Jack the Ripper – Sohon teurastaja (1976)

JACK THE RIPPER
Sveitsi / Länsi-Saksa 1976

Ohjaus: Jess Franco
Käsikirjoitus: Jess Franco
Tuotanto: Erwin C. Dietrich
Pääosissa: Klaus Kinski, Lina Romay, Andreas Mannkopff

1 tunti 28 minuuttia

1880-luvun lopun Lontoossa kauhua kylväneestä Viiltäjä-Jackista ei ole kovin montaa elämään jäänyttä elokuvaa tehty. Yksi näistä harvoista yhä muistettavista teoksista on eksploitaatioelokuvan kärkinimiin lukeutuneen Jess Francon (1930–2013) ohjaama ja käsikirjoittama Sohon teurastaja, joka pääsi aikanaan teatterilevitykseen myös Suomessa.

Francon elokuva ei ole faktoihin perustuva filmatisointi, vaan Francon oma tulkinta tapahtuneesta. Nimihahmona nähdään Klaus Kinskin näyttelemä omalaatuinen lääkäri, joka auttaa köyhiä potilaitaan ilmaiseksi, mutta iltaisin käy murhaamassa prostituoituja, koska hänen äitinsäkin oli sellainen. Tohtorin ”irtisanoessa” bordellien henkilökuntaa, Scotland Yardin etsivä (Andreas Mannkopff) yrittää parhaansa mukaan löytää murhaajan, ennen kuin yleisö alkaa käydä liian kuumana selvittämättömien henkirikosten takia.

Toteutukseltaan Sohon teurastaja muistuttaa 1970-luvun brittiläisiä epookkitelevisiosarjoja, eli vaikka lavastus- ja puvustustyössä on nähty huomattavasti vaivaa, pitävät kolkko studiomaisuus ja värejä hyödyntämätön kuvausjälki huolen siitä, ettei katsoja milloinkaan voi unohtaa katsovansa elokuvaa. Lontoon sijaan ulkokuvat otettiin Sveitsissä, joka sinällään on onnistunut hyvin.

Juoneenkaan ei voi kunnolla uppoutua, sillä tarinassa ei ole yllätyksiä, jännittäviä hetkiä eikä vahvoja henkilöhahmoja sen enempää rikollisen kuin virkavallankaan puolella. Entisestään tilannetta pahentaa surkeasti tehty englanninkielinen dubbaus, jossa (jos ei jo alkuperäisversiossakin) kaikki väännetään rautalangasta. Lisäksi äänet ovat täysin erilaiset kuin mitä kasvot antaisivat odottaa.

Uransa aikana noin 200 elokuvaohjaa ohjanneelle Francolle oli kokemus tuonut paljon ammattitaitoa, jonka avulla hän on saanut kokonaisuudesta vaatimukset täyttävän, mutta silti persoonattoman televisiomaisen elokuvan. Ohjaajan elokuvien tunnusmerkit – väkivalta ja seksi – ovat vahvasti läsnä Sohon teurastajassa. Irralliset ruumiinkappaleet ja maalilta näyttävä veri ovat tyypillisen 1970-luvun elokuvan tapaan juuri niin epäaidon näköisiä kuin ne todellisuudessa olivatkin.

Aiheensa jälkeen Sohon teurastajan suurin valttikortti on Klaus Kinski, tällä kertaa ikävän etäiseksi jäävä outolintu, jonka karisma oli kiistaton. Naispääosassa balettitanssijana ja Scotland Yardin etsivän tyttöystävänä nähdään Charles Chaplinin tytär Josephine.

Leikkaamaton versio.

LISÄMATERIAALI

Parinkymmenen sekunnin verran poisleikattua materiaalia, Mannkopffin 25-minuuttinen haastattelu, 20-minuuttinen dokumentti elokuvasta Erwin C. Dietrichin haastattelun muodossa, toinen hieman alle 20-minuuttinen dokumentti elokuvan teosta sekä traileri ja kuvagalleria.

DVD-JULKAISU