suurempia herroja, jotka ovat tottuneet pompottelemaan toisiaan, mutta telefaksin työskentelyä komentelu ei muuta, kuten ei Bullittinkaan, joka tekee, kuten parhaaksi näkee. Likainen Harry hän ei kuitenkaan ole, päinvastoin, Bullitt ei näsäviisastele, tapa roistoja niiden pidättämisen sijaan tai muutenkaan auo päätään muille, vaan pysyttelee omissa oloissaan. Lisäksi hänellä on huomattavasti Harrya parempi maku naisasioissa, odottaahan Bullittia kotona Jacqueline Bisset'n näköinen nainen.

Bullitt ei montaakaan kertaa tartu aseeseensa saati laukaise sitä, hän ei vedä turpaan ketään, eikä hän käy välillä edes tuijottamassa tuopin pohjaa. Karismaattisen ja valovoimaisen McQueenin näyttelemä Bullitt on harvinaisen aidonoloinen elokuvapoliisiksi – ja Bullitt poliisielokuvaksi.

LISÄMATERIAALI

Ohjaajan kommenttiraita, kaksi uudempaa dokumenttia ja yksi vanhempi sekä traileri.

BLU-RAY-JULKAISU