auringonlapsetstill1
Ants Esperk ja Elfi Lepp-Strobel elokuvassa Auringon lapset. Kuva: KAVI

Tammikuussa 1931 virolaiset elokuvantekijät Johan Cronsjö ja Theodor Luts saapuivat Helsinkiin tapaamaan Suomi-Filmi Oy:n johtaja Erkki Karua. Virolaisen elokuvan pioneerimiehet kohtasivat suomalaisen elokuvan pioneerin keskustellakseen ensimmäisestä virolais-suomalaisesta yhteistuotantoelokuvasta. Yhteistä kiinnostusta löytyi, mutta tositoimiin päästiin vasta vuoden 1932 kesällä. Silloin Luts oli enää yksinään virolaisena tuottajapartnerina, minkä lisäksi hänestä tuli elokuvan ohjaaja ja kuvaaja.

Luts ja Karu päätyivät toteuttamaan Auringon lapset -nimisen tarinan kesänvietosta Virossa merenrannalla. Kuvaajana Luts oli sen verran visuaalinen ihminen, että hän päätti kuvata filminsä kokonaisuudessaan ulkoilmassa, auringon alla. Niinpä elokuvaan ei tullut ensimmäistäkään sisäkuvaa, eikä metriäkään filmiä kuvattu studiossa.

theodorluts1kavi
Theodor Luts 1930-luvulla. Kuva: KAVI

Auringon lapset kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa ja mykkänä. Äänielokuva oli vasta hiljattain rantautunut Suomeen ja ensimmäiset suomalaiset äänielokuvat olivat tulleet teattereihin vuonna 1931. Auringon lapsien tapauksessa koettiin käytännöllisemmäksi jälkiäänittää elokuva Suomi-Filmin studiolla. Erikoista kyllä, jälkiäänitys tehtiin vain virolaisten näyttelijöiden kanssa viroksi, suomenkielistä versiota ei tehty. Suomi-Filmillä oli kuitenkin vakaa tarkoitus levittää elokuva Suomessa. Neljä esityskopiotakin ehdittiin ottaa, mutta yhtäkään niistä ei lopulta laskettu levitykseen. Vuoden 1932 loppuun kaavailtu Suomen-ensi-ilta jäi toteutumatta, ja meillä elokuva näki päivänvalon vasta festivaali- ja arkistoesityksinä vuosikymmeniä myöhemmin.

Vaikkei Auringon lapsia koskaan Suomen valkokankailla nähtykään, on sillä ollut mainitsemisen arvoinen panos suomalaiseen iskelmämusiikkiin. Elokuvaa tehtäessä musiikin säveltäjäksi palkattiin Georg Malmstén, joka oli tuolloin Karun ja Suomi-Filmin suosiossa. Nuori laulaja sai tehtäväkseen levyttää Auringon lapsien tunnuslaulun – viroksi. Alkuperäiset sanat olivat Karun kynästä, mutta vaikka Auringon lapset -laulusta tulikin ikivihreä klassikko, ei Karu muita lauluja kynäillyt. Sen sijaan hänen pojastaan Olavi Karusta tuli sekä säveltäjä että elokuvamies.

Kun Auringon lapset ei tullutkaan Suomen valkokankaille, saapui sentään musiikkikauppoihin Malmsténin suomenkielinen levytys sen nimikkolaulusta. Vuosikymmenten varrella laulun ovat levyttäneet myös Tapio Rautavaara, Tapio Heinonen, Jari Sillanpää ja liuta muita laulajia. Eikä Theodor Lutsillekaan huonosti käynyt, sillä hän sai vuonna 1932 Karulta työtarjouksen ja siirtyi Suomi-Filmin kuvaajaksi.

Tänä vuonna, kun tulee kuluneeksi 100 vuotta Viron tasavallan perustamisesta, Auringon lapsien omistava Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on julkaissut elokuvan Elävä muisti -verkkopalvelussaan. Siellä se on vapaasti kaikkien katseltavissa, 86 vuotta valmistumisensa jälkeen.

 

linkkiKatso Auringon lapset -elokuva Elävästä muistista

 

 Lähde: Elonet

Ensi-illat

Perjantai 20.9.

adastrajuliste rambolastbloodjul

missaoletbernadettejuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

tottumiskysymysjuliste mestarichengjuliste marianparatiisijuliste divaoffinlandjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Finland 220x150