Blu-ray-arvostelu: Paul Thomas Andersonin Licorize Pizza (2021) on viiden tähden mestariteos

Paul Thomas Andersonin, 51, yhdeksäs elokuva Licorice Pizza on saanut innoituksensa hänen kaverinsa, elokuvatuottaja Gary Goetzmanin kertomista tarinoista nuoruusvuosiltaan. Philip Seymour Hoffmanin pojan Cooperin näyttelemä elokuvan Gary on viisitoistavuotias, finneistään huolimatta ikäistään vanhemman oloinen ja näköinen lapsinäyttelijä, jolla on kunnianhimoa, mutta järki päässä ja tunteet tallella.

Gary ihastuu liki kolmikymppiseen, valokuvaajan apulaisena hanttihommia tekevään Alanaan (Alana Haim), joka on ilmeisen imarreltu saamastaan huomiosta ja uteliaskin Garyn suhteen. Alana suostuu Garyn treffipyyntöön, mutta siitä ei seuraa seksiä eikä romanssia – toisin kuin Gary tahtoisi – vaan hyvin läheinen ystävyys, jonka aikana seikkaillaan Garyn uusien liiketoimien parissa vesisänkymarkkinoilla, filmitähtien joukossa sekä Barbra Streisandin reittä pitkin elokuvatuottajaksi edenneen kampaaja Jon Petersin kartanon mailla. Koko ajan Gary haaveilee Alanasta, ja ehkä pikkuhiljaa Alana alkaakin lämmetä ajatukselle.

Aurinkoiseen 1970-luvun San Fernando Valleyyn sijoittuva Licorice Pizza on mitä suurimmassa määrin kasvutarina. Pääosia näyttelevät Hoffman ja Haim ovat suorastaan loistavia rooleissaan, eikä kummallakaan ole taakkana aiempien roolien synnyttämiä mielikuvia, sillä molemmille Licorice Pizza on ensiesiintyminen valkokankaalla.

Huumoria on paljon ja koko jutussa on nuoruuden suuren seikkailun tunnelma. Quentin Tarantinon 1960-luvun Los Angelesiin sijoittuvan Once Upon a Time… in Hollywoodin (2018) tapaan tässäkään epookissa ei tunnu olevan minkäänlaisia ”rajoja”: tapahtumapaikkoja on paljon, on pitkiä autolla-ajokohtauksia ja kaikkea sellaista, mitä harvoin näkee epookeissa etenkään kameran edessä toteutettuna. Licorice Pizzassa tietokoneella luodut visuaaliset tehosteet ovat ilmeisiä vain muutamassa kohtauksessa eikä niissäkään häiritsevästi.

Paul Thomas Anderson on itse kuvannut elokuvansa yhdessä valaisijana kokeneen Michael Baumanin kanssa. Kokonaan filmille vanhaa optiikkaa käyttäen kuvatun elokuvan filmillinen olemus on vahva ja hyvin tärkeässä roolissa siinä, miksi Licorice Pizza tuntuu aidolta 1970-luvun elokuvalta. Huumorinsa, provokaationsa ja elokuvallisen toteutuksensa kannalta Licorice Pizza on ihastuttavan vanhanaikainen. Ehdottomasti 2020-luvun parhaimpia elokuvia.