Tuotantokustannustiedot ovat pääasissa peräisin Elonet.fi:stä ja SES:n tiedoista.

Rajaksi on otettu 3 miljoonaa euroa, sillä pari miljoonaa euroa (nykyarvossaan) maksaneita kotimaisia elokuvia on sittenkin melkoinen liuta. Elokuvien budjetit on muutettu vuoden 2016 rahaksi käyttämällä Tilastokeskuksen rahanarvonkerrointa, joka perustuu viralliseen elinkustannusindeksiin. Budjetit on muutettu elokuvan julkaisuvuoden rahanarvon mukaan.

Enemmän kuin kahden maan yhteistuotannot on otettu mukaan vain, jos elokuvan ohjaaja on suomalainen (eli esim. Lars von Trierin elokuvat jäävät pois). Renny Harlinin Mindhuntersia (2004) ei ole otettu tähän mukaan, sillä vaikka Suomi on mainittu yhtenä elokuvan tuottajamaista, ei sillä kuitenkaan ole suomalaista osatuottajaa ja elokuvan ainoat suomalaiset tekijät ovat ohjaaja ja säveltäjä.

Poissa ovat myös ne elokuvat, jotka olivat lähellä valmistua, mutta eivät lopulta toteutuneetkaan. Mannerheim, Nicholas North ja kumppanit eivät siis listalla ole.

Päivitetty 6.7.2017.

 

1. kalleimmatelokuvat5 Angry Birds -elokuva (2016, FI/US)
Ohjaus: Clay Kaytis, Fergal Reilly
Tuotanto: Rovio Animation Oy


65 000 000 € (65 000 000 €)
2. kalleimmatelokuvat6 Sampo (1959, USSR/FI)
Ohjaus: Aleksandr Ptushko
Tuotanto: Suomi-Filmi Oy (Suomi)


24 100 000 € (1 000 000 000 mk)
3. kalleimmatelokuvat3 Iron Sky: The Ark (2019, CH/FI)
Ohjaus: Timo Vuorensola
Tuotanto: Iron Sky Universe Oy 


23 500 000 €
4. kalleimmatelokuvat2 Iron Sky: The Coming Race (2019, FI/DE/BE)
Ohjaus: Timo Vuorensola
Tuotanto: Iron Sky Universe Oy


16 700 000 €
5. kalleimmatelokuvat4 Historiaa tehdään öisin (1999, UK/FR/DE/FI)
Ohjaus: Ilkka Järvi-Laturi
Tuotanto: Smile Entertainment Oy


13 961 000 € (63 000 000 mk)
6. kalleimmatelokuvat4b Big Game (2014, FI/DE/UK)
Ohjaus: Jalmari Helander
Tuotanto: Subzero Film Entertainment Oy


8 443 000 € (8 413 000 €)
7. kalleimmatelokuvat4b Iron Sky (2012, FI/DE/AU)
Ohjaus: Timo Vuorensola
Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy


8 215 000 € (8 000 000 €)
8. kalleimmatelokuvat4b Niko 2 – Lentäjäveljekset (2011, FI/DE/IR/DK)
Ohjaus: Kari Juusonen, Jorgen Lerdam
Tuotanto: Anima Vitae Oy, Cinemaker Oy


7 559 000 € (7 361 000 €)
9. kalleimmatelokuvat4b Niko – Lentäjän poika (2008, FI/DE/DK/IR)
Ohjaus: Michael Hegner, Kari Juusonen
Tuotanto: Anima Vitae Oy, Cinemaker Oy


6 759 000 € (6 113 000 €)
10. kalleimmatelokuvat4b Tyttökuningas (2015, FI/CA/DE/SE)
Ohjaus: Mika Kaurismäki
Tuotanto: Marianna Films Oy


6 523 000 € (6 500 000 €)
11. pisimmatelokuvat9 Tuntematon sotilas (2017, FI/BE/IS)
Ohjaus: Aku Louhimies
Tuotanto: Elokuvayhtiö Suomi 2017 Oy


6 500 000 €
12. kalleimmatelokuvat4b Maaginen kristalli (2011, FI/BE)
Ohjaus: Antti Haikala
Tuotanto: Epidem ZOT Oy


5 357 000 € (5 074 000 €)
13. kalleimmatelokuvat4b Röllin sydän (2017, FI/DE/RU/UK)
Ohjaus: Pekka Lehtosaari
Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy


5 354 000 € (4 653 091 €)
14. kalleimmatelokuvat4b Jäätävä polte (1986, FI/US)
Ohjaus: Renny Harlin
Tuotanto: Larmark Productions


5 292 000 € (16 700 000 mk)
15. pisimmatelokuvat3 Talvisota (1989)
Ohjaus: Pekka Parikka
Tuotanto: National-Filmi Oy


5 195 000 € (19 000 000 mk)
16. kalleimmatelokuvat4b Tom of Finland (2017, FI/SE/DK/DE)
Ohjaus: Dome Karukoski
Tuotanto: Helsinki-filmi Oy


5 000 000 €
17. pisimmatelokuvat15 Ystävät, toverit (1990)
Ohjaus:
Rauni Mollberg
Tuotanto: Filmi-Molle Oy


4 764 000 € (18 487 466 mk)
18. pisimmatelokuvat2 Tuntematon sotilas (1985)
Ohjaus: Rauni Mollberg
Tuotanto: Arctic-Filmi Oy


4 669 000 € (14 221 237 mk)
19. pisimmatelokuvat20 Etulinjan edessä (2004)
Ohjaus: Åke Lindman
Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy


4 237 100 € (3 500 000 €)
20. kalleimmatelokuvat4b Le Havre (2011, FI/FR/DE)
Ohjaus: Aki Kaurismäki
Tuotanto: Sputnik Oy


4 070 000 € (3 854 805 €)
21. kalleimmatelokuvat4b Amazon (1990, FI/US)
Ohjaus: Mika Kaurismäki
Tuotanto: Villealfa Filmproductions Oy


3 958 000 € (15 358 089 mk)
22. pisimmatelokuvat5 Täällä Pohjantähden alla (1968)
Ohjaus: Edvin Laine
Tuotanto: Fennada-Filmi Oy, Yleisradio Oy


3 917 000 € (2 579 027 mk)
23. kalleimmatelokuvat4b Lapin kullan kimallus (1999)
Ohjaus: Åke Lindman
Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy


3 711 000 € (16 746 000 mk)
24. kalleimmatelokuvat4b Tali-Ihantala 1944 (2007)
Ohjaus: Åke Lindman, Sakari Kirjavainen
Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy


3 559 000 € (3 093 000 €)
25. kalleimmatelokuvat4b Imaginaerum (2012, CA/FI)
Ohjaus: Stobe Harju, Mark Roper
Tuotanto: Solar Films Oy


3 538 019 € (3 700 000 $)
26. kalleimmatelokuvat1 Kaivo (1992, FI/SE/DK)
Ohjaus: Pekka Lehto | Tuotanto: Kinofinlandia Oy

3 502 000 € (14 511 774 mk)
27. kalleimmatelokuvat4b Ikitie (2017, FI/EE/SE)
Ohjaus: AJ Annila
Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy


3 300 000 €
28. kalleimmatelokuvat4b Äideistä parhain (2005, FI/SE)
Ohjaus: Klaus Härö
Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy


3 241 000 € (2 700 000 €)
29. kalleimmatelokuvat4b Lupaus (2005)
Ohjaus: Ilkka Vanne
Tuotanto: Fantasiafilmi Oy


3 241 000 € (2 700 000 €)
30. kalleimmatelokuvat4b Going to Kansas City (1998, FI/CA)
Ohjaus: Pekka Mandart
Tuotanto: Mandart Entertainment Oy


3 201 000 € (14 278 968 mk)
31. kalleimmatelokuvat4b Jadesoturi (2006, FI/CH/NL/EE/DE)
Ohjaus: AJ Annila
Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy


3 185 000 € (2 700 000 €)
32. pisimmatelokuvat18 Colorado Avenue (2007)
Ohjaus: Claes Olsson
Tuotanto: Kinoproduction Oy


3 164 000 € (2 750 000 €)
33. kalleimmatelokuvat4b Helsinki–Napoli All Night Long
(1987, FI/DE/SU/IT)

Ohjaus: Mika Kaurismäki
Tuotanto: Villealfa Filmproduction Oy

3 057 000 € (10 000 000 mk)
34. kalleimmatelokuvat4b Honey Baby (2004, FI/DE/LV/RU)
Ohjaus: Mika Kaurismäki
Tuotanto: Marianna Films Oy


3 026 500 € (2 500 000 €)
35. kalleimmatelokuvat4b Sagojogan ministeri (1997, SE/FI/NO)
Ohjaus: Paul-Anders Simma
Tuotanto: Kinotuotanto Oy


3 000 000 € (13 200 000 mk)
36. kalleimmatelokuvat4b The Guardian Angel (2018, FI/DK/HR)
Ohjaus: Arto Halonen
Tuotanto: Art Films Production Oy


3 000 000 €
37. kalleimmatelokuvat4b Hevi reissu (2018, FI/NO)
Ohjaus: Jukka Vidgren, Juuso Laatio
Tuotanto: Making Movies Oy


3 000 000 €

 

 

angrybirdselokuva1

1. Angry Birds -elokuva – 65 000 000 €

Ohjaus: Clay Kaytis, Fergal Reilly | Tuotanto: Rovio Animation Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Yhdysvallat | Budjetti v. 2016 rahassa: 65 000 000 €

Suomalaisen Rovio Entertainmentin kehittämään mobiilipeliin pohjautuva Angry Birds -elokuva on Suomen elokuvatuotannon historian suurin vientituote: maailmanlaajuisesti yli 315 miljoonan euron lipputulot, joista Yhdysvaltain ja Kanadan osuus yli 100 miljoonaa euroa ja Kiinankin noin 68 miljoonaa. Yhdysvalloissa elokuvan DVD- ja Blu-ray-tallenteita myytiin lähes 22 miljoonan euron edestä.

Suomessa reilut 325 000 katsojaa saanut elokuva on myös tämän maan historian kallein elokuvatuotanto 65 miljoonan euron tuotantobudjetillaan. Rahoituksesta tiettävästi olennainen osa oli peräisin Suomesta ja elokuvan tuotantoyhtiö Rovio Animation Oy:ltä. Sen sijaan suomalais-yhdysvaltalaisen yhteistuotannon tekijät olivat lähes kaikki ulkomaalaisia, jotka myös työskentelivät ulkomailla. Päätekijöistä vain osa käsikirjoittajista ja tuottajista ovat suomalaisia.

Angry Birds -elokuvalle on tekeillä jatko-osa, joka saa ensi-iltansa syyskuussa 2019. Todennäköisesti sen tuotantobudjetti on vähintäänkin ensimmäisen osan tasolla.

sampo

2. Sampo (1959) – 24 100 000 €

Ohjaus: Aleksandr Ptushko | Tuotanto: Suomi-Filmi Oy (Suomi) Tuotantomaat: Neuvostoliitto, Suomi |  Budjetti v. 1959 rahassa: 1 000 000 000 mk

Neuvostoliittolais-suomalaisena yhteistuotantona valmistunut Sampo oli ensimmäinen filmatisointi Kalevalasta, vieläpä laajakangas- ja värielokuvana. Mosfilmin ja Suomi-Filmin yhteistuotannon hinnaksi tuli lopulta noin miljardi markkaa, joka vastaa vuoden 2016 rahassa 24 100 000 euroa. Tuolloin kotimaisen elokuvan keskimääräinen budjetti oli 15 miljoonaa markkaa, eli noin 360 000 nykyeuroa. Sammon tuotantokustannuksista suurin osa kuitenkin katettiin neuvostoliittolaisella rahalla.

Sammon yleisömenestys Suomessa ei ollut kaksinen. Suomi-Filmille opetusministeriö oli luvannut korvata elokuvasta mahdollisesti koituvat tappiot, mutta 1980-luvulla antamassaan radiohaastattelussa tuottaja Risto Orko sanoi, että tämän lupauksen opetusministeriö oli valitettavasti unohtanut.

 

ironskytheark1

3. Iron Sky: The Ark (2018) – 23 500 000 €

Ohjaus: Timo Vuorensola | Tuotanto: Iron Sky Universe Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Suomi, Kiina | Budjetti v. 2017 rahassa: 23 500 000 €

Timo Vuorensolan ohjaaman Iron Skyn (2012) ensimmäinen jatko-osa ei ollut vielä edes valmis saati julkaistu, kun tuotantoyhtiö Iron Sky Universe Oy tiedotti kolmannen osan menevän tuotantoon syksyllä 2017. Jälleen kerran Vuorensola ohjaa ja Tero Kaukomaa tuottaa, mutta nyt yhteistuottajana on kiinalainen Jiabo Culture Development. Kiinalaisrahoituksen ansiosta elokuvan budjetti on peräti 23 500 000 euroa, mutta se myös tarkoittaa sitä, että elokuva kuvataan Kiinassa ja pääosissa nähdään kiinalaisia näyttelijöitä.

 

ironskythecomingrace2

4. Iron Sky: The Coming Race (2018) – 16 700 000 €

Ohjaus: Timo Vuorensola | Tuotanto: Iron Sky Universe Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Belgia | Budjetti v. 2017 rahassa: 16 700 000 €

Osittain joukkorahoituksella toteutettu Iron Sky (2012) sai laajalti huomiota ja levisi hyvin, varsinkin laittomasti internetissä. Jo ensimmäinen osa oli 8,2 miljoonan euron budjetillaan yksi kaikkien aikojen kalleimmista suomalaisia elokuvista, mutta jatko-osa maksaa vielä kaksi kertaa enemmän, 16,7 miljoonaa euroa.

Timo Vuorensolan ohjaaman ja Tero Kaukomaan tuottaman Iron Sky: The Coming Racen pääosissa nähdään ensimmäisestä osasta tutut Julia Dietze ja Udo Kier. Elokuva saa ensi-iltansa helmikuussa 2018.


historiaatehdaanoisin

5. Historiaa tehdään öisin (1999) 13 961 000 €

Ohjaus: Ilkka Järvi-Laturi | Tuotanto: Smile Entertainment Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Suomi | Budjetti v. 1999 rahassa: 63 000 000 mk

Ilkka Järvi-Laturi ehti ennen omaa ohjaajadebyyttiään työskennellä apulaisohjaajana kolmessa suurelokuvassa: Tuntemattomassa sotilaassa (1985), Nuoruuteni savotoissa (1988) ja Talvisodassa (1989). Järvi-Laturin kolmas oma ohjaustyö, Historiaa tehdään öisin (1999), oli vielä näitäkin suurempi tuotanto. Brittiläis-ranskalais-saksalais-suomalainen yhteistuotantoelokuva kuvattiin pitkälti Suomessa, mutta raha tuli pääosin ulkomailta. Suomessa elokuva sai runsaasti palstatilaa tuotannossa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

Elokuvan pääosissa nähtiin Independence Day – maailmojen sodan (1996) kakkostähti Bill Pullman ja Kieslowskin kahdesta hittielokuvasta tuttu Irène Jacob. Elokuvan budjetiksi ilmoitettiin 11 miljoonaa silloista dollaria, eli 63 miljoonaa silloista markkaa, joka vastaa nykyrahassa noin 13 960 000 euroa. Kovin tuottoisa hanke on tuskin ollut kyseessä, sillä Euroopassa se sai teatterilevityksen vain Suomessa ja Tanskassa. Katsojiakin kertyi yhteensä vain 8 500.

Historiaa tehdään öisin on ainakin toistaiseksi jäänyt Järvi-Laturin viimeiseksi elokuvaksi.

kuningasnalintarina1

6. Kuningas Nalin tarina (????) 9 815 000 €

Ohjaus: Arturas Pozdniakovas | Tuotanto: Osmo Production Oy | Budjetti v. 2011 rahassa: 8 700 000 €

Arturas Pozdniakovasin animaatioelokuva perustuu "vanhaan intialaiseen legendaan", kuten tuotantoyhtiön nettisivuilla kerrottiin. 1990-luvulta lähtien Suomessa leikkaajana työskennelleen Pozdniakovasin esikoisohjauksen budjetti on 8 700 000 euroa. Elokuvasäätiö myönsi hankkeelle 800 000 euron tuotantotuen, mutta myöhemmin ilmoitti perivänsä tuesta takaisin 610 000 euron osuuden, koska hanke ei ollut edennyt aikataulunsa mukaisesti. Vuonna 2015 tuotantoyhtiötä haettiin konkurssiin maksamattomien eläkemaksujen takia. Vuonna 2017 kuitenkin näyttää siltä, että elokuvahanke elää yhä.


biggame

7. Big Game (2015) – 8 443 000 €

Ohjaus: Jalmari Helander | Tuotanto: Subzero Film Entertainment Oy (Suomi)  | Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Iso-Britannia | Budjetti v. 2015 rahassa:  8 413 000 €

Alle kahdella miljoonalla eurolla tuotetulla Rare Exportsilla (2010) pitkän elokuvan ohjaajana debytoinut Jalmari Helander sai toiselle filmilleen jättibudjetin. Petri Jokirannan tuottama Big Game valmistui 8 413 000:lla eurolla, jonka turvin elokuva voitiin kuvata Saksassa ja pääosaan saatiin Samuel L. Jackson. Muihin osiin kiinnitettiin tunnettuja britti- ja yhdysvaltalaisnäyttelijöitä. 

Big Game sai Suomessa 130 000 katsojaa ja koko Euroopassa yhteensä lähes 700 000 katsojaa.

ironsky2

8. Iron Sky (2012) – 8 215 000 €

Ohjaus: Timo Vuorensola | Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Australia |  Budjetti v. 2012 rahassa: 8 000 000 €

Suomalais-saksalais-australialainen Iron Sky oli osoitus siitä, että elokuvalla voi olla "faneja" jo ennen kuin sitä on edes tehty. Joukkorahoituksesta lisäpotkua saaneen elokuvan budjetti oli kahdeksan miljoonaa euroa, joka vuoden 2016 rahassa vastaa 8,215 miljoonaa euroa. Timo Vuorensolan ohjaama ja Tero Kaukomaan tuottama elokuva sai Suomesta yli 180 000 katsojaa ja koko Euroopasta hieman yli miljoona katsojaa.


niko2

9. Niko 2 – Lentäjäveljekset (2012) – 7 559 000 €

Ohjaus: Kari Juusonen, Jorgen Lerdam | Tuotantoyhtiö: Anima Vitae Oy, Cinemaker Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Irlanti, Tanska | Budjetti v. 2012 rahassa: 7 361 000 €

Niko – Lentäjän pojan (2008)  hyvän menestyksen myötä lentävän poropojan tarina jatkui Kari Juusosen ja Jorgen Lerdamin ohjaamassa jatko-osassa. Suomessa jatko-osa sai noin 155 000 katsojaa, mutta koko Euroopan yleisösaldo kohosi lähes 2,5 miljoonaan. 7 361 000 euron budjetti vastaa vuoden 2016 rahassa noin 7,56 miljoonaa euroa.


nikolentajanpoika

10. Niko – Lentäjän poika (2008) – 6 759 000 €

Ohjaus: Michael Hegner, Kari Juusonen | Tuotantoyhtiö: Anima Vitae Oy, Cinemaker Oy  (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Tanska, Irlanti | Budjetti v. 2008 rahassa: 6 113 000 €

Michael Hegnerin ja Kari Juusosen yhdessä ohjaama Niko – Lentäjän poika oli vasta toinen hyvin menestynyt kotimainen animaatioelokuva Röllin sydämen (2007) jälkeen. Se oli kuitenkin ensimmäinen kansainväliset laatukriteerit täyttävä suomalainen animaatioelokuvatuote. Suomessa elokuvan kävi katsomassa lähes 235 000 lipunostajaa, mutta koko Euroopan saldo kohosi lähelle kolmea miljoonaa katsojaa. 


thegirlking

11. Tyttökuningas (2015) – 6 523 000 €

Ohjaus: Mika Kaurismäki | Tuotanto: Marianna Films Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Kanada, Saksa, Ruotsi | Budjetti v. 2015 rahassa:  6 500 000 €

Vuonna 2015 Mika Kaurismäki ohjasi peräti kaksi elokuvaa: historiallisen epookin Tyttökuningas ja draamakomedian Elämältä kaiken sain. Edellisen tuotantoon tarvittiin rahaa Suomen lisäksi Ruotsista, Kanadasta, Saksasta ja Ranskasta, sen tekeminen maksoi yli 6,5 miljoonaa euroa, mutta Suomessa se sai vain 35 000 katsojaa. Elämältä kaiken sain taasen oli kokonaan kotimaista tuotantoa, sen tekeminen maksoi 1,1 miljoonaa euroa ja katsojia kertyi lähes 85 000. Kumpikaan ei ollut erityisen suuri menestys, mutta Tyttökuningas oli tuntuva floppi.

1600-luvulle sijoittuva, Ruotsin nuoresta kuningatar Kristiinasta kertova Tyttökuningas ei saanut Ruotsin elokuvateattereissa edes 2 000:ta katsojaa. Koko Euroopasta elokuva keräsi lähes 50 000 katsojaa, josta siis Suomen osuus oli hieman yli 35 000.

tuntematonsotilas2017still1

12. Tuntematon sotilas (2017) – 6 500 000 €

Ohjaus: Aku Louhimies | Tuotanto: Elokuvayhtiö Suomi 2017 Oy | Budjetti v. 2017 rahassa: 6 500 000 €

Aku Louhimiehen ohjaama kolmas elokuvasovitus Väinö Linnan vuonna 1954 ilmestyneestä romaaniklassikosta on myös Suomen historian kallein sotaelokuva. 6,5 miljoonan euron budjetillaan se jättää myös selvästi taakseen Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan – ja toki Edvin Laineenkin version, jota tehtäessä budjetteihin ei laskettu työntekijöiden palkkoja, koska valtaosa tekijöistä oli yhtiöllä kuukausipalkalla.

Louhimiehen Tuntematon sotilas on myös ohjaajansa ylivoimaisesti kallein elokuva.


maaginenkristalli
13. Maaginen kristalli (2011) – 5 357 000 €

Ohjaus: Antti Haikala | Tuotanto: Epidem ZOT Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Suomi, Belgia | Budjetti v. 2011 rahassa: 5 074 000 € 

Niko – Lentäjän poika ja sen jatko-osa ovat kotimaisiksi animaatioelokuviksi poikkeuksellisen hyvin menestyneitä. Niiden viitoittamalla tiellä jatkanut jouluinen Maaginen kristalli tuli ja osoitti, että kansainvälisille markkinoille pyrkivien animaatioelokuvien teossa riskit ovat suuria. Antti Haikalan ohjaama elokuva tuotettiin lähes 5,4 nykymiljoonalla, mistä sen keräämät lipputulot kattoivat vain häviävän pienen osan.  Suomalais-belgialainen yhteistuotanto pääsi teatterilevitykseen vain näissä kahdessa maassa, joista kertyi yhteenlaskettunakin alle 25 000 katsojaa.


rollinsydan

14. Röllin sydän (2007) – 5 354 000 €

Ohjaus: Pekka Lehtosaari | Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia | Budjetti v. 2007 rahassa: 4 653 091 €

1980-luvulta lähtien suomalaisten lasten kavereihin lukeutunut Rölli oli jo ennen ensimmäistä animaatiofilmiään seikkailut kahdessa valkokangaselokuvassa. Rölli ja metsänhenki (2001) oli niin suuri yleisömenestys Suomessa, että toteutustapansakin puolesta kansainvälisille markkinoille kenties kelpaavaan animaatioelokuvaan uskallettiin sijoittaa. Suomalais-saksalais-venäläis-brittiläinen Röllin sydän valmistui nykyrahassa yli 5,3 miljoonan euron budjetilla. Se sai Suomessa noin 150 000 katsojaa, mikä oli alle puolet Röllin ja metsänhengen yleisöstä. Myös kansainvälinen menestys jäi toivottua vaatimattomammaksi. Rölli silti jatkoi seikkailuaan valkokankailla vuosina 2014 ja 2016.

Elokuvan ohjauksesta vastasi käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari, joka on tehnyt pitkän uran ulkomaisten elokuvien suomalaisten dubbausten ohjaajana.


jaatavapolte

15. Jäätävä polte (1986) – 5 292 000 €

Ohjaus: Renny Harlin | Tuotanto: Larmark Productions (Suomi/Yhdysvallat) Tuotantomaat: Suomi, Yhdysvallat | Budjetti v. 1986 rahassa: 16 700 000 mk

Elokuva-alalla levityspuolella työskennellyt Markus Selin ja mainoselokuvia ohjannut, Taideteollisen korkeakoulun kesken jättänyt Renny Harlin olivat nuoria sällejä, jotka päättivät tehdä yhdessä elokuvan. He eivät tehneet mitään kahvikuppidraamaa, vaan kertaheitolla kotimaansa siihenastisen elokuvahistorian suurimman tuotannon (kun inflaatiota ei huomioitu). Jäätävä polte oli pääosin yhdysvaltalaisen rahoituksen turvin tehty kovan onnen projekti, joka kaikista mahdottomiltakin vaikuttaneista vastoinkäymisistä huolimatta lopulta valmistui. Sen jälkeen se joutui Suomessa elokuvasensuurin hampaisiin, josta vapauduttuaan käväisi elokuvateattereissa pyörimässä alle 35 000:lle katsojalle.

16,7 miljoonalla silloisella markalla, eli nykyrahassa noin 5,3 miljoonalla eurolla, tuotettu elokuva levisi hyvin ulkomaille ja keräsi Yhdysvalloissa yli kolmen miljoonan dollarin lipputulot, mutta Selin ja Harlin eivät tästä rahallisesti hyötyneet. Pojat lähtivät suuremmille markkinoille Ameriikkaan, josta Selin palasi pian ja vuosien saatossa nousi Suomen tärkeimmäksi elokuvatuottajaksi, kun taas Harlin löi itsensä läpi Hollywood-filmien ohjaajana. 


talvisota

16. Talvisota (1989) – 5 195 000 €

Ohjaus: Pekka Parikka | Tuotanto: National-Filmi Oy | Budjetti v. 1989 rahassa: 19 000 000 mk

Helsinkiläistynyt pohjalaiskirjailija Antti Tuuri nousi entistä suurempaan kansantietoisuuteen Pohjanmaa-romaaninsa menestysfilmatisoinnin jälkeen. Tv-ohjaaja Pekka Parikan esikoispitkän tuotannosta vastasi National-Filmi Oy, joka pani seuraavaksi tuotantoon Tuurin Talvisota-romaanin elokuvasovituksen. Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntemattomasta sotilaasta (1985) oli tähän mennessä kulunut vain pari vuotta, mutta silti National-Filmillä uskottiin talvisota-aiheisen elokuvan menekkiin. Usko osoittautui oikeaksi, mutta hollywoodilaista skandaalia ei tiedetty odottaa.

Talvisodan piti valmistua 13 miljoonalla markalla eli 3,5 miljoonalla nykyeurolla, mikä olisi ollut varsin kohtuullinen hinta suurelle sotaelokuvalle. Lopulta tuotantoon upposi kuitenkin 19 miljoonaa markkaa, eli lähes 5,2 miljoonaa nykyeuroa. Tämän seurauksena elokuvan saama komea 630 000:n katsojan yleisökään ei riittänyt tekemään elokuvasta voitollista. Lopulta voitto – jos sitä syntyi – käärittiin muita kanavia pitkin. Elokuvan tuotannosta vastasi sen levittäjän tytäryhtiö. Levittäjä taas oli sama firma, joka pyöritti maan suurinta elokuvaketjua. Lisäksi elokuvaa rahoitettiin ennakkomyymällä sen sarjaversion oikeudet televisioon.

Skandaali syntyi lopulta, kun lehdistössä alettiin puhua puolin ja toisin siitä, miten elokuvan teossa rahaa oikeastaan käytettiinkään.

tomoffinlandstill2

17. Tom of Finland (2017) – 5 000 000 €

Ohjaus: Dome Karukoski | Tuotantoyhtiö: Helsinki-filmi Oy | Tuotantomaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa | Budjetti v. 2017 rahassa: 5 000 000 €

Dome Karukosken neljä ensimmäistä elokuvaa olivat kaikki maltillisilla budjeteilla tuotettuja hyviä yleisömenestyksiä. Viides elokuva oli Tuomas Kyrön samannimiseen menestysromaaniin pohjautuva Mielensäpahoittaja (2014), joka oli sekin kohtuullisen halpa elokuva, mutta se veti elokuvateattereihin yli 500 000 katsojaa. Karukosken seuraava projekti olikin kulttitaiteilija Touko Laaksosen, alias Tom of Finlandin, elämäkertaelokuva. Viiden miljoonan euron monikansallisesta yhteistuotannosta tulikin ohjaajansa ensimmäinen taloudellinen epäonnistuminen, vaikka se sai hyvät arvostelut ja kotimaastakin juuri ja juuri 100 000 katsojaa. Tuotantokustannukset olivat kuitenkin kohtuuttoman suuret verrattuna yleisömenestykseen.

 

ystavattoverit

18. Ystävät, toverit (1990) – 4 764 000 €

Ohjaus: Rauni Mollberg | Tuotanto: Filmi-Molle Oy | Budjetti v. 1990 rahassa: 18 487 466 mk

Rauni Mollberg teki useita kehuttuja ja klassikon maineen saaneita töitä televisiossa, ennen kuin siirtyi pitkien elokuvien pariin vuonna 1973. Mollberg osti oikeudet Timo K. Mukan kohuromaaniin Maa on syntinen laulu, hankki rahoituksen ja tuotti elokuvan itse. Syntyi yli 700 000 katsojaa saanut filmi, jota enemmän katsojia on sen jälkeen valmistuneista kotimaisista elokuvista saanut vain Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984). Myös Mollbergin kaksi seuraavaa elokuvaa, Aika hyvä ihmiseksi (1977) ja Milka (1980), olivat hyviä yleisömenestyksiä, mutta eivät niin ennätyksellisessä mittakaavassa. Tuntematon sotilas puolestaan oli Mollbergin ensimmäinen valtava tuotanto lähes 4,7 miljoonan euron budjetillaan, mutta katsojiakin kertyi lähes 600 000.

Tuntemattoman sotilaan menestyksen innoittamana Mollberg ryhtyi vieläkin suurempaan hankkeeseen: Joni Skiftesvikin alkuperäiskäsikirjoitukseen pohjautuva Ystävät, toverit -epookkielokuva maksoi lähes 4,8 miljoonaa euroa. Useammassa maassa kuvattu elokuva oli monellakin tapaa suurisuuntaisimpia hankkeita Suomen siihenastisessa elokuvahistoriassa, mutta yleisö ei sitä arvostanut. Kun katsojia kertyi vain 38 567 kappaletta, ei Mollbergin tarvinnut enää ryhtyä vastaavanlaiseen suuryritykseen.

tuntematonsotilas85

19. Tuntematon sotilas (1985) – 4 669 000 €

Ohjaus: Rauni Mollberg | Tuotanto: Arctic-Filmi Oy | Budjetti v. 1985 rahassa: 14 221 237 mk

Rauni Mollbergin oli alkujaan tarkoitus ohjata Tuntemattoman sotilaan toinen valkokangassovitus yhdessä Matti Kassilan kanssa Jörn Donnerin tuottaessa. Lopulta projekti toteutui Mollbergin soolo-ohjauksena ja myös hänen itsensä tuottamana. Rahoitusta Mollberg haki ja sai ulkomailtakin, missä hänellä oli Maa on syntisen laulun (1973) ja Milkan (1980) jälkeen jonkinasteista mainetta.

Mollbergin Tuntematon sotilas oli täysin toisenlainen elokuva ja tuotanto kuin Edvin Laineen vuoden 1955 filmatisointi. Mollbergin elokuvan tuotantoon upposi kaikkiaan 14 221 237 markkaa, eli nykyrahassa lähes 4,7 miljoonaa euroa. Noin 590 000 katsojan yleisömäärä ei riittänyt edes ensi-iltavuoden katsotuimman kotimaisen elokuvan titteliin, kun muutamilla sadoillatuhansilla euroilla tuotettu Uuno Epsanjassa sai yli 615 000 katsojaa.


etulinjanedessa

20. Etulinjan edessä (2004) – 4 237 100 €

Ohjaus: Åke Lindman | Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy | Budjetti v. 2004 rahassa: 3 500 000 €

Useammassakin sotafilmissä, mm. eräässä alkuperäisessä Tuntemattomassa sotilaassa, näytelleen Åke Lindmanin ohjaajauran ensimmäinen sotaelokuva on jatkosodan ruotsinkielisestä jalkaväkirykmentistä kertova Etulinjan edessä. Lindmanin oman firman tuottaman elokuvan budjetti oli 3,5 miljoonaa euroa, nykyrahassa yli 4,2 miljoonaa euroa. Elokuvasäätiön tuotantotukea hanke sai vain 350 000 silloista euroa. Merkittävin osa elokuvan rahoituksesta tuli Syväriltä Kannakselle -elokuvien tuki ry:ltä, joka oli perustettu keräämään rahoitusta kahdelle jatkosotaa kuvaavalle filmille.

Elokuvan budjettiin nähden sen saama vaajan 95 000 katsojan yleisö oli vaatimaton, mutta yleisömenestys oli hyvä, kun huomioi elokuvan kielen. Ruotsissa elokuvan näki reilut 16 000 lipunostajaa.

Seuraavaksi Lindman ryhtyi puuhamaan elokuvalle eräänlaista sisarteosta, Tali-Ihantalaa 1944:ää (2007).


lehavre

21. Le Havre (2011) – 4 070 000 €

Ohjaus: Aki Kaurismäki | Tuotanto: Sputnik Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Ranska, Saksa | Budjetti v. 2011 rahassa: 3 854 805 eur

Aki Kaurismäen Ranskassa kuvaama Le Havre oli hänen ohjaustöistään vasta toinen, joka sai ohjaajan kotimaassa yli 100 000 katsojaa. Suomalais-ranskalais-saksalainen yhteistuotanto saatettiin esityskuntoon 3 850 000 euron budjetilla, eli hieman yli neljällä miljoonalla nykyeurolla. Kaurismäen uran ylivoimaisesti kallein elokuva on kolmekymmentä kertaa kalliimpi kuin ohjaajan uran alkupään filmi, Hamlet liikemaailmassa (1987), joka maksoi nykyrahassa vain 130 000 euroa.


amazon

22. Amazon (1990) – 3 958 000 €

Ohjaus: Mika Kaurismäki | Tuotanto: Villealfa Filmproductions Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Yhdysvallat | Budjetti v. 1990 rahassa: 15 358 089 mk

Suomalaista elokuvaa kovaa kyytiä kansainvälisille vesille ja Amazonin sademetsiin vieneen Mika Kaurismäen siihenastisen uran suurimman elokuvan päärooleissa nähdään Kari Väänänen, Robert Davi ja Rae Dawn Chong. Davi on tuttu monien Hollywood-elokuvien sivurooleista, joka Amazonin (1990) valmistuessa muistettiin Suomessa parhaiten 007 ja lupa tappaa -elokuvan (1989) roistona.

Väänäsen ja Davin Amazonin-seikkailujen kuvaaminen ei tullut halvaksi: filmiin upposi 15 358 089 markkaa, nykyrahassa lähes neljä miljoonaa euroa. Suomalais-yhdysvaltalaisen yhteistuotanto sai Suomessa hieman yli 40 000 katsojaa.


taallapohjantahdenalla

23. Täällä Pohjantähden alla (1968) – 3 917 000 €

Ohjaus: Edvin Laine | Tuotanto: Fennada-Filmi Oy, Yleisradio Oy | Budjetti v. 1968 rahassa: 2 579 027 mk

Väinö Linnan tuore myyntimenestysromaani Tuntematon sotilas ilmestyi joulukuussa 1954 ja vuoden päästä sen filmatisointi pyöri jo elokuvateattereissa. Suomen Filmiteollisuus -yhtiön voimannäyte on jäänyt suomalaisen elokuvan historiaan kotimaassa ylivoimaisesti eniten katsojia saaneena teoksena. Kun Suomen Filmiteollisuus hieman myöhemmin tuotti J. L. Runebergin Sven Tuuvasta suurelokuvan Linnan käsikirjoituksesta, Laine oli itsestäänselvä valinta ohjaajaksi. Vielä selvempää oli, että Linnan oman Täällä Pohjantähden alla -romaanin elokuvasovituksen ohjaa Edvin Laine. Tuottajaksi tuli Fennada-Filmi Oy, sillä Suomen Filmiteollisuus oli jo lopettanut toimintansa.

Fennada-Filmi sai tuotantopalveluita Yleisradiolta vastineeksi elokuvan tv-oikeuksista. Näin voitiin ilman varsinaista julkista tukijärjestelmää rahoittaa elokuva, joka kaatuessaan olisi kaatanut sen lähes parikymmentä vuotta toimineen tuotantoyhtiönkin.

Täällä Pohjantähden alla oli varsinainen suurvärielokuva, jonka tuotantoon upposi 2 579 027 markkaa, nykyrahassa lähes neljä miljoonaa euroa. Budjetti oli siihenastisessa kotimaisessa elokuvassa täysin omaa luokkaansa, mutta siihenkin oli syynsä. Kaikki Pohjantähteä edeltäneet suurelokuvat oli tehty studioaikakaudella, jolloin tuotantoyhtiöillä oli liuta kuukausipalkkaisia elokuvantekijöitä ja näyttelijöitä aina järjestäjästä ohjaajaan. Näin ollen tekijöiden työn hintaa ei laskettu elokuvien budjetteihin, ja kun studiotkin olivat omasta takaa, ei niiden vuokriakaan tarvinnut laskea budjettiin. Sama päti kalustoon ja usein myös puvustoon. Siitä syystä nykypäivänä viiden miljoonan euron budjetin vaativa elokuva saattoi tuolloin valmistua alle miljoonan budjetilla, koska suurimmat kuluerät eivät kuuluneet budjetteihin.

Täällä Pohjantähden alla ei kuitenkaan tuotantoyhtiötään kaatanut, sillä se sai hieman yli miljoona katsojaa elokuvateattereissa. Tämän seurauksena Fennada-Filmi saattoi ryhtyä toteuttamaan elokuvalle jatko-osaa, Linnan romaanitrilogian viimeisen osan kattavaa Akselia ja Elinaa (1970).

lapinkullankimallus

24. Lapin kullan kimallus (1999) – 3 711 000 €

Ohjaus: Åke Lindman | Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy | Budjetti v. 1999 rahassa: 16 746 000 mk

Kotimaisen elokuvan osalta lama-aika päättyi lopullisesti vasta vuonna 1999, jolloin valmistui peräti neljä suurta yleisömenestystä: Rukajärven tie (1999), Häjyt (1999), Kulkuri ja joutsen (1999) ja Lapin kullan kimallus (1999). Näistä kaikkein parhaiten menestyi Rukajärven tie yli 420 000:lla katsojallaan, vaikka se oli yli miljoona euroa halvempi kuin alle puolet tuosta katsojamäärästä saanut Lapin kullan kimallus.

Åke Lindman teki ohjaajana ja tuottajana paluun pitkien elokuvien pariin aiheella, joka oli pyörinyt hänen mielessään 1950-luvulta saakka. Tarina 1800-luvun pohjoisen kullanhuuhtojista oli tietysti kallis toteuttaa, mutta Lindmanilla jos kellä oli siihen mahdollisuudet. Elokuvan tekoon meni lopulta 16 746 000 markkaa, nykyrahassa 3,7 miljoonaa euroa. Elokuvasäätiön tuen osuus oli vain 3,1 miljoonaa markkaa. Yksistään teatterilevityksestä saatujen noin 205 000 katsojan tuomilla lipputuloilla budjettia ei kuitenkaan katettu.

tali-ihantala

25. Tali-Ihantala 1944 (2007) – 3 559 000 €

Ohjaus: Åke Lindman, Sakari Kirjavainen | Tuotanto: Åke Lindman Film-Production Oy | Budjetti v. 2007 rahassa: 3 093 000 €

Tali-Ihantala 1944 oli riskialtis elokuvatuotanto monellakin tapaa. Ohjaaja-tuottaja Åke Lindman oli kuvausten alkaessa 78 vuoden ikäinen, eikä hän ensimmäisen kuvausjakson jälkeen ollut enää riittävän hyvässä kunnossa jatkaakseen työtä. Tässä vaiheessa elokuvan leikkaajaksi palkattu Sakari Kirjavainen astui hätiin ja yhden aiemman ohjaustyö kokemuksella vei elokuvan kuvaukset loppuun.

3,1 miljoonan euron budjetista 2,1 miljoonaa euroa tuli Syväriltä Kannakselle -elokuvien tuki ry:ltä, joka rahoitti myös Lindmanin edellistä, Etulinjan edessä -elokuvaa (2004). Suomen elokuvasäätiön tuki oli tämänkin filmin kohdalla vain 350 000 euroa.

Tali-Ihantala 1944 sai yli 190 000 katsojaa, yli kaksi kertaa enemmän kuin Etulinjan edessä.

 

imaginaerum3 

26. Imaginaerum (2012)
Ohjaus: Stobe Harju, Mark Roper | Tuotanto: Solar Films Oy (Suomi) Tuotantomaat: Kanada, Suomi | Budjetti v. 2012 rahassa: 3 700 000 dollaria

Nightwish-yhtyeen keulahahmo Tuomas Holopaisen ideoima suuren budjetin fantasiaelokuva toteutui kanadalais-suomalaisena yhteistuotantona. Suomalaiseksi tuotantoyhtiöksi valikoitui Solar Films Oy, joka oli muutamaa vuotta aiemmin tuottanut toisen yhtyeen, Lordin, oman elokuvan. Tappiolle jääneen Dark Floorsin (2008) tavoin myös Nightwishin Imaginaerum jäi kauas tavoitteistaan.

Elokuvan budjetiksi on ilmoitettu 3,7 miljoonaa dollaria, joka vastaa nykyrahassa 3,945 miljoonaa dollaria, mikä puolestaan on 3 538 019 euroa. Elokuvan budjetista tosin vain 897 000 euroa tuli Suomesta, mikäli Elokuvasäätiön tietoihin on uskominen. Säätiön tuen osuus oli 430 000 euroa.

kaivo

27. Kaivo (1992) – 3 502 000 €

Ohjaus: Pekka Lehto | Tuotanto: Kinofinlandia Oy Tuotantomaat: Suomi, Ruotsi, Tanska | Budjetti v. 1992 rahassa: 14 511 774 mk

Pirjo Honkasalon kanssa kaksi kallista elokuvaa, Tulipään ja Da Capon, 1980-luvulla ohjanneen Pekka Lehdon soolo-ohjaus Kaivo perustui Pornaisissa vuonna 1985 tapahtuneeseen surmatyöhön, jossa äiti hukutti kolme lastaan kaivoon. Vajaat 30 000 katsojaa saanut elokuva maksoi 14 511 774 markkaa, josta vain viitisen miljoonaa oli kotimaista rahaa ja siitäkin 4,4 miljoonaa Elokuvasäätiön tukea. Suomalais-ruotsalais-tanskalaisen elokuvan budjetti vastaa nykyrahassa 3,5 miljoonaa euroa.

 

ikitie9

28. Ikitie (2017) 3 300 000 €

Ohjaus: AJ Annila | Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy | Tuotantomaat: Suomi, Viro, Ruotsi

Antti Tuurin romaaniin pohjautuva 1930-luvun epookkielokuva Ikitie on AJ Annilan ensimmäinen elokuva yhdeksään vuoteen. Nykyrahassa 3,185 miljoonaa euroa maksaneella Jadesoturilla (2006) debytoineen Annilan elokuva on samalla ensimmäinen Tuuri-filmatisointi seitsemääntoista vuoteen. 

Suomalais-virolais-ruotsalainen elokuva kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa.

aideistaparhain

29. Äideistä parhain (2005) – 3 241 000 €

Ohjaus: Klaus Härö | Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy (Suomi) | Tuotantomaat: Suomi, Ruotsi | Budjetti v. 2005 rahassa: 2 700 000 €

Ruotsalais-suomalaisella Näkymättömällä Elinalla (2002) debytoineen Klaus Härön uran toinen elokuva oli sekin näiden kahden maiden välinen yhteistuotanto, nyt suomalaisen MRP Matila Röhr Productionsin toimiessa päätuottajana. Heikki Hietamiehen romaaniin pohjautuva tarina sotalapsesta valmistui 2,7 miljoonalla eurolla. Nykyrahassa summa vastaa 3,2 miljoonaa euroa. Suomessa elokuva sai yli 215 000 ja Ruotsissakin peräti yli 140 000 katsojaa.


lupaus

30. Lupaus (2005) – 3 241 000 €

Ohjaus: Ilkka Vanne | Tuotanto: Fantasiafilmi Oy | Budjetti v. 2005 rahassa: 2 700 000 €

Kolme elokuvaa ohjannut Ilkka Vanne on jokaisella elokuvallaan saanut yli 100 000 katsojaa, mutta siitäkään huolimatta hän ei ole tehnyt elokuvaa kohta kymmeneen vuoteen. Kahden Etelä-Pohjanmaalla kuvatun filmin, Lakeuden kutsun (2000) ja Vieraalla maalla (2003), jälkeen Vanne pääsi ohjaamaan suurelokuvan suomalaisista lotista maamme kohtalonhetkillä. Edellinen lottien oma elokuva, Aarne Tarkaksen ohjaama Rintamalotta, oli valmistunut liki viisikymmentä vuotta aiemmin.

Laura Birnin tähdittämä Lupaus tuotettiin 2,7 miljoonalla eurolla, josta Lotta Svärd -säätiön järjestämä rahoitusosuus oli 1,85 miljoonaa euroa. Elokuvasäätiön tuotantotuen osuus oli vain 380 000 euroa. Nykyrahassa elokuvan budjetti vastaa 3,24 miljoonaa euroa.

Lähes 155 000 katsojaa saanut Lupaus jäi vuonna 1983 perustetun Fantasiafilmi Oy:n viimeiseksi elokuvaksi.

goingtokansascity1
31. Going to Kansas City (1998) – 3 201 000 €

Ohjaus: Pekka Mandart | Tuotanto: Mandart Entertainment Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Kanada | Budjetti v. 1998 rahassa: 14 278 968 mk

Pekka ja Pamela Mandartin ensimmäinen pitkä elokuva Virtaset ja Kekkonen (1993) sai teatterilevityksestä vain 435 katsojaa, mutta siitä huolimatta avioparin seuraava elokuva oli yksi Suomen kalleimmista elokuvista siihen mennessä. Lehtijutusta innoituksensa saanut Going to Kansas City on pääosin Kanadassa kuvattu rakkausdraama, jonka pääosissa nähtiin Mikko Nousiainen, Melissa Galianos ja Michael Ironside.

14 278 968 markalla tuotetun elokuvan budjetista suomalaista rahaa oli vain viisi miljoonaa markkaa ja Elokuvasäätiön tukea kolme miljoonaa. Nykyrahassa noin 3,2 miljoonaa euroa maksanut Going to Kansas City sai Suomessa reilut 40 000 katsojaa.

jadesoturi

32. Jadesoturi (2006) – 3 185 000 €

Ohjaus: AJ Annila | Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Kiina, Alankomaat, Viro, Saksa | Budjetti v. 2006 rahassa: 2 700 000 €

Sammon tavoin Kalevalaan liittyy myös AJ Annilan Jadesoturi, joka oli ensimmäinen suomalais-kiinalainen yhteistuotanto. Annilan esikoiselokuvan tuotantomaihin lukeutuivat myös Alankomaat, Viro ja Saksa. Kotimaisen elokuvan historiassa ainutlaatuinen teos sai Suomessa hieman yli 80 000 katsojaa, mikä oli vaatimaton määrä nykyrahassa lähes 3,2 miljoonaa euroa maksaneelle filmille.

Jadesoturin tuotannosta vastasivat Petri Jokiranta ja Tero Kaukomaa, jotka ovat sittemmin keskittyneet nimenomaan suuriin kansainvälisiin yhteistuotantoihin.


coloradoavenue

33. Colorado Avenue (2007) – 3 164 000 €

Ohjaus: Claes Olsson | Tuotanto: Kinoproduction Oy | Budjetti v. 2007 rahassa: 2 750 000 €

Ruotsinkielisten elokuvien tekeminen Suomessa on ollut harvoin erityisen kannattavaa ainakaan katsojamäärien perusteella, mutta säännön vahvistavia poikkeuksiakin on. Claes Olssonin Colorado Avenue ei ole yksi niistä.

Suomenruotsalaisen Lars Sundin kahteen romaaniin pohjautuva 1900-luvun alun epookkielokuva on suomalainen tuotanto, mutta sillä oli useita kansainvälisiä tukijoita. 2,75 miljoonan euron budjetista vain 550 000 euroa katettiin Elokuvasäätiön tuella, mutta sen lisäksi elokuvalle löytyi rahoittajia Suomen FST:tä, Ruotsin SVT:tä ja Ranskan Canal+:aa myöten.

Ameriikoista kotiseudulleen palaavasta Dollari-Hannasta kertova suurelokuva maksoi nykyrahassa yli 3,1 miljoonaa euroa. Suomessa se sai hieman yli 55 000 katsojaa, mutta Ruotsissa vain parisataa katsojaa.

helsinkinapoliallnightlong

34. Helsinki–Napoli All Night Long (1987) – 3 057 000 €

Ohjaus: Mika Kaurismäki | Tuotanto: Villealfa Filmproduction Oy (Suomi) Tuotantomaat: Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia | Budjetti v. 1987 rahassa: 10 000 000 mk

Mika Kaurismäen ensimmäisen kansainvälisen elokuvan budjetista ei ole tarkkaa tietoa annettu. Iltalehden mukaan budjetti olisi ollut 8,5 ja 9 miljoonan markan välillä, kun taas Aamulehti kertoi budjetiksi tasan kymmenen miljoonaa markkaa, eli 3 057 000 nykyeuroa.

Saksassa elokuvakoulusta valmistuneen Kaurismäen Berliinissä kuvaamaan elokuvan pääosia näyttelevät Kari Väänänen ja Roberta Manfredi. Cameo-rooleissa nähdään Eddie Constantine, Samuel Fuller, Wim Wenders ja Jim Jarmusch.

Mika Kaurismäen kaikki tuohonastiset elokuvat olivat menestyneet hyvin, mutta lähes 80 000 katsojaa saaneen Helsinki–Napoli All Night Longin jälkeen ohjaaja sai odotella seuraavaa yleisömenestystään yli 20 vuotta.

 

honeybaby1

35. Honey Baby (2004) 3 026 500 €

Ohjaus: Mika Kaurismäki | Tuotanto: Marianna Films Oy (Suomi) | Tuotantomaat:  Suomi, Saksa, Latvia, Venäjä | Budjetti v. 2004 rahassa: 2 500 000 €

Lähes neljä miljoonaa maksaneen Amazonin (1990) jälkeen Mika Kaurismäki ohjasi yhden pienemmän elokuvan, kunnes tarttui vielä Amazoniakin suuremmaksi kaavailtuun postapokalyptiseen tarinaan The Last Border – viimeisellä rajalla  (1993). Lopulta tuon elokuvan hinnaksi tuli nykyrahassa 2,5 miljoonaa euroa, mutta yleisömenestys jäi hyvin vaatimattomaksi. Kansainvälisiä yhteistuotantoja Kaurismäki ei kuitenkaan hylännyt, vaan ohjasi muun muassa Yhdysvalloissa kaksi elokuvaa, Condition Red – hälytystilan (1995) ja L.A. Without a Mapin (1998).

Suomalais-saksalais-latvialais-venäläisenä yhteistuotantona valmistunut Honey Baby (2004) oli Kaurismäen viides peräkkäinen kv-yhteistuotantoelokuva. Nykyrahassa hieman yli kolme miljoonaa euroa maksaneen elokuvan pääosiin kiinnitettiin yhdysvaltalainen Henry Thomas ja suomalainen Irina Björklund. Thomas oli koko maailmalle tuttu näyttelijä, mutta yli kahdenkymmenen vuoden takaa: hän näytteli pääosan Steven Spielbergin E.T. the Extra-Terrestrialissa (1982).

Honey Babysta ei tullut suurta yleisömenestystä: se sai Suomessa vain 814 katsojaa. Sen sijaan Kaurismäen paluu kotimaisten aiheiden pariin tuotti hyvän tuloksen: Haarautuvan rakkauden talo (2009) keräsi lähes 145 000 katsojaa ja aloitti Kaurismäen uralla uuden vaiheen.
 

sagojoganministeri1

36. Sagojogan ministeri (1997) - 3 000 000 €

Ohjaus: Paul-Anders Simma | Tuotanto: Kinotuotanto Oy | Tuotantomaat: Ruotsi, Suomi, Norja | Budjetti v. 1997 rahassa: 13 200 000 mk

Kaaresuvannolla syntynyt Paul-Anders Simma on Suomen ensimmäinen saamelainen elokuvaohjaaja, ja hän on uransa alusta lähtien harrastanut pohjoismaisia yhteistuotantoja. Claes Olssonin apulaisohjaajana Akvaariorakkaudessa (1993) työskennellyt Simma teki debyyttinsä pitkän näytelmäelokuvan ohjaajana Sagojogan ministerillä (1997), joka on ruotsalais-suomalais-norjalainen yhteistuotanto. Hyvin elokuvalliseen tositarinaan pohjautuva epookkielokuva kertoo lappilaiskylään saapuvasta, ministeriksi esittäytyvästä huijarista, joka vie kyläläisten rahat mennessään.

Elokuvan pääosissa nähtiin suomalaisia näyttelijöitä, kun taas päätekijöistä ohjaaja-käsikirjoittaja, säveltäjä, lavastaja, äänittäjä ja pukusuunnittelija olivat suomalaisia. Elokuvan 13,2 miljoonan markan budjetista suomalaisten osuus oli 4 561 507 markkaa, mistä edelleen Elokuvasäätiön tukea 1,85 miljoonaa markkaa.

Myös Sagojogan ministerin yleisömenestys jäi vaatimattomaksi, Suomessa se vain 2 065 katsojaa.

theguardianangel1 

37. The Guardian Angel (2018) – 3 000 000 €

Ohjaus: Arto Halonen | Tuotanto: Art Films Production Oy | Tuotantomaat: Suomi, Tanska, Kroatia | Budjetti v. 2017 rahassa: 3 000 000 €

Toistakymmentä vuotta kehitteillä ollut The Guardian Angel pohjautuu tositarinaan 1950-luvun Kööpenhaminassa ihmisiä hypnoosin avulla rikoksiin manipuloivasta rikollisesta. Suomalais-tanskalais-kroatialainen yhteistuotanto on dokumentaristi Arto Halosen kolmas pitkä näytelmäelokuva Prinsessan (2010) ja Isänmaallisen miehen (2013) jälkeen. Päärooleissa nähdään tanskalainen Pilou Asbæk, yhdysvaltalainen Josh Lucas, kroatialainen Rade Serbedzija ja suomalainen Sara Soulié.

Elokuvan budjetti on kolme miljoonaa euroa, josta Elokuvasäätiön tuen osuus on 290 000 euroa. Nordisk Film & TV Fondin tukea elokuva sai noin 255 000 euroa.

 

Ei niin kallis...
tuntematonsotilas

Tuntematon sotilas (1955)

Edvin Laineen ohjaama ja T. J. Särkän tuottama filmatisointi Väinö Linnan tuoreesta menestysromaanista tehtiin mustavalkoisena, mutta silti elokuvalle tuli hintaa 46 667 761 markkaa, nykyrahassa noin 1 577 000 euroa. Tuotanto- ja levitysyhtiön osuus elokuvan lipputuloista oli noin 200 miljoonaa, eli 6 680 000 euroa. Katsojia filmin arvellaan saaneen jopa 2,8 miljoonaa.

Koska Tuntemattoman sotilaan tuotantoyhtiöllä oli omat studiotilat, kalustot ja vakituinen henkilökunta, ei näitä merkittäviä menoeriä tarvinnut laskea elokuvan budjettiin. Tästä syystä massiivisen elokuvan budjetti pysyi nykymittapuulla hyvin alhaisena.