Kolumni

molletuntematonyleversio
Mollbergin Tuntemattoman sotilaan "restauroidusta" versiosta. Kuva: Yle / Arctic-Filmi Oy

Omien tuotantojensa ja omistuksessaan olevien pitkien elokuvien digitoinnin aloittanut Yleisradio ei kovin suurta arvoa anna taideteoksille. Digitointi- ja restaurointityössä elokuvien ja tv-tuotantojen kuvasuhteita on muutettu siten, että kuva täyttää nyt koko televisioruudun kuva-alan. Ilmeisesti Yleisradion mielestä ihmiset eivät enää osaa tai halua katsoa teoksia sellaisina kuin ne tehty ja tarkoitettu esitettäväksi, vaan ne on jatkossa esitettävä sellaisina kuin Yleisradio haluaa.

Tapaus tuo mieleen Yhdysvalloissa 1980-luvulla erään televisiokanavan suosiman tavan värittää vanhat mustavalkoiset klassikot, mistä tietysti elokuvien hengissä olevat tekijät ja näyttelijät eivät olleet mielissään. Asiasta käytiin keskustelua Yhdysvaltain kongressia myöden, missä James Stewartin ja John Hustonin kaltaiset legendat puhuivat taideteostensa koskemattomuuden puolesta ja Woody Allenin ja Sydney Pollackin kaltaiset nuoremman polven tekijät puolustivat koko ammattikunnan oikeuksia. Tällaista keskustelua ei Suomessa ole käyty, eikä sitä varmaan koskaan käydäkään, kun samantyyppisestä taideteosten tuhoamisesta on vastuussa valtionyhtiö.

Jo vuosia aikaisemmin Yleisradio harjoitti vastaavaa toimintaa täyskuvana (4:3-kuvasuhteella) kuvattujen teosten kanssa, muuttamalla nämä laajakuvaformaattiin (16:9) yksinkertaisesti vain venyttämällä kuvan laajakuvaksi. Seurauksena syntyi täysin katselukelvotonta roskaa, mikä ei Yleisradiota haitannut eikä haittaa vieläkään, sillä se esittää yhä näitä venytettyjä versioita. Esimerkiksi Veli-Matti Saikkosen ohjaama Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet -televisiofilmi tuli hiljattain katseltavaksi Yle Areenaan juuri tässä venytetyssä muodossa.

Viimeisimmäksi Yleisradio on ”restauroinut” Jotaarkka Pennasen ohjaaman Mommilan veriteot 1917:n (1973) ja Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan (1985). Molempien elokuvien kuva rajattiin uudelleen ja kuvasuhdetta muutettiin 1.66:1:stä  joko 1.77:1:een tai 1.78:aan. Vanhassa eurooppalaisessa laajakuvaformaatissa kuvatuissa elokuvissa on siis mustat palkit kuvan molemmin puolin, mutta Yleisradion ”restauroiduissa” versioissa kuva on rajattu uudelleen siten, että koko ruutu on täynnä kuvaa, mutta kuvasta jää ylä- ja alaosasta siivut näkymättömiin.

Lisäksi Mollbergin elokuvaan lisättiin leikkauspoistoja, mitkä Yleisradio jäljitti Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kokoelmista. KAVI ei kuitenkaan varsinaiseen restaurointityöhön osallistunut. Sitä, että elokuvan kuvasuhdetta oli muutettu ja siihen oli lisätty ohjaajan tekemiä poistoja, ei Yleisradion ohjelmatiedotteissa mainittu mitenkään.

(Ainakin) näiden kahden pitkän elokuvan lisäksi Yleisradio on rajannut kuvan uudelleen myös omissa tuotannoissaan, muttei ainakaan toistaiseksi kaikissa. Koska Yleisradio omistaa nämä teokset ja niiden esitysoikeudet, myös esimerkiksi kaikki Fennada-Filmin yli 60 pitkää elokuvaa, voi se estää muitakin esittämästä elokuvia niiden alkuperäisessä muodossaan – sellaisina kuin millaiseksi tekijät ne tekivät ja millaisina ne kaikkine virheineenkin olisi esitettävä alkuperäisessä muodossaan.

Sibeliuksen Finlandiakaan ei voi mennä jälkikäteen ”parantelemaan” ja väittää, että nyt esitämme nimenomaan Sibeliuksen Finlandian. Tai pitäisikö Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli käydä kehystämässä ja rajaamassa uudelleen aina sen mukaan, mikä on kunkin ajan käsitys hyvästä taulun koosta – tai peräti vähän "parannella" taulun sävyjä silloin, kun toinen värimaailma on muodissa? "Onhan se vähän synkkä, lisätään kivoja värejä, niin nuorisokin katsoo sitä taulua taas".

Yleisradion toiminta tässä asiassa on erinomainen osoitus siitä, minkälaista arvoa valtiovalta antaa elokuvalle taiteenmuotona: ei minkäänlaista.


J.K. Tällä viikolla uutisoitiin siitä, miten Aki Kaurismäki oli myynyt tuotantonsa tv-oikeudet Yleisradiolle. Toivottavasti Kaurismäki on muistanut kirjata sopimukseen, että elokuvat esitetään sellaisina kuin hän on ne tehnyt ja tarkoittanut esitettäväksi.

 

Ote tekijänoikeuslaista 3 § Moraaliset oikeudet (22.5.2015/607):

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.

Ensi-illat

Perjantai 21.9.

missaonemilyjuliste peppermintjuliste

crazyrichasiansjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

 tyhjiojuliste olavivirtajuliste valmentajajuliste holmonuorisydanjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909

Katsotuimmat ensi-illat 2018

Päivitetty 25.6.

1. Avengers: Infinity War 224 805
2. Deadpool 2 169 220
3. Black Panther
148 523
4. Supermarsu suomi
140 697
5. Coco  132 936

Katsotuimmat kotimaiset 2018

Päivitetty 25.6.

1. Supermarsu
140 697
2. Veljeni vartija 121 199
3. Varasto 2 94 031
4. Kaikki oikein 74 596
5. Suomen hauskin mies 55 755

ranin

PCA FI 220x150

Nyt elokuvateattereissa

ilosiaaikojamielensapahoittajuliste
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

Tiina Lymi
4. viikko

207 456
katsojaa 20.9. mennessä

mm2juliste
Mamma Mia! Here We Go Again
O. Parker
9. viikko

343 289
katsojaa 20.9. mennessä

Kotimaiset elokuvat TV:ssä

Ilmoituksia

Go to top