Hätä ei lue lakia (1938)

BRINGING UP BABY
Yhdysvallat 1938

Ohjaus: Howard Hawks
Käsikirjoitus: Hagar Wilde, Dudley Nichols
Tuotanto: Howard Hawks
Pääosissa: Cary Grant, Katharine Hepburn

1 tunti 38 minuuttia

Howard Hawksin Hätä ei lue lakia -filmiä pidetään yhä yhtenä parhaimpana komediana, mitä elokuvataide on tuottanut – eikä suotta. Hawksin filmin jalanjäljillä ovat liikkuneet enemmän tai vähemmän kaikki sen jälkeen tuotetut romanttiset komediat, mutta hyvin harva on päässyt lähelle samaa tasoa.

Hagar Wilden ja Dudley Nicholsin, kahden lahjakkaan käsikirjoittajan kynäilemä filmi kertoo Cary Grantin näyttelemästä tohtori Davidista ja Katharine Hepburnin tulkitsemasta perijätär Susanista, jotka eksyvät toistensa seuraan erään golf-kentän parkkipaikalla. Alusta alkaen tuttavuus tuottaa pelkkää harmia Davidille, mutta jostakin syystä he kuitenkin tuntuvat kuluvan päivän ja illan aikana eksyvän aina samaan paikkaan. Susan iskee silmänsä hieman hölmöön, museossa työskentelevään tohtoriin, joka vain yrittää varmistaa rikkaan rouvan antaman lahjoituksen museolle ja päästä sen jälkeen takaisin kotiin mennääkseen naimisiin häntä kuin lasta kohtelevan kollegansa kanssa.

Puolitoistatuntisen aikana Susan ja David kokevat monenlaisia, toinen toistaan hauskempia kommelluksia eivätkä he joudu yksistään vastaamaan hauskuuttamisesta. Susanin hienostotätiä näyttelevä May Robson ja tämän kenties tulevana miesystävänä, erittäin korrektisti mutta toisinaan hölmösti käyttäytyvänä majurina nähtävä Charles Ruggles ovat ehkä hauskempiakin kuin nuorempi pääosakaksikko. Grantia ja Hepburnia paremmin yhteenpelaavaa kaksikkoa ei kuitenkaan monta kertaa ole nähty. Heidän yhteistyönsä on vähintään yhtä ilahduttavaa katseltavaa kuin Clark Gablen ja Claudette Colbertin työskentely Frank Capran Tapahtui eräänä iltana -filmissä muutama vuosi aikaisemmin.

Niin komedioistaan (Hätä ei lue lakia, Meidän vastaeronneiden kesken, Herrat pitävät vaaleaveriköistä), gangsterifilmeistään (Arpinaama) kuin lännenelokuvistaankin (Rio Bravo, El Dorado) tunnetun Hawksin lahjakkaissa käsissä tarina matkaa eteenpäin hyvällä vauhdilla täysin ilman ongelmia. Mykkäfilmin aikaan uransa aloittaneella Hawksilla oli elokuvakerronta mestarillisesti hallussaan viimeistään 1930-luvun alkuun tultaessa ja Hätä ei lue lakia on siitä erinomainen osoitus. Vielä kun Meidän vastaeronneiden kesken saataisiin Suomessakin DVD:lle...

LISÄMATERIAALI

Kuvagallerioita ja muiden elokuvien trailereita.

DVD-JULKAISU